Lapsettomat, testamentti?
Olen 38-vuotias, jolla ei omia lapsia, ja viime aikoina alkanut uida mieleen, että pitäisiköhän tehdä testamentti. Välillä tuntuu, että en tule olemaan pitkäikäinen.
Minulla on useampi sisarus, joilla ihania, minulle tärkeitä lapsia. Ja on toki puoliso, mutta ei avioliittoa. Omaisuutta kuitenkin on jonkin verran (ei paljoa), mutta esimerkiksi iso korukokoelma, jota en soisi heitettävän hunningolle. Tokikaan itsehän en enää tuhkana tavaroideni perään haikaile, mutta vielä näin elossa ollessa tuntuu jokseenkin kurjalle, että arvotavarani vain nakataan johonkin varastoarkistoon, tai pahimmassa tapauksessa jätelavalle.
Kannattaako tällaista edes miettiä, vai pitääkö mun alkaa kirjoittaa jokaisesta merkityksellisestä esineestä perijöille joku selite, että eivät heitä rihkamana roskiin?
Kommentit (123)
Tuskinpa paljon jää jaettavaa niin väliäkös tualla. Hautaamiseen menee ja valtio vie loput..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on testamentti, jonka tein joskus parikymppisenä. Kirjoitin itse ruutupaperille ja siitä selviää, että kenelle haluan testamentata kesämökkitonttini sekä se, että haluan, että kuolemaan ja hautaukseen liittyvien kulujen jälkeen pankkitililleni jäävä summa jaetaan veljeni lasten kesken.
Testamentti on tällä hetkellä samassa paperinipussa missä on myös muita tärkeitä papereita.
Onko paperipussi hyvin löydettävissä? Mistä se perikunta tietää lähteä etsimään, jos ei koskaan ole tullut maininneeksi testamentin sijaintia?
Mikä paperipussi? Testamentista on tieto myös pankissa.
Äh, silmät luki paperinipussa paperipussissa 😖
Eli siis ok, on löydettävissä 😄
En tee testamenttia, kun en onneksi omista mitään. Yksi tili on pankissa, jossa pidän sen verran varoja jotta kuoppaan pääsen. Kaiken muun käytän erittäin itsekkäästi itseeni. Käyn yksityisellä puolella lääkärissä, ostan sen mikä musta tuntuu että tartten, matkustan, käyn myös kotimaan reissuja, eikä yhtään hirvitä, että rahaa menee. Itse tienaan, itseeni käytän. Ei mun elämäntehtäväni ole kerätä perillisille varoja, enkä niin tule tekemään. Varsinkin nyt kun olen leski ja vastaan vain itsestäni, niin elän just niinkuin puolisoni aikanaan toivoi, jotta jos hän lähtee ennen mua, sitte anna palaa ja nauti. Okei pari ekaa vuotta hänen menehtymisen jälkeen meni pahasti harakoille, mutta nyt jo useamman vuoden olen voinut nauttia elämästä täysillä. Hän on minun sydämessäni ja pysyy kunnes jälleen kohtaamme, mutta siihen saakka ihan hurlum hei vaan ja menox.
Vierailija kirjoitti:
Kodin irtaimisto, siis huonekalut, kodin tekstiilit ja muut henkilökohtaiset tavarat on usein omaisille työläs osuus. Monet pakkaa laatikoihin ja vie varastoon. Niin meilläkin tehtiin kun äitipuoli kuoli.
Mitä järkeä viedä varastoon? Kierrätyskama kierrätykseen loput roskiin. Otitteko vuokravaraston? Jos niin vielä älyttömänpää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kodin irtaimisto, siis huonekalut, kodin tekstiilit ja muut henkilökohtaiset tavarat on usein omaisille työläs osuus. Monet pakkaa laatikoihin ja vie varastoon. Niin meilläkin tehtiin kun äitipuoli kuoli.
Mitä järkeä viedä varastoon? Kierrätyskama kierrätykseen loput roskiin. Otitteko vuokravaraston? Jos niin vielä älyttömänpää.
Jos ei heti haluta päättää mitä niille tehdään. Monella on käytössä esimerkiksi oman talon tai asunnon varastotiloja tai vaikka häkkivarasto, ei yleensä maksa mitään. Me pakattiin tavarat pois lähinnä sen takia että olisi itsellä helpompaa olla kotona.
Mitta kannattaa kyllä käyttää juristia, jos on vähänkin jotain erikoisempaa järjestelyä, tai poikkeaa perintökaaresta. Pienikin muotovirhe paperissa, ja voi mennä pieleen.
Vierailija kirjoitti:
En tee testamenttia, kun en onneksi omista mitään. Yksi tili on pankissa, jossa pidän sen verran varoja jotta kuoppaan pääsen. Kaiken muun käytän erittäin itsekkäästi itseeni. Käyn yksityisellä puolella lääkärissä, ostan sen mikä musta tuntuu että tartten, matkustan, käyn myös kotimaan reissuja, eikä yhtään hirvitä, että rahaa menee. Itse tienaan, itseeni käytän. Ei mun elämäntehtäväni ole kerätä perillisille varoja, enkä niin tule tekemään. Varsinkin nyt kun olen leski ja vastaan vain itsestäni, niin elän just niinkuin puolisoni aikanaan toivoi, jotta jos hän lähtee ennen mua, sitte anna palaa ja nauti. Okei pari ekaa vuotta hänen menehtymisen jälkeen meni pahasti harakoille, mutta nyt jo useamman vuoden olen voinut nauttia elämästä täysillä. Hän on minun sydämessäni ja pysyy kunnes jälleen kohtaamme, mutta siihen saakka ihan hurlum hei vaan ja menox.
Aivan oikein. Ongelmana on vain minulla, etten tiedä, koska kuolen. Sen vuoksi pitäisi sitä pätäkkää nolla pankissa aika isoa vuokraa varten ja iloja ja muita yllättäviä menoja varten. Jos sitä on liikaa, se menee kuoltuani harakoille, jos liian vähän, joudun itse vaikeuksiin heikkoina viimeisinä vuosinani. Ollapa viisas selvänäkijä.
Minulla ei ole sisaruksia, vanhempani ovat jo iäkkäitä ja sukumme on pieni emmekä ole kovin läheisiä suvun kesken. Aion testamentata omaisuuteni eläinsuojelujärjestöille ja Lääkärit ilman rajoja - järjestölle. Muut eivät saa euroakaan.
Vierailija kirjoitti:
Kuka, mikä Helsingissä pitkän linjan vakaa, luotettava lakitoimisto testamentin lopullista kirjoittamista ja säilytystä varten?
Hyvä kysymys. Tiedustelisin lukijoilta samaa asiaa, mutta lakitoimiton sijaintina Tampere?
Vierailija kirjoitti:
Mitta kannattaa kyllä käyttää juristia, jos on vähänkin jotain erikoisempaa järjestelyä, tai poikkeaa perintökaaresta. Pienikin muotovirhe paperissa, ja voi mennä pieleen.
Mitä muotovirheitä tarkoitat?
Testamenttasin luonnonperintösäätiölle johonkin saarikohteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitta kannattaa kyllä käyttää juristia, jos on vähänkin jotain erikoisempaa järjestelyä, tai poikkeaa perintökaaresta. Pienikin muotovirhe paperissa, ja voi mennä pieleen.
Mitä muotovirheitä tarkoitat?
Yleisin muotovirhe on varmaan se, että todistajien allekirjoitukset puuttuvat tai todistajat ovat esteellisiä tai eivät ole olleet paikalla yhtä aikaa testamenttia allekirjoitettaessa.
Mutta sitten myös testamentin sanamuodossa voi olla jotain, mikä ei vastaa sitä, mitä tekijä on tarkoittanut. Annetaan esim. jollekin hallintaoikeus pankkitilille ymmärtämättä sitä, että se oikeuttaa saamaan vain tilille maksettavat korot, mutta ei tilillä olevia rahoja.
Eri
Mitä järkeä on jossain testamentissa? Eihän kuollut omista mitään, joten ei kuollut voi myöskään päättää, mitä omaisuudelle tapahtuu. Täysin järjenvaistaista.
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on jossain testamentissa? Eihän kuollut omista mitään, joten ei kuollut voi myöskään päättää, mitä omaisuudelle tapahtuu. Täysin järjenvaistaista.
Eikä vain järjen vaan myös perustuslain vastaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tein testamentin vain yhdelle sukulaiselle joten selityksiä ei tarvita.
Kenelle teit, jos sopii kysyä? Sisarukselle?
Itse olen miettinyt myös tätä, että entäpä jos laittaisin vain yhdelle, ja lisäpyyntönä, että jakavat hyvässä sovussa taulut, korut ja arvotavarat, kuka mitäkin haluaa. Mutta esim. yksittäiset korut saattaa näyttää *pukukoruilta*, mutta oikeasti niissä on karaatin verran timantteja, enkä oikein haluaisi niitä roskiin. Hitsi, miten voikin olla hankalaa miettiä omaa elämänjälkeistä tavaroiden jakoa.
Mä en nyt yhtään saa kiinni, mikä siinä on vaikeaa. Testamenttaat korut yksittäin tai könttänä sille/niille, kenen haluaisit ne saavan. Jos ne ovat aitoja koruja, niistä on tietenkin aitoustodistukset yms. tallella. Ei kukaan perillinen niin tollo ole, että heittäisi korut tuosta vaan roskikseen. Itse sain koruja isotädiltä ja mummilta, selvitin niiden arvon mitkä ajattelin myydä. Kävi kuitenkin ilmi ettei niiillä juurikaan rahallista arvoa ollut, joten pidinkin itselläni muistona.
Itsekin olen lapseton ja mun mielestä ei ole yhtään vaikea miettiä, kuka saa mitäkin ja mikä menee lopuksi könttään yhdelle henkilölle.
Voinko testamentata henkilölle, joka aloittaa kolmannen maailmansodan tai sille, joka tuhoaa maapallon?
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on jossain testamentissa? Eihän kuollut omista mitään, joten ei kuollut voi myöskään päättää, mitä omaisuudelle tapahtuu. Täysin järjenvaistaista.
No kyllä voi ja sen takia testamentti tehdään, että voit etukäteen päättää mitä tehdään kuoleman jälkeen.
Ei lapsia, testamentti tehty kulttuurille ja luonnonsuojelulle. Kannustan kaikkia miettimään mihin hyvään tarkoitukseen perinnön voisi testamentata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisarusten lapsille olen testamentannut omaisuuteni. Aikuiset hankkivat itse omaisuutensa, lapsille voi olla mukava alku aikuisuuteen jos tästä pian kuolisin. Testamenttia voi ajan kanssa muuttaa. Jos elän pitkään ja tulee uudempaa nuorta sukupolvea, niin todennäköisesti teen testamentin sitten heille
Missä teetit testamentin? Oliko joku perhetuttu juristi, vai miten näitä tyypillisesti hoidetaan.
Osuuspankeilla on juristeja palkkalistoilla. tekevät työkseen testamentteja, edunvalvonta valtuutuksia. En ole pankin työntekijä, asiakas kyllä.
Juristia ei varsinaisesti tarvitse testamentin tekemiseen.