Nostaako akateeminen ammatti ihmisen pois työväenluokasta?
Tuttavapiiriini kuuluu nainen, joka on taustaltaan työväenluokkainen ja kotoisin pieneltä paikkakunnalta. Tämä nainen on opiskellut akateemisen ammatin, mutta elintavat ovat monilta osin työväenluokkaiset. Arvostaa esimerkiksi vanhojen autojen rassaamista ja Audilla ajamista. Ei osaa puhua tunteistaan. On yksinhuoltaja. Aina jaksaa hokea, miten hän on muiden silmissä huonompaa väkeä, kun on yksinhuoltaja.
Nostaako akateeminen ammatti ihmisen pois työväenluokasta?
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sillä niin väliä mihin luokkaan kuuluu?
Itse koen olevani vahvasti keskiluokkainen ja kyllä se minun ihan arjessani vaikuttaa. Minä teen vakintoja yhteiskuntaluokkani mukaisesti. Valitsen vapaa-ajan viettotapani, lomamatkani, vaatteeni, missä ja miten asun sen mukaan kuin sopii minun yhteiskuntaluokkaani. Se tuntuu minusta hyvälle. Jos joutuisin vaikka työväenluokan seuraan, vaikka heidän vapaa-ajan viettoonsä, en viihtyisi. Saati heidän töissään.
Ymmärränkö oikein, että jos sinua sattuisi kiinnostamaan jokin yleisesti "alaluokkaiseksi" määritelty lomakohde, jättäisit menemättä sinne, koska se ei sovi käsitykseesi keskiluokkaisesta imagosta? Omasta mielestäni tuo tuntuu vähän liioittelulta. Ta
Haha, tuo on erinomainen esimerkki juuri siitä keskiluokan huonosta ja häpeällisestä käytöksestä, mihin mikään muu yhteiskuntaluokka ei sorru. Vaikka kaikki muut tiedostavat tämän ja noudattavatkin sitä, vain keskiluokka huutelee asiaa turuilla ja toreilla usein vieläpä omalla naamallaan vailla senttiäkään häpeää :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
57. En ole tuo jolle kommentoit, mutta yhteiskuntaluokka ei liity juurikaan tulotasoon, vaan koulutukseen ja vanhempien taustaan. Kouluttamaton rallikuski tai jalkapalloilija duunariperheestä on duunari, vaikka olisi monimiljonääri.
Tuo nyt on irrelevanttia saivartelua. Molemmill mainitsemistani voi olla yliopistokoulutus ja akateemiset vanhemmat.
Tekstissäsi liitit sen tulotasoon. Mutta kuten toisessa viestissäni sanoin, on muitakin jakavia tekijöitä kuin yhteiskuntaluokka. Se on vain yksi tulokulma siihen miten vaikkapa lapsen elämä menee tai millainen vanhuudesta tulee. Yksilöihin ei tällaisia käsitteitä kannata niinkään soveltaa. Ei siitä oikein mitään hyötyä ole, sillä yksilön kohdalla niin monet muutkin asiat vaikuttavat.
Erot tulevat esille silloin, kun liikkuu oman normaalin elämänpiirinsä ulkopuolella. Ja se kokemus voi olla harvinainen vaikkapa pikkukaupungeissa, joissa lähes kaikki ovat keskiluokkaa. Ei ole eriytyneitä alueitakaan kuten pk-seudulla tai suurkaupungeissa muualla maailmassa. Siksi Suomessa merkittävämpi ja näkyvämpi ero ja jakava tekijä voi olla vaikkapa se asutaanko maalla vai kaupungissa.
Osittain hierarkioiden mataluus Suomessa selittyy köyhyydellä ja sodilla.
Ymmärränkö oikein, että jos sinua sattuisi kiinnostamaan jokin yleisesti "alaluokkaiseksi" määritelty lomakohde, jättäisit menemättä sinne, koska se ei sovi käsitykseesi keskiluokkaisesta imagosta? Omasta mielestäni tuo tuntuu vähän liioittelulta. Tarkoititko kenties vähän epäselvästi muotoiltuna, että makusi sattuu olemaan samanlainen kuin mikä yleisesti mielletään keskiluokkaiseksi?
Loma käsitteenä on vähän eri asia eri yhteiskuntaluokissa. Työväenluokka tykkää maata auringossa Rohdoksella ja lomaan kuuluu hyvä ruoka, uima-allas ja matkamuistomyymälät. Keskiluokka sen sijaan haluaa jo tehdä siellä lomallaan ja se mitä tehdään ei ole vaahtobileet. Keskiluokka tykkää monesti esimerkiksi kulttuurimatkoista, pitkistä viikonlopuista vaikka Keski-Euroopassa. Edelleen syödään hyvin, mutta käydään kulttuurikohteissa ehkä konsertissakin. Ei niissä valinnoissa ole oikeaa eikä väärää eikä paremmuusjärjestystä, ihmiset vaan tykkäävät eri asioista ja yleensä keskiluokkaiset tykkäävät keskiluokkaisista asioista ja duunarit työväenluokkaisista.
Ei nosta koska enää ei ole olemassa mitään työväenluokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei nosta koska enää ei ole olemassa mitään työväenluokkaa.
Kolmannes kansasta on työväenluokkaa. Työväenluokka ajaa rekkaa, bussia, taksia, siivoaa, skannaa ostoksia Prisman kassalla, vaihtaa vaippaa vanhusten hoivakodeissa ja lasten päiväkodeissa, rakentaa, korjaa, remontteeraa. Etkö muista näitä ihmisiä? Ilman työväenluokkaa Suomi ei pärjäisi.
Ilman kulttuurista ja sosiaalista (usein myös taloudellista) pääomaa vastaus on ei. Tapojensa, mieltymystensä, makunsa, jne. kautta ihminen voi kulttuurisesti olla edelleen työväenluokkaa huolimatta akateemisesta koulutuksesta. Työväenluokkaiset sosiaaliset verkostot myös pitävät kiinni alaluokassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sillä niin väliä mihin luokkaan kuuluu?
On sillä monessakin mielessä. Esimerkiksi terveyserot ovat suuria eri luokkien välillä, johtuen pitkälti elintavoista, mutta myös siitä, miten ihminen hoitaa itseään, miten hakeutuu hoitoon ja miten arvostaa eri auktoriteetteja, esimerkiksi terveyteen liittyviä suosituksia. Ero voi olla elinvuosissa mitattuna helposti jopa 10-20 vuotta.
Politiikan kannalta yhteiskuntaluokat ovat äärimmäisen tärkeitä. Työväenluokkaan itsensä identifioiva tuskin äänestää kokoomusta kun taas keskiluokalle on se on ihan varteenotettava vaihtoehto. Yhdysvalloissa näemme nyt mitä vaikutti se, että demokraattipuoleue menetti työväenluokkaiset äänestäjänsä, kun puhui lähes täysin identiteettipoliitiikkaa. Trump osasi puhua duunareille ja siksi voitti. Paitsi äänestyskäytöksen osalta, tietenkin myös millaista politiikkaa ajetaan, on riippuvaista yhteiskuntaluokista ja niiden erilaisista arvoista.
Nostaa se. Taustoista, tavoista ja ystäväpiiristä ei noin vain luovuta. Vasta lapset keskiluokkaistuvat paremmin.
t. Luokkanousun tehnyt
Vierailija kirjoitti:
Ei. :)
Miksi? Jos siivoojan ja bussikuskin tytär opiskelee itsensä vaikka juristiksi huippuarvosanoin ja tekee uransa vaikka Korkeimman Oikeuden tuomarina, määrittäisit hänet edelleen duunariksi. Hän ei kykenisi omaksumaan työtovereittensa arvoja, tapoja, näkemyksiä?
Politiikassa pääasiassa vasemmisto edustaa työväen luokkaa, mutta vasemmalla olevissa puolueissa on paljon myös akateemisen koulutuksen omaavia poliitikkoja, mutta ovatko he siellä atteensa vuoksi vai siksi, että pärjäävät siellä paremmin kuin "omiensa" joukossa?
Vierailija kirjoitti:
Politiikassa pääasiassa vasemmisto edustaa työväen luokkaa, mutta vasemmalla olevissa puolueissa on paljon myös akateemisen koulutuksen omaavia poliitikkoja, mutta ovatko he siellä atteensa vuoksi vai siksi, että pärjäävät siellä paremmin kuin "omiensa" joukossa?
Vihreiden äänestäjä on tyypillisesti ylempää keskiluokkaa edustava kaupunkilainen. Hänellä on varaa sähköautoon ja erilaisiin muihin luontoystävällisiin hankintoihin. Vastaavasti vihreitä vihaavat eniten maaseudulla asuvat duunarit, jotka ovat lähes kaikkinensa sen akateemisen kaupunkilaisen vastakohtia.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärränkö oikein, että jos sinua sattuisi kiinnostamaan jokin yleisesti "alaluokkaiseksi" määritelty lomakohde, jättäisit menemättä sinne, koska se ei sovi käsitykseesi keskiluokkaisesta imagosta? Omasta mielestäni tuo tuntuu vähän liioittelulta. Tarkoititko kenties vähän epäselvästi muotoiltuna, että makusi sattuu olemaan samanlainen kuin mikä yleisesti mielletään keskiluokkaiseksi?
Loma käsitteenä on vähän eri asia eri yhteiskuntaluokissa. Työväenluokka tykkää maata auringossa Rohdoksella ja lomaan kuuluu hyvä ruoka, uima-allas ja matkamuistomyymälät. Keskiluokka sen sijaan haluaa jo tehdä siellä lomallaan ja se mitä tehdään ei ole vaahtobileet. Keskiluokka tykkää monesti esimerkiksi kulttuurimatkoista, pitkistä viikonlopuista vaikka Keski-Euroopassa. Edelleen syödään hyvin, mutta käydään kulttuurikohteissa ehkä konsertissakin. Ei niissä valinnoissa ole oikeaa eikä väärää eikä paremmuusjärjestystä
Kyllä, eri taustoista tulevat ihmiset saattavat keskimäärin haluta lomalta eri asioita. Kysymys koski kuitenkin sitä, että jos lainaamani henkilö keskiluokkaisuudestaan huolimatta tuntisi halua lähteä etelän aurinkorannalle loikoilemaan (tai mitä tahansa muuta, jonka hän mielessään liittää muuhun kuin keskiluokkaisuuteen), jättäisikö hän sen tekemättä vain siksi, ettei se kuulu hänen vaalimaansa keskiluokkaiseen imagoon? Tällöin kyse ei ole siitä, että henkilö todella toimii oman makunsa mukaan, vaan että hän tietoisesti tekee valintoja sopiakseen yhteen muiden samaa viiteryhmää edustavien kanssa.
Jos maisteriksi kouluttautunut on töissä kaupan kassalla niin ihan samanlaista työväkeä se on kuin kaikki muutkin kollegansa. Ei se paperi kotona piirongin laatikossa kenestäkään tee parempaa ihmistä.
No periaatteessa joo ehkä vuosikymmenen päästä JOS saa hyvän ns vakituisen työn. Moni akateeminen on kuitenkin vain pätkätöissä tai tällä hetkelöä kortistossa. Akateemisia o aivan liikaa ja jos et ole joku superlahjakkuus tai jonkun erityisalan osaaja vaan vain keskitasoa yleisasioiden hallinnoija ilman minkään alan substanssiosaamista, niin edes pätkätöitä on vaikea saada. Kaupan kassallekin otetaan mielummin tradenomiopiskelija kuin korkeastikoulutettu valmistunut.
Vierailija kirjoitti:
Jos maisteriksi kouluttautunut on töissä kaupan kassalla niin ihan samanlaista työväkeä se on kuin kaikki muutkin kollegansa. Ei se paperi kotona piirongin laatikossa kenestäkään tee parempaa ihmistä.
Ei luokissa ole kyse paremmuudesta. Tässä tapauksessa luokkaero todennäköisesti korostuu, kun maisteri kokee itsensä ulkopuoliseksi työpaikalla. Maanantaina maisteri kysyy kahvipöydässä kävikö kukaan muu barokkikonsertissa viikonloppuna. Työkaverit vain pyörittelevät silmiään. Joku saattaa mainita, että ei kuuntele rokkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
57. En ole tuo jolle kommentoit, mutta yhteiskuntaluokka ei liity juurikaan tulotasoon, vaan koulutukseen ja vanhempien taustaan. Kouluttamaton rallikuski tai jalkapalloilija duunariperheestä on duunari, vaikka olisi monimiljonääri.
Tuo nyt on irrelevanttia saivartelua. Molemmill mainitsemistani voi olla yliopistokoulutus ja akateemiset vanhemmat.
Tekstissäsi liitit sen tulotasoon. Mutta kuten toisessa viestissäni sanoin, on muitakin jakavia tekijöitä kuin yhteiskuntaluokka. Se on vain yksi tulokulma siihen miten vaikkapa lapsen elämä menee tai millainen vanhuudesta tulee. Yksilöihin ei tällaisia käsitteitä kannata niinkään soveltaa. Ei siitä oikein mitään hyötyä ole, sillä yksilön kohdalla niin monet muutkin asiat vaikuttavat.
Erot tulevat esille silloin, kun liikkuu oman normaalin eläm
Pienessä teollisuuskaupungissa joutuu tekemisiin hyvin erilaisten ihmisten kanssa ja heidän kanssaan on tultava toimeen. Punaorpojen ja kreivin lapset istuvat samassa pulpetissa. Isossa kaupungissa on yleistä että asutaan keskiluokan alueella ja käydään keskiluokkaista koulua tai työväenluokan alueella ja käydään työväenluokkaista koulua. Muut ryhmät jäävät vieraiksi ja halveksituiksi.
Vierailija kirjoitti:
Ilman kulttuurista ja sosiaalista (usein myös taloudellista) pääomaa vastaus on ei. Tapojensa, mieltymystensä, makunsa, jne. kautta ihminen voi kulttuurisesti olla edelleen työväenluokkaa huolimatta akateemisesta koulutuksesta. Työväenluokkaiset sosiaaliset verkostot myös pitävät kiinni alaluokassa.
Työväenluokka ei ole alaluokkaa. Sinulla on käsitteet sekaisin, luultavasi päässä olevan nesteen ansiosta.
Kyllä, eri taustoista tulevat ihmiset saattavat keskimäärin haluta lomalta eri asioita. Kysymys koski kuitenkin sitä, että jos lainaamani henkilö keskiluokkaisuudestaan huolimatta tuntisi halua lähteä etelän aurinkorannalle loikoilemaan (tai mitä tahansa muuta, jonka hän mielessään liittää muuhun kuin keskiluokkaisuuteen), jättäisikö hän sen tekemättä vain siksi, ettei se kuulu hänen vaalimaansa keskiluokkaiseen imagoon? Tällöin kyse ei ole siitä, että henkilö todella toimii oman makunsa mukaan, vaan että hän tietoisesti tekee valintoja sopiakseen yhteen muiden samaa viiteryhmää edustavien kanssa.
Ei ole kyse mistään vaalitusta imagsta vaan aidosta makukysymyksestä. Keskiluokkainen ei tunne oloaan kotoisaksi duunareiden jutuissa ja toisinpäin. Moni keskiluokkainen jopa hieman pelkää työväenluokkaisia paikkoja ja menoja.
Tuo nyt on irrelevanttia saivartelua. Molemmill mainitsemistani voi olla yliopistokoulutus ja akateemiset vanhemmat.