Lapsettomat, testamentti?

Vierailija kirjoitti:

Entä jos sukulaiset löytävät epämieluisan testamentin vainajan asunnosta ja hävittävät sen. Mihin sen voi tallentaa turvallisesti, niin että se todella pätee hetken tultua. Mielestäni tosi tärkeää tahdon toteutumisessa.

Mulla on pankin tallelokerossa, jossa on muutakin arvotavaraa.Lakitoimisto laati testamentin siskon lapsille. 

Jos jotain omaisuutta tulee jäämään, testamenttaan jollekin eläinsuojeluyhdistykselle tms.

Kyllä se syytä olisi tehdä.

Katsokaakin, että juristilla on oma kappaleensa ja mieluusti vielä kolmannellakin henkilöllä. Petos on ihmisen toinen luonto. 

Vierailija kirjoitti:

Entä jos sukulaiset löytävät epämieluisan testamentin vainajan asunnosta ja hävittävät sen. Mihin sen voi tallentaa turvallisesti, niin että se todella pätee hetken tultua. Mielestäni tosi tärkeää tahdon toteutumisessa.

Testamenttiin kannattaa aina laittaa toimeenpanijamääräys, jos on pienikään epäilys siitä että omaiset saattavat hävittää itselleen epämieluisen testamentin. Tällöin sitä koituu tietysti jonkin verran kustannuksia mutta lienee epäolennaista jos perintö on isompi tai asialla on jättäjälle merkitystä.

Kuka, mikä Helsingissä pitkän linjan vakaa, luotettava lakitoimisto testamentin lopullista kirjoittamista ja säilytystä varten?

Vierailija kirjoitti:

Entä jos sukulaiset löytävät epämieluisan testamentin vainajan asunnosta ja hävittävät sen. Mihin sen voi tallentaa turvallisesti, niin että se todella pätee hetken tultua. Mielestäni tosi tärkeää tahdon toteutumisessa.

Sen voi tallettaa pankin tallelokeroon.  Tai siihen laki- asianajotoimistoon, jossa testamentti tehtiin.

Aina pitäis olla kaikilla, ainakin yksi luotetteva henkilö, joka tietää testamentin säilyttömispaikan.

Ja jokuhan sen jokaisen vainajan jäämistön hoitaa: Lopettaa ja irtisanoo netin, puhelinliittymän, vakuutukset, pankkitilit, lehtitilaukset.

Sekä perukirjoituksen.

Lisäksi lapsettoman kuollessa, on hänen kaikista perillisistään hankittava virkatodistukset perukirjoitukseen, siis veljistä ja sisarista.

Sekä hautaa vainajan.

Minulla on testamentti, jonka tein joskus parikymppisenä. Kirjoitin itse ruutupaperille ja siitä selviää, että kenelle haluan testamentata kesämökkitonttini sekä se, että haluan, että kuolemaan ja hautaukseen liittyvien kulujen jälkeen pankkitililleni jäävä summa jaetaan veljeni lasten kesken.

Testamentti on tällä hetkellä samassa paperinipussa missä on myös muita tärkeitä papereita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sisarusten lapsille olen testamentannut omaisuuteni. Aikuiset hankkivat itse omaisuutensa, lapsille voi olla mukava alku aikuisuuteen jos tästä pian kuolisin. Testamenttia voi ajan kanssa muuttaa. Jos elän pitkään ja tulee uudempaa nuorta sukupolvea, niin todennäköisesti teen testamentin sitten heille 

Missä teetit testamentin? Oliko joku perhetuttu juristi, vai miten näitä tyypillisesti hoidetaan.

Minulla on nykyään juristi ystävä ja hän tekee minulle seuraavan testamentin jos haluan sitä muuttaa. Ja ihan maksullisen juristin kautta tein ensimmäisen testamentin avioeron yhteydessä. 2 todistajaa tarvitsi siihen. 

Miksi maksaa testamentista?

Ainakin mulla on vähän monimutkaisempi testamentti tiettyine ehtoineen enkä olisi itse osannut sitä tuolla tavalla laatia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan ihminen testamentata omaisuuttaan vaikka yksi sukka kerrallaan, mutta eipä tavalliset korut, vaikka olisivatkin kultaa jne., mitään arvo-omaisuutta ole. Ei niitä luetella edes perukirjassa erikseen.

irtaimistokin mainitaan perukirjassa. ja voi testamentata yksittäisiä asioita eri ihmisille. teetä testamentti. jottei tule muotovirheitä. Ja perimysjärjestyksessä oleville pyydätte asianajan kanssa ns hyväksymislomakkeen. Ei tarvitse näyttää itse testamenttiä sisältöä, vain, etä se on laadittu kohteille xxx ja yyy. Kun he allekirjoittavat sen, silloin heitä ei kutsuta perunkirjoitustilaisuuteen, eivätkä näin tarkemmin saa teitää varallisuuttasi ja yksilöidymmin mitä sinulta jäi . Vain ne kohteet/henkilötahot. Muutoinhan he voisivat moittia testamenttia. Näin estät tuon. Eli he nyt jo eläessänne hyväksyvät seikan että

Olen itse perimässä testamentilla eräältä lapsettomalta rouvalta. Ikävä kyllä juristi kertoi, että perunkirjoitukseen täytyy kutsua lain mukaan myös ne, jotka olisivat perineet sukulaissuhteen vuoksi ilman testamenttia. Saas nähä tulevatko... :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sisarusten lapsille olen testamentannut omaisuuteni. Aikuiset hankkivat itse omaisuutensa, lapsille voi olla mukava alku aikuisuuteen jos tästä pian kuolisin. Testamenttia voi ajan kanssa muuttaa. Jos elän pitkään ja tulee uudempaa nuorta sukupolvea, niin todennäköisesti teen testamentin sitten heille 

Missä teetit testamentin? Oliko joku perhetuttu juristi, vai miten näitä tyypillisesti hoidetaan.

Minulla on nykyään juristi ystävä ja hän tekee minulle seuraavan testamentin jos haluan sitä muuttaa. Ja ihan maksullisen juristin kautta tein ensimmäisen testamentin avioeron yhteydessä. 2 todistajaa tarvitsi siihen. 

Miksi maksaa testamentista?

Ainakin mull

Mikä siinä oli monimutkaista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä tein testamentin vain yhdelle sukulaiselle joten selityksiä ei tarvita.

Kenelle teit, jos sopii kysyä? Sisarukselle?

Itse olen miettinyt myös tätä, että entäpä jos laittaisin vain yhdelle, ja lisäpyyntönä, että jakavat hyvässä sovussa taulut, korut ja arvotavarat, kuka mitäkin haluaa. Mutta esim. yksittäiset korut saattaa näyttää *pukukoruilta*, mutta oikeasti niissä on karaatin verran timantteja, enkä oikein haluaisi niitä roskiin. Hitsi, miten voikin olla hankalaa miettiä omaa elämänjälkeistä tavaroiden jakoa.

Miten voit tehdä testamentin yhdelle, jos kuitenkin haluat, että yksi ei ole ainoa perijäsi? Aiheutat vain tälle yhdelle turhaa harmia ja työtä, kun joutuu toisaalta vastuuseen kaikesta ja silti kuka tahansa läheinen saa ryhtyä vaatimaan mitä tahansa irtainta itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan ihminen testamentata omaisuuttaan vaikka yksi sukka kerrallaan, mutta eipä tavalliset korut, vaikka olisivatkin kultaa jne., mitään arvo-omaisuutta ole. Ei niitä luetella edes perukirjassa erikseen.

Ei ole arvotavaraa, oikeasti?

Yhden sormuksen arvo pelkästään 5000 eur? 

Lähtökohtaisesti ei. Käytettyjen korujen arvo ei ole sama kuin se millä sitä on kaupassa myyty. Arvotavaraksi korut voitaisiin luokitella jos ne olisi jotain vuosisatoja vanhoja arvokoruja mitkä on erikseen vakuutettu.

Kultakorut kun myydään niin hinnoittelu on painon mukaan. Kaikki kulta mitä ostaa liikkeet maksavat vain grammahinnan mukaisesti, ei arvokoruna. Terkuin kultaseppä

Vierailija kirjoitti:

Minulla on testamentti, jonka tein joskus parikymppisenä. Kirjoitin itse ruutupaperille ja siitä selviää, että kenelle haluan testamentata kesämökkitonttini sekä se, että haluan, että kuolemaan ja hautaukseen liittyvien kulujen jälkeen pankkitililleni jäävä summa jaetaan veljeni lasten kesken.

Testamentti on tällä hetkellä samassa paperinipussa missä on myös muita tärkeitä papereita.

Onko paperipussi hyvin löydettävissä? Mistä se perikunta tietää lähteä etsimään, jos ei koskaan ole tullut maininneeksi testamentin sijaintia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos sukulaiset löytävät epämieluisan testamentin vainajan asunnosta ja hävittävät sen. Mihin sen voi tallentaa turvallisesti, niin että se todella pätee hetken tultua. Mielestäni tosi tärkeää tahdon toteutumisessa.

Testamenttiin kannattaa aina laittaa toimeenpanijamääräys, jos on pienikään epäilys siitä että omaiset saattavat hävittää itselleen epämieluisen testamentin. Tällöin sitä koituu tietysti jonkin verran kustannuksia mutta lienee epäolennaista jos perintö on isompi tai asialla on jättäjälle merkitystä.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että toimeenpanijamääräys on siinä määrätylle toimeenpanijalle avoin valtakirja laskuttaa kuolinpesää niin paljon kuin hän vain suinkin kehtaa. Lisäksi määräys voi hidastuttaa perinnön saamista, koska toimeenpanijan intresseissä on tehdä kaikki mahdollisimman monimutkaisesti ja hitaasti, jotta laskutettavia työtunteja (a 300 €) kertyisi mahdollisimman paljon. Perilliset saavat olla tyytyväisiä, jos toimeenpanijan palkkioon ei mene yli kymppitonnia.

Kodin irtaimisto, siis huonekalut, kodin tekstiilit ja muut henkilökohtaiset tavarat on usein omaisille työläs osuus. Monet pakkaa laatikoihin ja vie varastoon. Niin meilläkin tehtiin kun äitipuoli kuoli.

Vierailija kirjoitti:

Entä jos sukulaiset löytävät epämieluisan testamentin vainajan asunnosta ja hävittävät sen. Mihin sen voi tallentaa turvallisesti, niin että se todella pätee hetken tultua. Mielestäni tosi tärkeää tahdon toteutumisessa.

Olen lukenut jostain hankkeesta, että sen saisi tulevaisuudessa Suomi.fi palveluun turvaan. Tunteeko joku asian?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on testamentti, jonka tein joskus parikymppisenä. Kirjoitin itse ruutupaperille ja siitä selviää, että kenelle haluan testamentata kesämökkitonttini sekä se, että haluan, että kuolemaan ja hautaukseen liittyvien kulujen jälkeen pankkitililleni jäävä summa jaetaan veljeni lasten kesken.

Testamentti on tällä hetkellä samassa paperinipussa missä on myös muita tärkeitä papereita.

Onko paperipussi hyvin löydettävissä? Mistä se perikunta tietää lähteä etsimään, jos ei koskaan ole tullut maininneeksi testamentin sijaintia?

Mikä paperipussi? Testamentista on tieto myös pankissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos sukulaiset löytävät epämieluisan testamentin vainajan asunnosta ja hävittävät sen. Mihin sen voi tallentaa turvallisesti, niin että se todella pätee hetken tultua. Mielestäni tosi tärkeää tahdon toteutumisessa.

Kannattaa tehdä pankissa ja jättää yksi kappale sinne asiakirjasäilöön tai tallelokeroon. Sieltä sitten kellojen soidessa selviää vainajan tahto.

Juu ja pitää muistaa myös tallelokeron maksut maksaa. Ei ne ilmasia ole.

Vierailija kirjoitti:

Entä jos sukulaiset löytävät epämieluisan testamentin vainajan asunnosta ja hävittävät sen. Mihin sen voi tallentaa turvallisesti, niin että se todella pätee hetken tultua. Mielestäni tosi tärkeää tahdon toteutumisessa.

Tämä on niin totta. Jos testamentti ei ole löytäjälle mieluinen, se on helppo repiä ja hävittää. Näin astuu voimaan lainmukainen perintökaari, ja vainajan toiveet eivät toteudu.

Itselläni on testamentti säilytyksessä pankkini holvissa korvausta vastaan. Juristini ja paras ystäväni ovat tästä tietoisia. Suomen Testamenttirekisteriin voi myös kirjata mistä tai keneltä se testamentti löytyy.

Minulla ollut joitain varsin arvokkaita koruja, ne olen myynyt ja käyttänyt rahat. Jos kupsahtaa kotiinsa, voi kuka tahansa viedä tällaiset. Muuten on mielestäni paras antaa korut henkilölle eläessään, se on ainoa tapa olla varma siitä, että menivät toivomalleen henkilölle. 

Itselläni kaikki tämä koska haluan sulkea siskoni ja hänen perheensä ulos omaisuudestani. Siihen on raskauttavat syyt. 

Suosittelen aina juristia tärkeiden papereiden tekoon.