Onko työmarkkina oikeasti huono koodareille?

"Nykyään yli 90% on kuitenkin sitä massaa joka meni vain lukemaan pakolliset kurssit että sai paperit käteensä kun sillä varmaan tullaan kotoa hakemaan johonkin hyväpalkkaiseen duuniin, eikö?"

Niin se ennen toimi. Mä valmistuin 2005, enkä ollut ikinä harrastanut mitään it-alaan tai tietokoneisiin liittyvää ennen opintojani. Opiskelin yliopistolla tietojenkäsittelytieteen maisteriksi. Jo opiskeluaikana oli paljon työmahdollisuuksia tarjolla, firmojen ilmoituksia oli laitoksen ilmoitustaulut täynnä. Syventävät opinnot opiskelinkin sitten työssä käyden, kun työpaikka löytyi tuosta vaan.

Vierailija kirjoitti:

Taitaa tällä hetkellä olla. Ainakin juuri valmistuneelle noviisille. Kokeneille huipputyyåeille löytyy kyllä töitä. Kokemattomalle ja peruskoodateille ei niinkään, ellei ole verkostot kunnossa.

Ei löydy kokeneillekaan nyt välttämättä työtä, ainakaan jos se oma osaamisalue on aika perus, eli tyyliin tehnyt javalla ja javascript-pohjaisilla tekniikoilla webbipalveluita. Sellaisten tekeminen on siirtynyt pääosin halpamaihin. Esim. sulautettujen järjestelmien puolelta löytyy vähän paremmin kokeneille kyllä hommaa.

Suomalaisen työntekijän vahvuus on se että hän on tarvittaessa läsnä paikanpäällä. Kommunikaatio ja ymmärrys siitä mitä ollaan tekemässä on ihan eri kuin jollain intialaisella jolla voi tosin olla iso rivi tutkintoja ja sertifikaatteja, väärennettyjä kuka ties.

On huono, ja tietyllä tapaa syy on paljolti etätyö. Rakastan itse etätyötä ja teen sitä 100%, mutta etätyö on avannut ovet sille, ettei olla mitenkään sidottuja palkkaamaan ihmisiä, jotka voi tulla vaikka Helsingin toimistolle fyysisesti töihin. Eli koska on havaittu etätyön toimivan niin hyvin, palkataan ihmisiä tekemään etänä maista joissa työvoima on halpaa kuin saippua. Ja kyllä, se toimii. Eikä se tiedä hyvää suomalaisten koodarien työllisyydelle.

Muutama vuosi sitten IT-alan työnantajat itki julkisesti, että alan osaajia täytyy kouluttaa lisää, koska osaajapula on valtava. No, firmat saivat, mitä halusivat, mutta nyt ei koulutetut tekijät kelpaakaan. Työnantajapuoli pitäisi laittaa vastuuseen siitä, että yhteiskunnan rahoja on turhaan syydetty IT-alan korkeakoulututkintoihin. Opiskelijoiden traagisesta tilanteesta puhumattakaan.

Vierailija kirjoitti:

On. Tekoäly vei työt.

Ei vienyt. Saksikäsi vei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On. Tekoäly vei työt.

Ei vienyt. Saksikäsi vei.

Hel evetin Edward.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisen työntekijän vahvuus on se että hän on tarvittaessa läsnä paikanpäällä. Kommunikaatio ja ymmärrys siitä mitä ollaan tekemässä on ihan eri kuin jollain intialaisella jolla voi tosin olla iso rivi tutkintoja ja sertifikaatteja, väärennettyjä kuka ties.

Käytännössä sillä paikan päällä olemisella ei tällä alalla yleensä tee mitään, ellei kyse ole jonkun rautaläheisen ohjelmiston kehityksestä, jossa käytännössä tarvii testata jossain fyysisessä testilabrassa jossa on niitä laitteita joihin softaa kehitetään.

Mutta useimmat tiimit tavanomaisessa kehityksessä on maantieteellisesti hyvin hajautuneita, ja kommunikaatio tapahtuu etätyövälinein. Ei asiakaskaan halua tulla nykyaikana mihinkään kokoushuoneisiin istuskelemaan, kun asiat voi hoitaa tehokkaammin etänä. Eli vaikka menisit vaikka sun firman Helsingin konttorille istumaan, sun työkaverit projektitiimissä on todennäköisesti vähintään osin ihan muualta, asiakkaat Teamsin päässä, jolloin se paikan päällä olo ei niin hyödytä.

Isot firmat, jotka käyttää Intiaa, osaa kyllä varmistua osaamisesta ja tutkintojen oikeellisuudesta ja tuntevat tällaiset riskit. Toinen juttu on, että on muitakin vaihtoehtoja kuin Intia. Jos haluat maksaa tekijästä vähän enemmän kuin intialaisesta joka tekee työnsä Intiassa, palkkaa vaikka virolainen tai puolalainen. Sieltä löytyy  reilusti suomalaista halvempia tekijöitä, joilla on eurooppalainen korkeakoulututkinto, ja usein lisäksi suomalaista suurempi nälkä menestyä. 

Sitten on vielä se, että ei tuo kommunikointi ole erityisen ongelma kun käytetään vaikka Intiaa. Kommunikoinnin suomalaisen asiakkaan kanssa hoitaa tietysti suomalaiset. He tekevät speksit valmiiksi asiakkaan kanssa, testaavat, esittelevät projektin tuloksia asiakkaille. Ja sitten kommunikoivat sinne Intiaan tekniset speksit mitä pitää toteuttaa, bugiraportit mitä pitää korjata jne. Se toimii jopa pelottavan hyvin, kun prosessiin on totuttu, ei ole enää semmoista offshoringin alkuvuosien sekoilua.

Vierailija kirjoitti:

Muutama vuosi sitten IT-alan työnantajat itki julkisesti, että alan osaajia täytyy kouluttaa lisää, koska osaajapula on valtava. No, firmat saivat, mitä halusivat, mutta nyt ei koulutetut tekijät kelpaakaan. Työnantajapuoli pitäisi laittaa vastuuseen siitä, että yhteiskunnan rahoja on turhaan syydetty IT-alan korkeakoulututkintoihin. Opiskelijoiden traagisesta tilanteesta puhumattakaan.

Tämän mullisti käytännössä korona ja etätyöt. Sitä ennen puhuttiin kovin, miten täytyisi ulkomailta saada osaajia houkuteltua muuttamaan Suomeen it-hommiin. Koronan myötä totesivat, että eipäs muuten tarvikaan, he voivat jatkaa asumista siellä missä asuvat, ja tehdä työtä suomalaiselle firmalle. Ovat vielä monet halvempia kuin Suomeen tuotu ihminen, jolle täytyisi maksaa suomalaista palkkaa. Ja kun tämä ovi oli avattu eikä Suomeen muuttamista enää edellytetty, tarjontaa työvoimasta maailmalla on yllin kyllin eikä enää tarvitakaan niin paljon kotimaisia tai Suomeen muuttohaluisia osaajia. En usko että edes työnantajat osasivat aavistaa tätä mullistusta.

Vaikka eivät olisi aavistaneetkaan, niin jotain sosiaalista vastuuta pitäisi silti olla, kun koulutukseen on satsattu niin paljon. Ainakin voitaisiin myöntää asia rehellisesti eikä vähätellä vastavalmistuneiden osaamista.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka eivät olisi aavistaneetkaan, niin jotain sosiaalista vastuuta pitäisi silti olla, kun koulutukseen on satsattu niin paljon. Ainakin voitaisiin myöntää asia rehellisesti eikä vähätellä vastavalmistuneiden osaamista.

Joo. Vielä muutama vuosi sittenkin jotkut AMK:t varsinkin markkinoivat kovin innokkaasti näitä it-tutkintoja, miten on varma työllistyminen ja ala on "seksikäs ja dynaaminen". Jo silloin vähän nauratti, kun oli jo merkit näkyvissä siitä, että tulee olemaan mm. tekoälyn takia aika riskialtis ala aika piankin, ja seksikästä se koodin nyhertäminen ei ole koskaan ollut :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisen työntekijän vahvuus on se että hän on tarvittaessa läsnä paikanpäällä. Kommunikaatio ja ymmärrys siitä mitä ollaan tekemässä on ihan eri kuin jollain intialaisella jolla voi tosin olla iso rivi tutkintoja ja sertifikaatteja, väärennettyjä kuka ties.

Käytännössä sillä paikan päällä olemisella ei tällä alalla yleensä tee mitään, ellei kyse ole jonkun rautaläheisen ohjelmiston kehityksestä, jossa käytännössä tarvii testata jossain fyysisessä testilabrassa jossa on niitä laitteita joihin softaa kehitetään.

Mutta useimmat tiimit tavanomaisessa kehityksessä on maantieteellisesti hyvin hajautuneita, ja kommunikaatio tapahtuu etätyövälinein. Ei asiakaskaan halua tulla nykyaikana mihinkään kokoushuoneisiin istuskelemaan, kun asiat voi hoitaa tehokkaammin etänä. Eli vaikka menisit vaikka sun firman Helsingin konttorille istumaan, sun työkaverit p

Suomessa melkein aina isot hankinnat epäonnistuu, enemmän tai vähemmän. Pelottavan usein syntyy vain sutta ja sekundaa. Oma kokemukseni on että ne jotka onnistuu ja joihin myös asiakkaat, myös käyttäjät on aidosti tyytyväisiä on niitä jotka ei hajauta Intiaan.

Työ on kyllä Intiassa ja muualla halvempaa mutta laatu on sitten on ihan toinen kysymys. Intiassa myös työtekijöiden vaihtuvuus on todella kovaa. Juuri kun kaveri on oppinut hommat niin se vaihtaa firmaa.

"Suomessa melkein aina isot hankinnat epäonnistuu, enemmän tai vähemmän. Pelottavan usein syntyy vain sutta ja sekundaa. Oma kokemukseni on että ne jotka onnistuu ja joihin myös asiakkaat, myös käyttäjät on aidosti tyytyväisiä on niitä jotka ei hajauta Intiaan."

En ole huomannut tällaista yhteyttä. Enkä muutenkaan ole koskaan nähnyt tapausta, jossa iso epäonnistuminen johtuisi siitä, että koodarit ei koodaa tai tekee huonoa jälkeä. Kyllä se on esim. näissä useimmiten epäonnistuvissa valtion ja kuntien hankkeissa ostajapuolella se ongelma mikä johtaa epäonnistumiseen.

Itse tehnyt paljon hommia sekä noissa projekteissa että privaattipuolella, ja meininki on ihan eri yrityssektorilla, ja projektit hyvin harvoin epäonnistuu. Valtiopuolella usein on vähän sellainen mentaliteetti, että aikaa ja rahaa on loputtomiin, on valtavaa tehottomuutta, vaihdetaan kesken kaiken tekniikoita tai alustoja tai toiminnallisia vaatimusmäärittelyjä tai milloin mitäkin, ja lopulta mitään valmista ei tahdo oikein tulla koskaan ja sitten syytetään järjestelmätoimittajaa. Sama projektitiimi on saattanut tosin tehdä samanlaisia ja isompiakin projekteja onnistuneesti yksityisasiakkaille, paljon nopeammin. Syy: koska ostaja tiesi mitä haluaa ja mihin mennessä, eikä koko ajan muutanut maalin sijaintia sen jälkeen kun projekti oli käynnistetty.

Vierailija kirjoitti:

Työ on kyllä Intiassa ja muualla halvempaa mutta laatu on sitten on ihan toinen kysymys. Intiassa myös työtekijöiden vaihtuvuus on todella kovaa. Juuri kun kaveri on oppinut hommat niin se vaihtaa firmaa.

Siksi monet firmat nykyään käyttääkin enemmän esim. Euroopan halvan kustannustason maita.

Tosin sekin on osin myytti, ettei Intiassa olisi kovia osaajia. Se on oma vika, jos palkkaa niitä jostain maanviljelijästä pikakurssilla koodariksi kurssitettuja kavereita, ja sitten ne eivät ainakaan alussa ole kovinkaan hyviä. Esim. oma työntekijä palkkaa vain akateemisesti koulutettuja, usein matemaatikoita tai fyysikoita, ja kyllä he on varsin hyviä ollut yleensä.

Kommunikointitapojen haasteet enemmänkin ollut joskus pieni ongelma Intian kanssa kuin osaaminen. Esim. siellä ihmisillä on usein vaikea sanoa suoraan, että minä tarvitsisin nyt vähän apua tämän jutun kanssa, vaan "everything is fine" kunnes sitten ihmettelee että miksi sitten mitään valmista ei tule. Itsekin aikanaan ajattelin, että tällaisessa tapauksessa tekijä tahallaan kusettaa, laiskottelee jne. Mutta ajan myötä sitä oppi, että heille kysyminen on tavallaan kasvojen menettämistä, sen myöntämistä ettei osaa, ja eivät sitä mielellään tee. Niinpä sitä itse oppi antamaan mahdollisuuksia kysyä hyvin alhaisella kynnyksellä, esim.järjestettiin erillisiä etäsessioita ryhmätekemiseen, joissa voi siitä vaan kysellä ohimennen, jos vaikka kehitysympäristö ei pelaa tms vaikeuksia. 

Hyvinvointialueilla on hyvä olla ICT-hommissa, ei ole pelkoa ulkoistamisesta Intiaan 💪

Ne jotka osaa on aina työllistettyjä ja ne jotka ei on työttömiä.

Koskee kaikkia ammatteja.

Kyllä ne halpamaiden ohjelmoijat tarvitsevat ohjausta. Toisin sanoen vaativammat ICT-alan työt lisääntyvät. Ne turhat koulussa koodaamaan juuri ja juuri oppineet asiantuntijat saavat viedä jatkossa hiekkaa työttömyystoimiston lattialle.

Vierailija kirjoitti:

Ne jotka osaa on aina työllistettyjä ja ne jotka ei on työttömiä.

Koskee kaikkia ammatteja.

Se on juuri näin. Lehtien palstoilla pyörivät omasta mielestään huippuosaajat ovat niitä korkeintaan keskitason heppuja joita ei edes kovin mielellään palkkaa.

IT-alalla on paljon firmoja jotka tekee aika paljon julkiselle sektorille (joko suoraan tai sitten ovat alihankinta pikkufirmoja isommille). Julkinen sektori säästää tällä hetkellä enkä usko että tilanne muuttuu seuraavaan viiteen vuoteen.

10-20% porukasta tullaan irtisanomaan IT-alalta lähivuosina mm ym takia.