Lue keskustelun säännöt.
Opiskelu oli elämäni suurin virhe
07.02.2025 |
Luonnontieteiden opiskelu oli elämäni suurin virhe. Opiskelemaan oli melko helppoa päästä, ja opiskelu oli mielekästä ja yhteishenki oli hyvä fuksivuotena. Fuksivuosi olikin opiskeluajan ainoa hyvä asia. Tulevaisuus oli valoisa ja ura auki.
Mitä pidemmäksi opintoja edettiin, niin sitä ahdistavammaksi koko opiskelu muuttui. Opinnot muuttuivat paljon stressaavammaksi kun tajusi, että alan työpaikkoja on oikeastaan todella vähän siihen nähden kuinka paljon meitä koulutetaan. Kesätyöhauissa en koskaan päässyt ensimmäistä haastattelukierrosta pidemmälle. Keskiarvoni oli 3.8, ja hylkäyskirjeissä sanottiin aina, että olit hyvä ehdokas, mutta valintamme ei kohdistunut teihin.
Nyt olen maisterin papereita vaille valmis, ja ainoa työkokemus kaikesta vaivannäöstä huolimatta on kurssiassistentin ja jouluapulaisen työt kaupassa. Velkaa tutkinnosta on noin 20 000 €.
Pitää varmaan keväällä hakea sairaanhoitajaksi.
Kommentit (120)
Vierailija kirjoitti:
Miksi te naiset aina haksahdattennäihil huuhaa-koulutuksiin??
Kokeile seuraavaksi vaikka humanistiksi....😀
Tässä yksi humanisti. Ja kyllä, yhdessä työpaikassa joka oli varsinainen humanistien kokoontumisajot tultiin lopputulokseen että humanistisia aineita pitäisi lukea ainoastaan sivuaineena. Kas kummaa, kaksi ex-kollegaa kouluttautui hoitoalalle ja ovat ilmeisen tyytyväisiä uraliikkeeseensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alan ymmärtämään amerikkalaista ajattelua, että opiskelut maksetaan itse. Kannatan itseasiassa sitä mallia nykyään. Ne lainalyhennykset voisi sitten vaikka vähentää veroista yms. Pakottaisi nuoretkin kantamaan jotain vastuuta siitä, mitä opiskelee. Suomessahan on paljon hyvin työllistäviä aloja, joille on helppo päästä, kun "on tylsää" ja "ei kiinnosta". Sitten hörhöillään jotain aivan käsittämätöntä tutkinto ja huudetaan, että hallitus on paska, kun ei järjestä heille mukavaa hörhötyötä julkisella tai rahoita loputtomiin järjestötyötä. Jotain realismia pitäisi nuorilla olla ja sitä ei näköjään löydy, ellei nuorten tarvitse itse kantaa vastuuta valinnoistaan.
Tuota vastuuta ei voi jättää nuorille. Se on valtiovallan ja oppilaitosten tehtävä mitoittaa koulutuspaikat siten, että ei kouluteta porukkaa aloille joilla ei ole toivoakaan työllistyä.
Esim lääkiksen aloituspaikkojen määrän voisi moninkertaistaa.
Vierailija kirjoitti:
Joku luonnontieteitä sivuava insinööritutkinto,ainakin ympäristöinsinööri on olemassa. Ehkä tuollainen työllistäisi paremmin tai sitten kannattaa varmaan pakon sanelemana hakea nyt kevään haussa lähihoitajaksi tai samalla kertaa sairaanhoitajaksi.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiarvo siis 3,8.
Desimaalierotin on Suomessa pilkku. Ja kuuluu aiheeseen siten, että jos kaikki tekisivät asiat huolella ja oikein, maa ei olisi näin kusessa.
Yliopistossa matematiikan kursseilla käytännössä joutuu käyttämään pistettä. Mm. Matlab, Rstudio, Latex käyttävät pistettä desimaalierottimena, ja vaikka kirjoittaisi kynällä paperille niin esimerkiksi joukkojen merkinnöistä tulee sekasotkua kun pilkkuja on sekä lukujen sisällä että niiden väleissä.
Jep näin on. Pilkku erottaa alkiot toisistaan. Eli tässä esimerkisssä sinulla on alkiot 3 ja 8.
Tuttavani oli vastaavassa tilanteessa. ..valmistui yliopistosta 5 vuoden koulutuksen jälkeen ja joutul kouluttautumaan tämän jälkeen lähihoitajaksi jotta pääsi töihin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulutan ns data tieteilijlitä yliopistossa. Käsittääkseni kaikki ohjaamani opiskelijat ovat ihan hyvin työllistyneet. Paremmat ovat voineet valita mihin menevät mutta kaikille on joku koulutusta vastaava homma löytynyt.
Opiskelu ei ole koskaan virhe.
Voit nyt pitää esim. itseäsi enemmistöä parempana, vaikka olisikin velkaa ja ehkä tulevaisuudessa maksuhäiriömerkintöjäkin kasassa.
Lisäksi se suojaa huonoilta työpaikoilta ja voi tuoda toivottua apua esim. mielenterveyskuntoutukseen julkisella puolella, ettei opinnot mene aivan hukkaan yhteiskunnan kannalta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelin aikanaan humanistiksi. Nyt kun opiskeluista on aikaa x kymmentä vuotta, siellä täällä näkee opiskeluaikaisia kanssaopiskelijoita ja heistä harva on koulutustaan vastaavassa työssä. Humanistiksi opiskeleminen ei kannata.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen. Jätin sikseen, kun pohjalla oli jo hyvin työllistävä sotealan AMK-tutkinto. On täysin käsittämätöntä, että aloituspaikkoja ei vähennetä. Ainoa työ, mihin voi työllistyä, on väitöskirjatutkijan työ.
Eikö opettajia muka enää tarvita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella surullista. Olen tosi pahoillani puolestasi ap, ja kaikkien muidenkin, joilla on sama kokemus. Itsekin olen yliopistokoulutettu työtön, mutta oma alani on kuitenkin niin paljon helpompaa kuin luonnontieteiden opiskelu varmasti on, että ei niin paljon harmita.
Vierailija kirjoitti:
Tuttavani oli vastaavassa tilanteessa. ..valmistui yliopistosta 5 vuoden koulutuksen jälkeen ja joutul kouluttautumaan tämän jälkeen lähihoitajaksi jotta pääsi töihin
Ja enää ei lähihoitajillekaan ole töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opiskelin aikanaan humanistiksi. Nyt kun opiskeluista on aikaa x kymmentä vuotta, siellä täällä näkee opiskeluaikaisia kanssaopiskelijoita ja heistä harva on koulutustaan vastaavassa työssä. Humanistiksi opiskeleminen ei kannata.
Mikä on humanistin koulutusta vastaavaa työtä? Moniin tehtäviin vaaditaan soveltuva korkeakoulututkinto. Tiedän humanisteja olevan töissä eri aloilla, mm. eri virastoissa ja laitoksissa, mm. Kela jne. Tietenkin heitä on myös opettajina aina yläkoulusta yliopistoon. Puheterapeutitkin valmistuivat ainakin ennen humanistisesta tiedekunnasta. Mikä on se humanisti, joksi ei kannata opiskella?
Vierailija kirjoitti:
Opiskelin aikanaan humanistiksi. Nyt kun opiskeluista on aikaa x kymmentä vuotta, siellä täällä näkee opiskeluaikaisia kanssaopiskelijoita ja heistä harva on koulutustaan vastaavassa työssä. Humanistiksi opiskeleminen ei kannata.
Jos opiskelun kannattavuuden mittaa ainoastaan sillä, saako suoraan koulutustaan vastaavan työpaikan, niin ei varmaan humanistiksi opiskelu kannatakaan.
Itsekin olen maisteriksi opiskellut humanisti ja hankkinut toisen tutkinnon päälle, kun en työllistynyt ekan tutkintoni pohjalta, mutta en päivääkään kadu yliopistovuosiani. Opin siellä todella paljon. Vaikka toinen amk-tutkintoni onkin "virallisesti" ja toki ihan oikeastikin syy, miksi minut palkattiin nykyiseen työhöni, en olisi pelkällä amk-tutkinnolla päässyt näin pitkälle enkä muutenkaan olisi sama ihminen kuin mitä nyt olen. Yliopisto avasi minulle maailmaa toisella tapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tulevaisuudessa on näkyvissä valoa tunnelin päässä, niin se on luultavasti vastaantuleva juna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelin aikanaan humanistiksi. Nyt kun opiskeluista on aikaa x kymmentä vuotta, siellä täällä näkee opiskeluaikaisia kanssaopiskelijoita ja heistä harva on koulutustaan vastaavassa työssä. Humanistiksi opiskeleminen ei kannata.
Jos opiskelun kannattavuuden mittaa ainoastaan sillä, saako suoraan koulutustaan vastaavan työpaikan, niin ei varmaan humanistiksi opiskelu kannatakaan.
Itsekin olen maisteriksi opiskellut humanisti ja hankkinut toisen tutkinnon päälle, kun en työllistynyt ekan tutkintoni pohjalta, mutta en päivääkään kadu yliopistovuosiani. Opin siellä todella paljon. Vaikka toinen amk-tutkintoni onkin "virallisesti" ja toki ihan oikeastikin syy, miksi minut palkattiin nykyiseen työhöni, en olisi pelkällä amk-tutkinnolla päässyt näin pitkälle enkä muutenkaan olisi sama ihminen kuin mitä nyt olen. Yliopisto avasi minulle maailmaa toisella tapaa.
Tässä on kyse vaihtoehtoiskustannuksista. Humanisti tai valtiotieteilijä olisi voinut opiskella juristiksi, tai luonnontieteitä opiskellut henkilö voisi ehkä olla lääkäri.
En minäkään tutkinnoillani mitään tee. Toista alaa en jaksanut tehdä, toisesta en sitten innostunutkaan, koska oli niin paskoja työyhteisöjä ja työaikoja.
Harmittanut on. Mutta jää ne opinnot kumminkin edes omaksi perinnöksi, kun tietää asioista ja ehkä voi sitten muualla niitä ainakin osittain hyödyntää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoiten työllistää bioteknologia, bioinformatiikka ja biokemia. Ei näitä töitä vaan Suomessa enää ole.
Onko ulkomailla?
On hyvinkin. Kouluttaudu ensin dosentiksi ja hae sen jälkeen lääkefirmoihin töihin.
Kävin tämän ammattialakeskustelun itseni kanssa jo 80 -luvulla. Itselleni ainoat vaihtoehdot oli lääkis ja oikis. Nämä siitä syystä, että näin näiden kautta työllistyväni pitkäkestoisesti valmistumisen jälkeen. Oikikseen sitten päädyin. Valmistuin -97 ja ihan heti en saanut auskultointipaikkaa, mutta opiskelin sen ajan EU-itäalueprojektien asiantuntijaksi lähinnä siksi, että kehitin venäjänkielentaitoani. Vuodesta 2000 lähtien töissä ja oman toimiston perustin 2006.
Kyllä me jotkut jo vuosikymmenet sitten mietittiin tarkkaan, mitä kannattaa opiskella. Historian opiskelut olisi myös kiinnostanut, mutta aika nopeasti jäi mietinnästä pois, kun mietin tulevaisuudennäkymiä.
asianajaja, N54
Sairaanhoitajat ja lähihoitajat revitään töihin. Niistä on kova tarve.
Monet ns. varmojen alojen osaajatkin ovat työttömänä.