Te jotka haikailette jonnekin 70-luvulle ette kestäisi hetkeäkään sitä tupakansavua, sovinismia ja ankeutta
Kommentit (755)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1975: Mitäs tehtäis?
- lue kirjaa
- en jaksa
- no sitten olet vaan tai kuuntelet radiosta Maailmanpolitiikan arkipäivää
mitä tehtäs
sika pestäs
Mikä sika?
Maasika.
Mikä maa?
...
Itse muistan, että se oli metsäsika. Ja sitten mikä metsä.
Meillä se oli mustasika, mikä musta, pikimusta jne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa katseltiin juhlasalissa projektorilla neuvostoliittolaisia pioneeri-filmejä !
Ai, meillä Tuntematonta sotilasta itsenäisyyspäivänä.
Höpö. Ei koulua ollut itsenäisyyspäivänä. Se oli harras päivä, kynttilöitä vietiin hautausmaalle, yleistyi vähitellen. Kotona katsottiin Tuntematonta, varmaan lähes kaikissa kodeissa. Se on isänmaallinen ja taiteellisestikin tasokas elokuva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hitsi että vihasin niitä pitkiä harmaita sunnuntaipäiviä.
Vappupäivänä radiostakin tuli pelkkää taistolaislaulujen kiljuntaa. Pääsiäisenä vakavahenkistä möllötystä ja kaikki paikat kiinni päiväkaudet.
Ja vappuna oli ihan kansanhuvi mennä katsomaan vappumarssia! Kouluissa irvailtiin heille jotka olivat joutuneet marssille mukaan vanhempiensa kanssa.
Muistan suunnilleen saman. Katseltiin pelokkaina marssijoita. Ja jotenkin ihan lapsina aavistimme hillittömän valheellisuuden ja kostonhimoisuuden. Jopa verenhimoisuuden.
Olisko vanhempanne vähän värittäneet puheillaan tuota kokemusta?
Minä sain pitkän puhuttelun, kun into pi
Tytär oli 3 v rattaissa kaupungilla ja huusi kurkku suorana: " Suomen kansan puolesta SKP", tämä oli kyllä.70-luvun puolella vappumarssia seuratessa. Meitä vieläkin naurattaa tuo juttu, olisipa ollut mahdollista videoida.😅
Oli kaikkea ihanuutta. Tanssipaikoilla ja urheiluhalleissa Hurriganes, Tapani Kansa, Danny ja Armi, Sleepy Sleepers....Interreil, punakuorinen pallojuusto. Kolikkopuhelinkopit. Mona Caritan Kuti kuti kultasein soi kasetilta, Juice... Kouluruokailu, luokissa opiskelurauha.
Höpsis eikö 70-luvulla olleet jo irtokarkit penni/5/10 penniä kpl, ainakin meidän leipomossa oli.Pennillä sai irtokarkkeja jo 60-luvun lopulla. 70-luvun alkupuoliskolla tuli käytettyä kaikki vähäiset viikkorahat karkkien ostoon. R-kioskin täti keräili irtokarkit kärsivällisesti pussiin sitä mukaa kun niitä asiakas osoitteli ikkunan takaa. Karkkien myyntisäiliöt olivat siis ikkunaa vasten ja kioskit olivat siihen aikaan ns. luukkukioskeja, ostoksia tehdessään asiakas seisoi ulkona ja asiointia varten myyjä avasi myyntitiskin luukun
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1975: Mitäs tehtäis?
- lue kirjaa
- en jaksa
- no sitten olet vaan tai kuuntelet radiosta Maailmanpolitiikan arkipäivää
mitä tehtäs
sika pestäs
Mikä sika?
Maasika.
Mikä maa?
...
Itse muistan, että se oli metsäsika. Ja sitten mikä metsä.
Meillä se oli mustasika, mikä musta, pikimusta jne
Sehän muuttui aina. Se joka ei keksinyt seuraavaa, putosi pelistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa katseltiin juhlasalissa projektorilla neuvostoliittolaisia pioneeri-filmejä !
Ai, meillä Tuntematonta sotilasta itsenäisyyspäivänä.
Höpö. Ei koulua ollut itsenäisyyspäivänä. Se oli harras päivä, kynttilöitä vietiin hautausmaalle, yleistyi vähitellen. Kotona katsottiin Tuntematonta, varmaan lähes kaikissa kodeissa. Se on isänmaallinen ja taiteellisestikin tasokas elokuva.
No joo, ei nyt silloin vaan itsenäisyyspäivän takia. Muistan, kuin närkästyneitä.oltiin, kun kaikki eivät jaksaneet katsoa hiljaa istuen. Isänmaallisuus oli (ja on) syvää.
Vierailija kirjoitti:
Höpsis eikö 70-luvulla olleet jo irtokarkit penni/5/10 penniä kpl, ainakin meidän leipomossa oli.Pennillä sai irtokarkkeja jo 60-luvun lopulla. 70-luvun alkupuoliskolla tuli käytettyä kaikki vähäiset viikkorahat karkkien ostoon. R-kioskin täti keräili irtokarkit kärsivällisesti pussiin sitä mukaa kun niitä asiakas osoitteli ikkunan takaa. Karkkien myyntisäiliöt olivat siis ikkunaa vasten ja kioskit olivat siihen aikaan ns. luukkukioskeja, ostoksia tehdessään asiakas seisoi ulkona ja asiointia varten myyjä avasi myyntitiskin luukun
"1600-luvulta 1800-luvulle asti nostalgiaa pidettiin neurologisena sairautena, jonka oireita olivat esimerkiksi jatkuva kodin ajatteleminen, alakuloisuus, itkunpuuskat, epäsäännöllinen syke sekä tukahduttavat tuntemukset. 1800-luvun loppupuolella nostalgia nähtiin psykiatrisena tai psykosomaattisena häiriönä, jonka oireita olivat ahdistus, surullisuus, ruokahalun menetys, unettomuus ja kuume.[2]
1900-luvun puolivälissä nostalgia alettiin nähdä regressiivisenä häiriönä, joka heijastaa alitajunnan halua palata elämän varhaisvaiheisiin. Nostalgia alennettiin masennuksen muodoksi, joka aiheutui epätäydellisestä suremisesta ja kyvyttömyydestä kestää aikuisuuden haasteita, kuten surua ja menetystä. Nostalgia myös samastettiin usein koti-ikävän kanssa.[2]
Nostalgia alettiin nähdä koti-ikävästä itsenäisenä käsitteenä vasta 1900-luvun loppupuolella. Sosiologi Fred Davis havaitsi, että tutkitut henkilöt yhdistivät nostalgiaan sanoja kuten lämmin, entisajat, lapsuus ja kaipaus useammin kuin he yhdistivät nämä sanat koti-ikävään."
Aatelkaa, aiemmin nämä kaihot menneisyyteen nähtiin mielisairautena!
Nämä muistelot täällä muistuttaa ostalgiaa. Onko tämä oikeasti yleistä just konservatiivien (ps) keskuudessa, et nähdään joku entinen aika hienona aikana verrattuna siihen, mitä meillä on nyt? Jos näin, hassun ristiriitaista, kun liittyy kuitenkin kommunistien kaihoon.
Tämäkin aika on joskus mennyttä. Näinköhän viidenkymmenen vuoden kuluttua jotkut haikailee tätä aikaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1970 luvulla oli muuten paprikat voimakkaamman makuisia kuin nyt. Nämä nykyiset ei oikein maistu millekkään. Oletteko huomanneet?
Kyllä. Paprikat on tulleet miedommiksi eli se vahva, vähän karvas ja silloin eksoottinen paprikan maku on kadonnut.
Tomaatit on tulleet laimeamman makuisiksi nekin. Minusta ne oli makeampia vielä 80-luvullakin.
Kai joku tehotuotanto tämänkin on saanut aikaan.
No tavallaan. Unkarilaiset jalostivat modernin paprikan 1920-luvulla amerikkalaisesta Mexibell-lajikkeesta, jossa oli miedosti poltetta.
Moderni paprika on mauttomampi joka vuosikymmen, koska se on yhä useamman sukupolven päässä siitä 1920-luvun alkuperäisestä Mexibellestä.
Vierailija kirjoitti:
Nämä muistelot täällä muistuttaa ostalgiaa. Onko tämä oikeasti yleistä just konservatiivien (ps) keskuudessa, et nähdään joku entinen aika hienona aikana verrattuna siihen, mitä meillä on nyt? Jos näin, hassun ristiriitaista, kun liittyy kuitenkin kommunistien kaihoon.
Tämäkin aika on joskus mennyttä. Näinköhän viidenkymmenen vuoden kuluttua jotkut haikailee tätä aikaa?
Sinä tulet haikailemaan tätä aikaa silloin. Liberalismia, globalisaatiota, wokea jne.
Yleareenassa on vuodelta 1972 ainakin kolme mielenkiintoista dokumenttia: "40-vuotias mies", "40-vuotias nainen" Ja "Keskivertotyttö" Varsinkin naisen osa vaikuttaa ankealta - 40-vuotialla on moni asia peruuttamattomasti ohi niin työelämässä kuin parisuhdeasioissa. Ja se sanotaan hyvin suoraan.
Vierailija kirjoitti:
Yleareenassa on vuodelta 1972 ainakin kolme mielenkiintoista dokumenttia: "40-vuotias mies", "40-vuotias nainen" Ja "Keskivertotyttö" Varsinkin naisen osa vaikuttaa ankealta - 40-vuotialla on moni asia peruuttamattomasti ohi niin työelämässä kuin parisuhdeasioissa. Ja se sanotaan hyvin suoraan.
Yle-n Elävässä arkistossa nämä ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa katseltiin juhlasalissa projektorilla neuvostoliittolaisia pioneeri-filmejä !
Ei katsottu meillä Pohjanmaalla 😁
Ei katsottu Pohjoi-Karjalassakaan, ei totisesti.
Ei katsottu punaista propagandaa Savossakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hitsi että vihasin niitä pitkiä harmaita sunnuntaipäiviä.
Vappupäivänä radiostakin tuli pelkkää taistolaislaulujen kiljuntaa. Pääsiäisenä vakavahenkistä möllötystä ja kaikki paikat kiinni päiväkaudet.
Ja vappuna oli ihan kansanhuvi mennä katsomaan vappumarssia! Kouluissa irvailtiin heille jotka olivat joutuneet marssille mukaan vanhempiensa kanssa.
Muistan suunnilleen saman. Katseltiin pelokkaina marssijoita. Ja jotenkin ihan lapsina aavistimme hillittömän valheellisuuden ja kostonhimoisuuden. Jopa verenhimoisuuden.
Olisko vanhempanne vähän värittäneet puheillaan tuota kokemusta?
Minä sain pitkän puhuttelun, kun into pi
Minä en edes tiennyt mistään Nuorista Kotkista, vaikka asuin pääkaupunkiseudulla. Taisin elää jossain kuplassa.
Vappu oli sitä, että puhallettiin ilmapalloja, koristeltiin koti serpentiinillä, äiti osti teekkarien vappulehden ja söimme tippaleipiä. Tv:stä näki, kun ihmiset marssivat vappumarssilla.
"Katsos, nykyään pitää joka asiasta etsiä se näkökulma, että naista alistetaan. :) Kieltämättä hassua. t. nainen 68 v"
Mieti vaikka niin päin, että tanssilavalla olisit pistänyt laukkusi ja takkisi jonkun tuntemattoman miehen syliin, huikannut hänelle, että pidäs noista huolta ja sitten olisit lähtenyt pitämään hauskaa. Siinä mies olisi koko illan ollut sinun kamppeiden kanssa odottamassa milloin suvaitset saapua hakemaan tavarasi. Mies olisi joutunut kököttämään samlla paikalla vaikka tekisi mieli kotiin tai kaverit houkuttelee vaihtamaan maisemaa.
Me saatiin vappuna vaihtaa tennarit jalkaan. Se tuntui hienolta talven jälkeen. Äiti oli leiponut munkkeja ja tehnyt simaa, me lapset saatiin vappuhuiskat.
Miksi kukaan haikailisi ankeaa 70-lukua? 80-luku, varsinkin loppupuoli on Suomen kulta-aikaa. Tupakkalakikin oli jo silloin voimassa (1977) ja mmmaahanmuutto alkoi vasta 90-luvun alussa.
Meillä taas keräännyttiin juhlasaliin katsomaan hiihtoa olympialaisissa. Nyt naurattaa kyllä, pieni telkkari oli ihan riittävä koko koululle.