Päälle 60v äiti ei halua enää poistua juuri kotoa?
Muistan kun hän vielä oli 50-58v niin kävimme esim yhdessä kirpputoreilla, kahviloissa, hän lähti myös joskus reissuun. Nyt ei lähde enää edes kahvilaan vaikka sanon että maksan. Eikä kirpputoreille. Olen huomannut, että hänen mieliala on alkanut alentua, on säikky ja vaikuttaa yksinäiseltä. Hänellä ei ole juuri läheisiä ystäviä, ainoastaan naapureita ja neki vaihtuu vähän väliä. Onko normaalia, että vähän päälle 60v ei halua käydä enää uusissa paikoissa?
Kommentit (440)
Täs tarttee nyt ihmiset kaikkien ryhtyä kotikutoisiksi lanttutohtoreiksi,
ja ryhtyä diagnosoimaan yli 6-kymppisiä ihmisiä, mikäli he eivät
-ravaa kahviloissa pentujensa kanssa
- kierrä pölyisiä kirppareita räkänokkiensa kanssa
Ja sinäkin siellä taloseriffi oot varmaan huomannut jonkun 6-kymppisen, joka ei enää käy entiseen malliin humputtelemassa. Tästä on syytä huolestua, koska vika voi olla tosi paha ja vaatii vähintään intervention.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap etkö saa muuta seuraa? Taidat olla siitä enemmän huolissasi kun et saa ketään mukaasi, ja mielesi tekisi mennä seuran kaa kahvilaan.
Ota sun kumppani messiin.
Mulla on ystäviä ja kumppanit ja mies ja käyn paikoissa. Hassua että tämä keskustelu siirtyi minuun, kun olin huolisani äidistäni mutta mitäpä voi odottaa vauva palstalta. Näkemiin
Miksi sinä ap Et roudaa isääsi minnekään?
Edelleenkään en ole pakottanut äitiäni minnekään, olen ystävällisesti kysynyt lähtiiskö esim kahville joskus.Ehkäpä hänellä ei ole rahaa mutta ei kehtaa sanoa sitä.
Tytär on luvannut tarjota kahvit. Ennen on lähtenyt mukaan, nyt ei halua. Minäkin huolestuisin, jos toistuisi tuo, ilman selkeää syytä
Vierailija kirjoitti:
Mistä vitusta me tiedetään! Hoida itse pääs kuntoon.
Älä tule tänne vinkumaan! Mene puhumaan pään lekureille! Kaikkea ne mömmöt teettää.
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. En jaksanut lukea kaikkia kommentteja. En ole siis koskaan pakottanut äitiäni "paikkoihin. " Hän usein itse pyysi minua esim kahvilaan, tai museoon tai vaikkapa että käytäisiin kiertelemässä kirpputoreja. En ole ollut mikään "riippakivi" niinkuin täällä väitetään, minulla on omat ystävät, työ ja mies. Äitini ei ole paras ystäväni. Ei tässä muusta ollut kyse kuin siitä,että olen huomannut äidin käytöksesssä viimevuosina eroa ja siksi kysyin huolissani. En tiedä miksi täällä alettiin minua pommittaa, että olen joku kamala tytär jos nyt olin huolissani.
Oletko tullut ajatelleeksi, että ehkä äitisi ehdotti sinulle em asioita, koska oletti, että mieluummin teet hänen kanssaan jotain sellaista kuin tulet vain hänen luokseen kahville? Toisaalta kiinnosti muakin vielä vähän päälle viiskymppisenä kierrellä kirpputoreja, koska keräilin kaikenlaista retroa yms, mutta kun olin saanut kokoelmani kasaan, ei mua huvittanut enää kierrellä kirppiksiä. Mua ei myöskään ole huvittanut kierrellä kauppakeskuksia enää sen jälkeen, kun totesin, ettei niissä myydä mitään sellaista, mitä joko tarvitsisin tai edes haluaisin. Tällä hetkellä pyrin pääsemään nykyisistäkin tavaroistani eroon enkä suinkaan hankkimaan lisää tavaraa. Mutta mäkin olen tehnyt elämäni aikana paljon paljon asioita ihan vain siksi, että asia, joka mua itseäni olisi oikeasti kiinnostanut, ei olisi kiinnostanut mun läheistäni. Joten tein asioita vain siksi, että sen myötä tuli oltua yhdessä.
Sitten tuli vielä mieleeni sellainenkin asia, että äidilläsi saattaa olla jotain terveyshuolia. Niveliä särkee tms. Ei kuitenkaan halua vaivata sua kolotuksillaan. Ehdotin jo aiemmin ketjussa sua kysymään äidiltäsi, mikä tuottaa hänelle nykyisin iloa, millaiset asiat häntä kiinnostaa, millaisista asioista nauttii jne. Ihmisellä on lupa muuttua, vaikkei mitään sairauksia muuttumisen taustalla olisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Täs tarttee nyt ihmiset kaikkien ryhtyä kotikutoisiksi lanttutohtoreiksi,
ja ryhtyä diagnosoimaan yli 6-kymppisiä ihmisiä, mikäli he eivät
-ravaa kahviloissa pentujensa kanssa
- kierrä pölyisiä kirppareita räkänokkiensa kanssa
Ja sinäkin siellä taloseriffi oot varmaan huomannut jonkun 6-kymppisen, joka ei enää käy entiseen malliin humputtelemassa. Tästä on syytä huolestua, koska vika voi olla tosi paha ja vaatii vähintään intervention.
MIkä himputti siun ongelma on? Jos tyttäresi istuu kotona jatkuvasti eikä käy missään ja on surullisen oloinen ja vaikuttaa yksinöiseltä, etkö muka huolestuisi?
Vierailija kirjoitti:
Täs tarttee nyt ihmiset kaikkien ryhtyä kotikutoisiksi lanttutohtoreiksi,
ja ryhtyä diagnosoimaan yli 6-kymppisiä ihmisiä, mikäli he eivät
-ravaa kahviloissa pentujensa kanssa
- kierrä pölyisiä kirppareita räkänokkiensa kanssa
Ja sinäkin siellä taloseriffi oot varmaan huomannut jonkun 6-kymppisen, joka ei enää käy entiseen malliin humputtelemassa. Tästä on syytä huolestua, koska vika voi olla tosi paha ja vaatii vähintään intervention.
Ihana!!!!!!!!!!!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 43v enkä halua poistua kotoa kun pakon edessä kauppaan.
Nykyisillä hinnoilla kaupassa ei tarvitsisi käydä useammin kuin kerta puoleen vuoteen. Mutta liikkua pitää, ei saa jäädä himaan loikoilee.
On normaalia. Me yli 6-kymppiset olemme jo nähneet riittävästi kahviloita ja kirppareita. Lisäksi olemme yleensä tehneet pitkän työuran, joka saattaa pitää sisällän valtavan määrän sosiaalisia kontakteja. Nyt eläkkeellä on ihanaa olla vaan kotona omissa oloissa. Nautimme omasta rauhasta.
Huvittavaa... Ihmiset täällä tietää mikä on parasta ventovieraille.
Vierailija kirjoitti:
On normaalia. Me yli 6-kymppiset olemme jo nähneet riittävästi kahviloita ja kirppareita. Lisäksi olemme yleensä tehneet pitkän työuran, joka saattaa pitää sisällän valtavan määrän sosiaalisia kontakteja. Nyt eläkkeellä on ihanaa olla vaan kotona omissa oloissa. Nautimme omasta rauhasta.
Hyvä, mutta kannattaa silti pitää lihasvetreyttä yllä.
Vierailija kirjoitti:
On normaalia. Me yli 6-kymppiset olemme jo nähneet riittävästi kahviloita ja kirppareita. Lisäksi olemme yleensä tehneet pitkän työuran, joka saattaa pitää sisällän valtavan määrän sosiaalisia kontakteja. Nyt eläkkeellä on ihanaa olla vaan kotona omissa oloissa. Nautimme omasta rauhasta.
KYLLÄ.
Olen se päälle 60-vuotias äiti jonka passivoitumisesta EI tarvitse olla huolestunut. Osaan itse päättää mikä minua huvittaa. Juuri kieltäydyin kollegoiden lukupiiristä ja televisio-ohjelman kuvauksista. Kun ei vaan enää viitsi.
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. En jaksanut lukea kaikkia kommentteja. En ole siis koskaan pakottanut äitiäni "paikkoihin. " Hän usein itse pyysi minua esim kahvilaan, tai museoon tai vaikkapa että käytäisiin kiertelemässä kirpputoreja. En ole ollut mikään "riippakivi" niinkuin täällä väitetään, minulla on omat ystävät, työ ja mies. Äitini ei ole paras ystäväni. Ei tässä muusta ollut kyse kuin siitä,että olen huomannut äidin käytöksesssä viimevuosina eroa ja siksi kysyin huolissani. En tiedä miksi täällä alettiin minua pommittaa, että olen joku kamala tytär jos nyt olin huolissani.
No äitisi on yksinkertaisesti vanha ja väsynyt. Anna olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 43v enkä halua poistua kotoa kun pakon edessä kauppaan.
Nykyisillä hinnoilla kaupassa ei tarvitsisi käydä useammin kuin kerta puoleen vuoteen. Mutta liikkua pitää, ei saa jäädä himaan loikoilee.
PÖLÖPÖLÖ, jumppaan kotona.
'Tytär on luvannut tarjota kahvit. Ennen on lähtenyt mukaan, nyt ei halua. Minäkin huolestuisin, jos toistuisi tuo, ilman selkeää syytä"
Vähästäpä sinä huolestut. Jos mä en halua lähteä tai joku ei halua lähteä kanssani kahvilaan, niin se on normaalia kieltäytyä. Silloin se asia pitää vaan hyväksyä.
Oletko sinäkin pelastamassa maailmaa ja haluat nyt sädekehän pääsi päälle.😇
Vanhana ei enää jaksa. Katseleppa vanhoja apinoita ja muita eläimiä.
Vesijumppaa pari kertaa viikossa
Vierailija kirjoitti:
eristäytyminen ja aloitekyvyttömyys ovat muistisairauden oireita
Valintoja. Täysin itsenäisiä valintoja. Hyvä niin. Nauttii nyt omista valinnoistaan ansaitusti.
Esim ammatilliset roolit vieneet energiaa.
Paskat miehet myös.
Ehkä äiti on vihdoin uskaltanut sanoa tyttärelleen ettei ole kiinnostunut kirpputoreilla ravaamisesta. Oma tytär ei välttämättä ole parasta mahdollista seuraa. 60-vuotias ei edes ole vielä vanhus, eikä hänen viihdyttämisensä ole tyttären vastuulla.
Ylihuolehtiminen on itsensä tehostamista. Kai se mutsis osaa puhua???