Miksi ulkonäkö ei enää merkitse mitään yli 50vuotiaille?
Miksi ulkonäkö ei enää merkitse mitään yli 50vuotiaille?
Miksi se merkitsee paljon 20-30 vuotiaana?
Kommentit (181)
"Olen ollut töissä RAHAN takia
Työ oli pienipalkkaista, työkaverit juntteja.
SINÄ oletat että jossain siistissä TOIMISTO työssä kAIKKI ihmiset säälipariutuu?"
Eiköhän me kaikki töissä ihan rahan takia olla, olipa toimistotyö tai muunlainen työ.
Säälipariutumisesta ei ollut ollenkaan kyse, vaan aidosta ihastumisesta toiseen ihmiseen, molemmin puolin. Enkä odota että kaikille parittomille työpaikalta löytyy puoliso, vaikka työpaikka tilastoissa onkin yllättävän yleinen paikka parisuhteen alkamiseen. Mutta olipa vaan esimerkki siitä, että elämä voi tuoda eteen yllätyksiä vaikkei olisi deittimarkkinoilla tyrkyllä, ja näin on käynyt monelle mun tuttavapiirissä. Ei kaikilla toki töissä, mutta jossain normaali elämänsä kuvioissa, joissa on oltu muista syistä kuin paria etsimässä. Vaikka ei siinä etsimisessäkään toki mitään vikaa ole, jos sellaista jaksaa ja haluaa tehdä.
Olen niin hyvän näköinen ollut koko ikäni, ettei oo tarvinnu pohtia koko asiaa. Nyt olen 68-vuotias kaunis vanha nainen, ilman pakkeleita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisikymppisenä on ymmärtänyt, että ulkonäkö on katoavaista, turha pyristellä. Elämässä on mielenkiintoisempia asioita kuin ulkonäkö ja meikkaaminen.
Minun ulkonäköni ei ole vielä kadonnut?
Harmittaako?
Exkaunotar56v
Ei. Oma elämäni ei olisi mitenkään erilaista jos olisi kauniimpi ulkonäkö. En tekisi sillä yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Mä mietin tässä kerran sitä, että miten joku voi olla täysin ajattelematta omaa ulkonäköään? En tarkoita että pitäisi ajatella paljon, mutta ettei ajattele ollenkaan. Tunnen noin 50v naisen joka käyttää työssään (virkamiehenä) vanhoja, nukkaantuneita collegemateriaalista olevia lököhousuja ja niin ikään vanhoja, löysiä, nukkaantuneita paitoja joista on painatukset repeilleet ja värit haalistuneet. Hiukset on haaroittuneet ja ei-minkään malliset, saaneet kasvaa vapaasti, väri on harmaantunut. Meikkiä ei käytä koskaan. On todella vanhan, väsyneen näköinen, ja kulkee viraston käytävillä sen näköisenä kuin joku muu olisi tehdessään jotain purkuremonttia remppavaatteissa.
Hieman ylipainoinenkin on, mutta ei paljoa. Mutta siis, uudemmissa, vartalon mukaan valituissa vaatteissa, kasvojen mukaan leikatuissa hiuksissa olisi jo paljon nuorekkaampi ja nättikin, vaikka ei haluaisi meikata tai värjätä hiuksiaan. Hän ei tiettävästi ole m
Onni on 100% etätyö, ei tarvi tuollaisten arvostelijoiden armoilla päivittäin olla. Meillä ei onneksi edes käytetä kameroita etäpalavereissa. Joten saan ihan rauhassa röhnöttää pieruverkkareissani, tukka luontaisen harmaantuneena ja meikittä, ison kaljamahani kanssa täällä kotona :D
Kyllä joillekin edelleen merkitsee liikaa, osa naisia. Ulkonäön takia ei haluta jotain lääkettä ottaa. Tai vaihdetaan puoliso nuoremman näköiseksi. Jää se oma peilikuva unohtuksiin edelliseltä katsomiskerrallalta.
Onnekseni muut intressit kuin ulkonäkö ovat etusijalla elämässäni! t. Luonnonkaunis
Kekkonen sanoi: ei ole tärkeää mitä olet vaan miltä näytät.
Sanoi myös: demokratiassa idiootit valitsevat, fasismissa (diktatuurissa) hallitsevat.
Onko teillä jotakin sisältöä elämässä??? Oletteko noin pinnallisia???
Vierailija kirjoitti:
Onnekseni muut intressit kuin ulkonäkö ovat etusijalla elämässäni! t. Luonnonkaunis
Asiaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20-30 -vuotiailla on parinhaku menossa ja ulkonäkö valitettavasti merkitsee tuossa iässä paljon, itsetunto voi olla myös huono ja sitä yritetään pönkittää ulkoisilla avuilla. Monet yli 50 -vuotiaat ovat olleet parisuhteessa kymmeniä vuosia ja sitä itsetuntoakin on kehittynyt sekä viisautta ymmärtää että ulkonäkö ei ole se tärkein asia elämässä.
Entä jos puoliso jättää?
Pitääkö olla yksin?
SAA vihdoin olla yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on paljon enemmän kuin ulkonäkö.
Kannattaa silti katsoa välillä peiliin.
Miksi????
Koska on kohteliasta näyttää ympäristölleen huolitellulta ja se tekee hyvää itselleenkin kun voi olla tyytyväinen omaan ulkonäköönsä, on sitten minkä ikäinen tahansa.
No, mä oon aina ollut ruma. Mitäs sit tehdään?
Vastaus ap:n kysymykseen.
Parasta ennen päiväys meni jo.
Missäköhän näiden ulkonäkösidonnaisten itsetunto on????????
Vierailija kirjoitti:
Totta kai merkitsee, hölmö.
Ei! Kun on hyvä tyyppi, niin ei.
Olen lyhytjalkainen kanantaluttaja. Mieheni rakastaa minua. Kuinka toimin?
Vierailija kirjoitti:
Missäköhän näiden ulkonäkösidonnaisten itsetunto on????????
Niinpä.
50-vuotiaana useimmat tietävät jo, mitkä asiat ovat elämässä oikeasti tärkeitä.
Ja rennoissa vaatteissakin töissä viihtyvä lisää että itse olen 50+ ja katson kyllä etten nukkaantuneissa vaatteissa töihin mene, että vaatteet sopii kroppaan, hiukset on puhtaat, sopivaan malliin leikattu ja kevyesti värjätty, ja kasvoilla on kevyt meikki eli meikkivoide, ripsiväri ja kulmakynä. Ja huolehdin ihostani nyt jopa paremmin kuin parikymppisenä.