Suomen terveydenhoitojärjestelmä on EU:n epätasa-arvoisimpia
Suomessa terveydenhuollon kustannukset eivät jakaudu oikeudenmukaisesti eivätkä kaikki saa tarvitsemaansa hoitoa.
Länsi-Euroopassa terveydenhuolto on yleensä laajasti julkisesti rahoitettua ja ihmisten itse maksama osuus on pieni. Suomi poikkeaa keskiarvosta: järjestelmämme ei ole tasa-arvoinen eikä oikeudenmukainen, summaa tutkijatohtori Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta.
Suomen terveydenhuolto oli OEDC-maiden vertailussa neljänneksi eriarvoisinta Puolan, Yhdysvaltojen ja Espanjan jälkeen. Meillä kaikki eivät saa tarvitsemaansa hoitoa.
Suomi on eriarvoisimpien EU-maiden joukossa verrattaessa lääkärikäyntien määrää tulotasoon, toteaa tutkimustiimin päällikkö Jenni Blomgren Kelasta.
Suomessa suurimmat terveydenhuollon asiakasmaksut.
Monessa EU-maassa, kuten Tanskassa ja Englannissa, perusterveydenhuolto on käyttäjälle ilmaista. Suomessa julkisen rahoituksen osuus terveyspalveluista on Pohjoismaiden pienin, hiukan yli 70 %, ja asiakasmaksut ovat Pohjoismaiden suurimpia.
Työttömät ja pienituloiset käyttivät tutkimuksen mukaan yleensä vain julkisia palveluja tai jäivät täysin terveyspalvelujen ulkopuolelle.
https://sosiaalivakuutus.fi/suomen-terveydenhoitojarjestelma-eun-epatas…
Kommentit (65)
Yksityisen ja julkisen mallin vieminen rinnakkain johtaa väistämättä samoihin ongelmiin kuin USA:ssa. Yksityinen määrittää Suomessakin jo nyt hintatason mm. lääkäreitten palkkojen kohdalla, ja samat kustannukset tulevat julkisen puolenkin maksettaviksi.
Vierailija kirjoitti:
Jep, näin se on. Tämä näkyy käytännössä mm. siten, että Suomessa on Länsi-Euroopan jyrkimmät sosio-ekonomiset terveyserot. Köyhät ovat sairaampia ja kuolevat nuorempina.
Kaksi keskeistä syytä:
- Kelan tuki yksityisille terveyspalveluille
- Työterveyshuolto
Tämä! Jotkut työssäkäyvät saa hyvää hoitoa, loput saa jämät.
Järjetön kolmikaista jossa on kolmen eri tason hoitoa; yksityinen jos maksaa itse (erittäin hyvä hoito), työterveys joka maksetaan kaikki yhdessä (hyvä) ja yleinen joka maksetaan myös yhdessä mutta se on huonoa.
Onko missään maassa näin tyhmää systeemiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, näin se on. Tämä näkyy käytännössä mm. siten, että Suomessa on Länsi-Euroopan jyrkimmät sosio-ekonomiset terveyserot. Köyhät ovat sairaampia ja kuolevat nuorempina.
Kaksi keskeistä syytä:
- Kelan tuki yksityisille terveyspalveluille
- Työterveyshuolto
Tämä! Jotkut työssäkäyvät saa hyvää hoitoa, loput saa jämät.
Järjetön kolmikaista jossa on kolmen eri tason hoitoa; yksityinen jos maksaa itse (erittäin hyvä hoito), työterveys joka maksetaan kaikki yhdessä (hyvä) ja yleinen joka maksetaan myös yhdessä mutta se on huonoa.
Onko missään maassa näin tyhmää systeemiä?
höpöhöpö taas! Olen käyttänyt kaikkia kolmea ja ihan samanlaista kohtelua olen saanut! Nyt olen terkkarin asiakas ja ihan on asiallisesti hoidettu!
"niin metsä vastaa kuin sinne huutaa"
Vierailija kirjoitti:
Jep, näin se on. Tämä näkyy käytännössä mm. siten, että Suomessa on Länsi-Euroopan jyrkimmät sosio-ekonomiset terveyserot. Köyhät ovat sairaampia ja kuolevat nuorempina.
Kaksi keskeistä syytä:
- Kelan tuki yksityisille terveyspalveluille
- Työterveyshuolto
Tämä! Kela-tukea perustellaan sillä että saadaan hoitojonoja lyhemmiksi. Mutta julkisen puolen jonothan johtuvat siitä, että lääkärit tekevät julkisella vain osa-aikaista viikkoa, jotta jää aikaa työskennellä myös yksityisellä puolella. Jos yksityiselle ei saisi Kelan tukea, asiakkaat vähenisi, ja lääkäreitä riittäisi myös julkiselle.
Mikä on ongelma? Jokaiselle annetaan ansionsa mukaan. Köyhät eivät maksa yhteiskunnan kuluista mitään joten olisi parempi pitää suunsa soukemmalla,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, näin se on. Tämä näkyy käytännössä mm. siten, että Suomessa on Länsi-Euroopan jyrkimmät sosio-ekonomiset terveyserot. Köyhät ovat sairaampia ja kuolevat nuorempina.
Kaksi keskeistä syytä:
- Kelan tuki yksityisille terveyspalveluille
- Työterveyshuolto
Tämä! Jotkut työssäkäyvät saa hyvää hoitoa, loput saa jämät.
Järjetön kolmikaista jossa on kolmen eri tason hoitoa; yksityinen jos maksaa itse (erittäin hyvä hoito), työterveys joka maksetaan kaikki yhdessä (hyvä) ja yleinen joka maksetaan myös yhdessä mutta se on huonoa.
Onko missään maassa näin tyhmää systeemiä?
USA:ssa? Erona USA:n ja Suomen välillä on, että USA:ssa tuo on viety vielä pitemmälle, eli kuviossa ovat mukana myös vakuutusyhtiöt. Ilman yksityistä terveysvakuutusta nimittäin ei ole varaa käydä yksityisellä. Vakuutusyhtiöt luonnollisesti tarvitsevat kakusta myös oman siivunsa voittoa, mikä nostaa hintoja lisää. Ja vaikka julkinen terveydenhoito maksaa USA:ssa asukasta kohti enemmän kuin Suomessa, taso on huonompi.
Eihän Suomessa julkisen terveydenhoidon taso sinänsä ole huono. Suurin ongelma on vain ettei sinne pääse. Kunhan hoitoon pääsee, niin kyllä siellä ihan yhtä hyvin hoidetaan kuin yksityiselläkin.
Suomalaiset lääkärit ovat EU:n epätasa-arvoisimpia
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ongelma? Jokaiselle annetaan ansionsa mukaan. Köyhät eivät maksa yhteiskunnan kuluista mitään joten olisi parempi pitää suunsa soukemmalla,
Et nyt selvästikään ymmärrä pointtia. USA:n malli yksityisine terveysvakuutuksineen tulee yhteiskunnalle, eli meille veronmaksajille, kalliimmaksi kuin Eurooppalaisen mallin mukainen julkinen terveydenhuolto. Kun se julkinen terveydenhoitokin on joka tapauksessa jollain säädyllisellä tavalla järjestettävä.
No mutta, kun keskiluokkainen vihervasemmiston edustaja on sitä mieltä, että Suomessa kaikki on niin hienoa ja maailman parasta, niin eihän se voi olla väärässä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, näin se on. Tämä näkyy käytännössä mm. siten, että Suomessa on Länsi-Euroopan jyrkimmät sosio-ekonomiset terveyserot. Köyhät ovat sairaampia ja kuolevat nuorempina.
Kaksi keskeistä syytä:
- Kelan tuki yksityisille terveyspalveluille
- Työterveyshuolto
Tämä! Kela-tukea perustellaan sillä että saadaan hoitojonoja lyhemmiksi. Mutta julkisen puolen jonothan johtuvat siitä, että lääkärit tekevät julkisella vain osa-aikaista viikkoa, jotta jää aikaa työskennellä myös yksityisellä puolella. Jos yksityiselle ei saisi Kelan tukea, asiakkaat vähenisi, ja lääkäreitä riittäisi myös julkiselle.
Voi olla noinkin mutta ainakin omalla työpaikalla moni lyhennettyä viikko tekevä päivystää edelleen ja kotona on pieniä lapsia. Ei olla palkan perässä vaan vapaa-aikaa arvostetaan enemmän. Nelipäiväistä viikkoa tekemällä työtunteja tulee kuitenkin jotain 40 viikossa. Olen miettinyt siirtymistä lyhennettyyn työviikkoon kun verottaja vie 46 prosenttia palkasta. Tekemällä vähemmän ei nettopalkka tipu ihan hirveästi mutta jaksaminen paranee.
Joskus kannattaisi selvittää mihin se lääkärin aika oikeasti menee ja miettiä voisiko sitä jotenkin muuttaa järkevämpään suuntaan. Kaiken maailman todistukset voivat olla tärkeitä mutta joku työkykyarvio Kelaan ei oninistu kymmenessä minuutissa jos sen tekee kunnolla. Entiseen aikaa koulua varten piti olla jos jonkinlaista todistusta poissaolosta tai kasvissyönnistä. Aivan turhaa työtä suurelta osin.
Halvimmaksi tulisi, jos julkisilla varoilla tuettaisi vain yhtä mallia, eli julkista terveydenhoitoa. Mutta rahoituksen pitää olla riittävä. Säästöt kääntyvät helposti itseään vastaan.
Muuten ajaudutaan USA:n tilanteeseen, jossa julkinen terveydenhoito on niin huonolla tasolla, että jokainen keskiluokkainen haluaa käytännössä yksityiselle ja tarvitsee siihen vakuutuksen, joko työn kautta tai yksityisesti. Tämä johtaa siihen, että yksityinen sektori määrittää hintatason korkeaksi, ja lisää myös julkisen puolen kustannuksia, jolloin myös julkiselle puolelle rahaa menee paljon enemmän.
- terveystieteilijä, ei poliitikko
Vierailija kirjoitti:
Jep, näin se on. Tämä näkyy käytännössä mm. siten, että Suomessa on Länsi-Euroopan jyrkimmät sosio-ekonomiset terveyserot. Köyhät ovat sairaampia ja kuolevat nuorempina.
Kaksi keskeistä syytä:
- Kelan tuki yksityisille terveyspalveluille
- Työterveyshuolto
Terveyskeskusten toiminnassa on ollut paikallista ja ajoittaista ongelmaa jo vuosikymmenien ajan eikä lääkärikoulutuksen lisääminen ole auttanut syrjäseutujen lääkäripulaan. Kun omalle terveysasemalla ei pääse niin moni menee työterveyslääkärin tai yksityispuolen vastaanotolle jos ei voi odottaa tk-lääkärin aikaa.
Ajamalla alas työterveyshuolto saadaan pitemmät jonot niin terveyskeskuksiin kuin yksityiselle puolelle. Voi olla että terveyskeskuslääkärin aikaa joutuu odottamaan vielä pitempään. Eiköhän tästäkin yritetä päästä lisäämällä lääkärikoulutusta edelleen (koulutusmäärät ovat yli kaksinkertaistuneet 1990-luvun puolesta välistä) ja määrätä pakollinen vuoden tai kahden terveyskeskusjakso ennen kuin voi päästä erikoistumaan.
Sosio-ekonomisia terveyseroja ei selitä pelkästään vaikeampi päästy lääkärin vastaanotolle vaan monet muut seikat kuten köyhien epäterveelliset elintavat (tupakointi, alkoholin käyttö, vähäinen liikunta, epäterveellinen ruoka jne). Hoitoon sitoutuminen on usein heikkoa eli ei käytetä määrättyjä lääkkeitä. Valistustyötä pitäisi lisätä köyhien suuntaan merkittävästi ja tupakointi olisi hyvä kieltää kokonaan.
Yksityisille terveysjäteille syydetään 12 miljardia vuosittain. Sotealueiden rahoitus on n. 24 miljardia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä! Kela-tukea perustellaan sillä että saadaan hoitojonoja lyhemmiksi. Mutta julkisen puolen jonothan johtuvat siitä, että lääkärit tekevät julkisella vain osa-aikaista viikkoa, jotta jää aikaa työskennellä myös yksityisellä puolella. Jos yksityiselle ei saisi Kelan tukea, asiakkaat vähenisi, ja lääkäreitä riittäisi myös julkiselle.
Voi olla noinkin mutta ainakin omalla työpaikalla moni lyhennettyä viikko tekevä päivystää edelleen ja kotona on pieniä lapsia. Ei olla palkan perässä vaan vapaa-aik
Kaikilla lääkäreillä tuskin on pieniä lapsia, mutta verotuksen progressio on tosiaan liian jyrkkä. Se ei kannusta tienaamaan enempää, koska käteen jäävä summa on lähes sama. Harvalla lääkärillä veroprosentti on 46, mutta monella on 36-38 %, ja veroprosentin lisäksi myös kaikenlaiset muut maksut nostavat palkasta menevää maksua, iästä ja asuinkunnasta riippuen 8-10 prosenttiyksikköä lisää.
Vierailija kirjoitti:
Sosio-ekonomisia terveyseroja ei selitä pelkästään vaikeampi päästy lääkärin vastaanotolle vaan monet muut seikat kuten köyhien epäterveelliset elintavat (tupakointi, alkoholin käyttö, vähäinen liikunta, epäterveellinen ruoka jne). Hoitoon sitoutuminen on usein heikkoa eli ei käytetä määrättyjä lääkkeitä. Valistustyötä pitäisi lisätä köyhien suuntaan merkittävästi ja tupakointi olisi hyvä kieltää kokonaan.
Elintapaohjauskin on juuri sitä ennaltaehkäisevää työtä, mitä julkisessa terveydenhoidossa pitäisi tehdä. Ihan perustyötä. Mutta ei ole rahaa ennaltaehkäisevään työhön.
Köyhiäkö tästä tilanteesta kannattaa syyttää? Kun ryyppäävät ja vielä tupakoivatkin.
Saatanan kiittämättömät paskat ulisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä! Kela-tukea perustellaan sillä että saadaan hoitojonoja lyhemmiksi. Mutta julkisen puolen jonothan johtuvat siitä, että lääkärit tekevät julkisella vain osa-aikaista viikkoa, jotta jää aikaa työskennellä myös yksityisellä puolella. Jos yksityiselle ei saisi Kelan tukea, asiakkaat vähenisi, ja lääkäreitä riittäisi myös julkiselle.
Voi olla noinkin mutta ainakin omalla työpaikalla moni lyhennettyä viikko tekevä päivystää edelleen ja kotona on pieniä lapsia. Ei olla palkan perässä vaan vapaa-aik
Kaikilla lääkäreillä tuskin on pieniä lapsia, mutta verotuksen progressio on tosiaan liian jyrkkä. Se ei kannusta tienaamaan enempää, koska käteen jäävä summa on lähes sama. Harvalla lääkärillä veroprosentti on 46, mutta monella on 36-38 %, ja veroprosentin lisäksi myös kaikenlaiset
Jotta veroprosentti on 46 %, pitäisi bruttopalkka olla 11 280 euroa/kk. Aika kovapalkkaisia ovat nuo lääkärit. Ei ihme, ettei täysiaikainen työnteko kiinnosta. https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/tuloverot/palkansaaja…;
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä! Kela-tukea perustellaan sillä että saadaan hoitojonoja lyhemmiksi. Mutta julkisen puolen jonothan johtuvat siitä, että lääkärit tekevät julkisella vain osa-aikaista viikkoa, jotta jää aikaa työskennellä myös yksityisellä puolella. Jos yksityiselle ei saisi Kelan tukea, asiakkaat vähenisi, ja lääkäreitä riittäisi myös julkiselle.
Voi olla noinkin mutta ainakin omalla työpaikalla moni lyhennettyä viikko tekevä päivystää edelleen ja kotona on pieniä lapsia. Ei olla palkan perässä vaan vapaa-aik
Kaikilla lääkäreillä tuskin on pieniä lapsia, mutta verotuksen progressio on tosiaan liian jyrkkä. Se ei kannusta tienaamaan enempää, koska käteen jäävä summa on lähes sama. Harvalla lääkärillä veroprosentti on 46, mutta monella on 36-38 %, ja veroprosentin lisäksi myös kaikenlaiset
Useimmilla lääkäreillä on oma Holding-yhtiö, jonka kautta he veloittavat. Maksavat siten veroja pienemmällä veroprosentilla kuin sairaanhoitajat. Meillä pikkusairaalan patologikin myy palveluitaan Holding-yhtiönsä kautta.
Onneksi nyt loppuu Espanjassa loisivien hoitojen maksaminen täältä Suomesta, eli ne keneltä loppui kansaneläke eivät saa enää käyttää Espanjan terveyspalveluja suomalaisten verorahoilla, jes!