Lapsettomat, testamentti?
Olen 38-vuotias, jolla ei omia lapsia, ja viime aikoina alkanut uida mieleen, että pitäisiköhän tehdä testamentti. Välillä tuntuu, että en tule olemaan pitkäikäinen.
Minulla on useampi sisarus, joilla ihania, minulle tärkeitä lapsia. Ja on toki puoliso, mutta ei avioliittoa. Omaisuutta kuitenkin on jonkin verran (ei paljoa), mutta esimerkiksi iso korukokoelma, jota en soisi heitettävän hunningolle. Tokikaan itsehän en enää tuhkana tavaroideni perään haikaile, mutta vielä näin elossa ollessa tuntuu jokseenkin kurjalle, että arvotavarani vain nakataan johonkin varastoarkistoon, tai pahimmassa tapauksessa jätelavalle.
Kannattaako tällaista edes miettiä, vai pitääkö mun alkaa kirjoittaa jokaisesta merkityksellisestä esineestä perijöille joku selite, että eivät heitä rihkamana roskiin?
Kommentit (123)
Entä jos sukulaiset löytävät epämieluisan testamentin vainajan asunnosta ja hävittävät sen. Mihin sen voi tallentaa turvallisesti, niin että se todella pätee hetken tultua. Mielestäni tosi tärkeää tahdon toteutumisessa.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos sukulaiset löytävät epämieluisan testamentin vainajan asunnosta ja hävittävät sen. Mihin sen voi tallentaa turvallisesti, niin että se todella pätee hetken tultua. Mielestäni tosi tärkeää tahdon toteutumisessa.
Minun testamentti on juristilla. Itsellä on kopio.
Ensinnäkin suosittelen tuossa sinun tilanteessasi avioitumaan puolison kanssa. Se auttaa muun muassa siinä, että jälkeen jäävä saa ehdottoman oikeuden hallita yhteistä omaisuutta kuoleman jälkeen. Avioliitto ei kuitenkaan poista oikeutta tehdä testamenttia ja sellainen kannattaa aina ehdottomasti laatia jos rintaperillisiä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisarusten lapsille olen testamentannut omaisuuteni. Aikuiset hankkivat itse omaisuutensa, lapsille voi olla mukava alku aikuisuuteen jos tästä pian kuolisin. Testamenttia voi ajan kanssa muuttaa. Jos elän pitkään ja tulee uudempaa nuorta sukupolvea, niin todennäköisesti teen testamentin sitten heille
Missä teetit testamentin? Oliko joku perhetuttu juristi, vai miten näitä tyypillisesti hoidetaan.
Ei testamenttia tarvitse teettää missään. Testamentti voi olla hyvinkin vapaamuotoinen, ihan itse kirjoitettu. Kaksi todistajaa tarvitaan.
Tosin, joskus jos löytyy testamentti mikä on selkeästi vainajan itse laatima, mutta siinä ei ole todistajien allekirjoituksia, niin sekin voidaan katsoa päteväksi.
Joskus niitä *toisia testamenttejä* saattaa tosiaan yllättäen löytyä, ja alkuperäisiä kadota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan ihminen testamentata omaisuuttaan vaikka yksi sukka kerrallaan, mutta eipä tavalliset korut, vaikka olisivatkin kultaa jne., mitään arvo-omaisuutta ole. Ei niitä luetella edes perukirjassa erikseen.
irtaimistokin mainitaan perukirjassa. ja voi testamentata yksittäisiä asioita eri ihmisille. teetä testamentti. jottei tule muotovirheitä. Ja perimysjärjestyksessä oleville pyydätte asianajan kanssa ns hyväksymislomakkeen. Ei tarvitse näyttää itse testamenttiä sisältöä, vain, etä se on laadittu kohteille xxx ja yyy. Kun he allekirjoittavat sen, silloin heitä ei kutsuta perunkirjoitustilaisuuteen, eivätkä näin tarkemmin saa teitää varallisuuttasi ja yksilöidymmin mitä sinulta jäi . Vain ne kohteet/henkilötahot. Muutoinhan he voisivat moittia testamenttia. Näin estät tuon. Eli he nyt jo eläessänne hyväksyvät seikan että sivuutat heidät/sisarukset . Mutta älä sooloile
Yleensä irtaimisto ohitetaan parilla sanalla tai yhdellä lauseella, "tavanomainen koti-irtaimisto", ja arvoksi merkitty 0 euroa tai muutama tonni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisarusten lapsille olen testamentannut omaisuuteni. Aikuiset hankkivat itse omaisuutensa, lapsille voi olla mukava alku aikuisuuteen jos tästä pian kuolisin. Testamenttia voi ajan kanssa muuttaa. Jos elän pitkään ja tulee uudempaa nuorta sukupolvea, niin todennäköisesti teen testamentin sitten heille
Missä teetit testamentin? Oliko joku perhetuttu juristi, vai miten näitä tyypillisesti hoidetaan.
Ei testamenttia tarvitse teettää missään. Testamentti voi olla hyvinkin vapaamuotoinen, ihan itse kirjoitettu. Kaksi todistajaa tarvitaan.
Tosin, joskus jos löytyy testamentti mikä on selkeästi vainajan itse laatima, mutta siinä ei ole todistajien allekirjoituksia, niin sekin voidaan katsoa päteväksi.
Jostain voi todella "löytyä" uusi väärennetty testamentti. Ihminen on ahne rotta usein.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos sukulaiset löytävät epämieluisan testamentin vainajan asunnosta ja hävittävät sen. Mihin sen voi tallentaa turvallisesti, niin että se todella pätee hetken tultua. Mielestäni tosi tärkeää tahdon toteutumisessa.
Oletko ikinä kuullut tallelokeroista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan ihminen testamentata omaisuuttaan vaikka yksi sukka kerrallaan, mutta eipä tavalliset korut, vaikka olisivatkin kultaa jne., mitään arvo-omaisuutta ole. Ei niitä luetella edes perukirjassa erikseen.
irtaimistokin mainitaan perukirjassa. ja voi testamentata yksittäisiä asioita eri ihmisille. teetä testamentti. jottei tule muotovirheitä. Ja perimysjärjestyksessä oleville pyydätte asianajan kanssa ns hyväksymislomakkeen. Ei tarvitse näyttää itse testamenttiä sisältöä, vain, etä se on laadittu kohteille xxx ja yyy. Kun he allekirjoittavat sen, silloin heitä ei kutsuta perunkirjoitustilaisuuteen, eivätkä näin tarkemmin saa teitää varallisuuttasi ja yksilöidymmin mitä sinulta jäi . Vain ne kohteet/henkilötahot. Muutoinhan he voisivat moittia testamenttia. Näin estät tuon. Eli he nyt jo eläessänne hyväksyvät seikan että
^Muutaman tonnin irtaimisto^
No ei se nyt ihan aina voi noin olla. Osan irtaimisto käsittää design-huonekaluja ja valaisimia, arvotauluja ym.
Mä käytän eläessäni ja jos mitä jää niin jakakoot
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos sukulaiset löytävät epämieluisan testamentin vainajan asunnosta ja hävittävät sen. Mihin sen voi tallentaa turvallisesti, niin että se todella pätee hetken tultua. Mielestäni tosi tärkeää tahdon toteutumisessa.
Oletko ikinä kuullut tallelokeroista?
Moni ei ole, nimittäin lokerot on katoava luonnonvara. Jos niitä vielä on, yleensä kaikki on käytössä.
Jaa nyt heti ne kaikki. Ei tule riitoja, eikä perintöveroa näistä koruista.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos sukulaiset löytävät epämieluisan testamentin vainajan asunnosta ja hävittävät sen. Mihin sen voi tallentaa turvallisesti, niin että se todella pätee hetken tultua. Mielestäni tosi tärkeää tahdon toteutumisessa.
Minä, joka tein testamentin sukulaisilleni etteivät sisarukseni ja heidän perheensä saisi mitään. Minulla on kaksi kappaletta testamentista ja yhden alkuperäisen olen antanut etukäteen sukulaiselleni. Olen myös omakantaan tallentanut hoitotahtoni, jossa mainitaan myös testamentin olemassaolosta. Terveystiedoissani yhteystiedoissa ovat minun perivät sukulaiseni, joille ilmoitetaan jos joudun sairaalaan tai kuolen. Testamenttia kannattaa tehdä väh. kolme kappaletta alkuperäistä todistajineen. Yksi sitten perijöille. Kaikkiin mahdollisiin virallisiin tietokantoihin kannattaa laittaa tärkeitä tietoja kuoleman varalle. Kannattaa myös tiedottaa testamentin saajia testamentista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan ihminen testamentata omaisuuttaan vaikka yksi sukka kerrallaan, mutta eipä tavalliset korut, vaikka olisivatkin kultaa jne., mitään arvo-omaisuutta ole. Ei niitä luetella edes perukirjassa erikseen.
irtaimistokin mainitaan perukirjassa. ja voi testamentata yksittäisiä asioita eri ihmisille. teetä testamentti. jottei tule muotovirheitä. Ja perimysjärjestyksessä oleville pyydätte asianajan kanssa ns hyväksymislomakkeen. Ei tarvitse näyttää itse testamenttiä sisältöä, vain, etä se on laadittu kohteille xxx ja yyy. Kun he allekirjoittavat sen, silloin heitä ei kutsuta perunkirjoitustilaisuuteen, eivätkä näin tarkemmin saa teitää varallisuuttasi ja yksilöidymmin mitä sinulta jäi . Vain ne kohteet/henkilötahot. Muutoinhan he voisivat moittia testamenttia. Näin estät tuon. Eli he nyt jo eläessänne hyväksyvät seikan että sivuutat heidät/sisarukset . Mutta älä sooloile
Itse olen lapsettomana ihmisenä teettänyt testamentin pankin lakimiehellä eikä siinä kyllä mitään hyväksymislomakkeita tehty??? Halusin jättää testamentilla normaalisti perivät (=omat vanhemmat ja sisarukset) perintöni ulkopuolelle ja jättää omaisuuden niille, joille itse haluan. Eihän testamentin ulkopuolisia kutsuta perunkirjoitukseen muutenkaan, sinnehän kutsutaan ne jotka testamentissa on mainittu (ja varmaan rintaperilliset jos sellaisia on/tai muut perintöön oikeutetut jos testamenttia ei ole). Miksi kukaan allekirjoittaisi tuollaista testamentin hyväksymislomaketta, en kyllä ole koskaan kuullutkaan moisesta! Ahne sisko haluaa taatusti lapsettoman velipojan rahat eikä tuollaista allekirjoitusta anna.
Olen sinkku. Aina ollut. On ollut hetkiä jolloin ajatellut, että ehkä parasta olisi, jos yrittäisin elää niin, että minusta jää mahdollisimman vähän jälkeeni. Kun en ole jav tuskin tulen olemaan mitenkään erityisen varakas, niin jos vain hävittäisin kaikki ja lopuksi itseni.
Osaisiko kukaan edes vkaivata? Vai järjestäisivätkö jälkeeni juhlat, jossa iloittsisiin että ymmärsin osani tarpeettoma turhana loisena, joka haaskasi aiikansa opiskelemiseen (paikassa, joka olisi kuulunut, jollekin tuottavammalle yksilölle) ja työhakemusten tekoon ymmärtämättä, että olisii voinut kuolla jo nuorempana niin olisi ososottanuti ymmärtäneeni olevani edes kansantaloudellisesti edullisrmpi.
Mutta kun kaikkea ei voi laskea vain rahassa ja tuottavuudesssa Vaan kuinka excelöida se, että saisi oman olonsa bngatiiviselta plussalle? Kun eibkai elämäntarkoituksena voi olla vain varallisuuden kerryttämine, jonka boisi sitten..sitten niin tehdä mitä ja tai kenelle?
Vierailija kirjoitti:
Entä jos sukulaiset löytävät epämieluisan testamentin vainajan asunnosta ja hävittävät sen. Mihin sen voi tallentaa turvallisesti, niin että se todella pätee hetken tultua. Mielestäni tosi tärkeää tahdon toteutumisessa.
Kannattaa tehdä pankissa ja jättää yksi kappale sinne asiakirjasäilöön tai tallelokeroon. Sieltä sitten kellojen soidessa selviää vainajan tahto.
Vierailija kirjoitti:
Jaa nyt heti ne kaikki. Ei tule riitoja, eikä perintöveroa näistä koruista.
En mä nyt juuri tällä hetkellä ole (toivottavasti) kuolemassa, että en ajatellut etukäteen jakaa tavaroitani ja elää loppuelämääni juuttisäkissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan ihminen testamentata omaisuuttaan vaikka yksi sukka kerrallaan, mutta eipä tavalliset korut, vaikka olisivatkin kultaa jne., mitään arvo-omaisuutta ole. Ei niitä luetella edes perukirjassa erikseen.
irtaimistokin mainitaan perukirjassa. ja voi testamentata yksittäisiä asioita eri ihmisille. teetä testamentti. jottei tule muotovirheitä. Ja perimysjärjestyksessä oleville pyydätte asianajan kanssa ns hyväksymislomakkeen. Ei tarvitse näyttää itse testamenttiä sisältöä, vain, etä se on laadittu kohteille xxx ja yyy. Kun he allekirjoittavat sen, silloin heitä ei kutsuta perunkirjoitustilaisuuteen, eivätkä näin tarkemmin saa teitää varallisuuttasi ja yksilöidymmin mitä sinulta jäi . Vain ne kohteet/henkilötahot. Muutoinhan he voisivat moittia testamenttia. Näin estät tuon.
No ei se nyt ihan aina voi noin olla. Osan irtaimisto käsittää design-huonekaluja ja valaisimia, arvotauluja ym.
Ei kodin irtaimistoa arvioida perukirjaan tavara kerrallaan, ellei siellä tosiaan ole seassa esimerkiksi sitä erikseen vakuutettua satojentuhansien tai miljoonien arvoista taulukokoelmaa tai jotain vastaavaa. Ne tavalliset käytetyt artekit, lundiat ja lokki-lamput menee ihan samaan sarjaan ikean huonekalujen kanssa. Käytetyt huonekalut ja muu kama mitä ihmisillä on kodeissaan arkikäytössä on lähtökohtaisesti arvotonta perukirjan näkulmasta.
Mitä se testamentti tekisi siellä kaukaisen sukulaisen luona, varsinkin jos vainajalla on ollut itse tehty testamentti omassa kodissaan?