Perinnöstä luopuminen - kokemuksia?
Onko kenelläkään kokemusta perinnöstä luopumisesta?
Jonkun verran perehdyin jo asiaan, mutta olisi hienoa kuulla ihmisten konkreettisia kokemuksia - tällaisissä asioissa kun välillä tulee vastaan yllätyksiä.
Tällä hetkellä ymmärtäisin asian näin:
- kutsu perunkirjoitukseen (/oletan omassa tapauksessani, että joku sisaruksistani kuulisi jotain kautta vanhemman kuolemasta, sillä emme ole hänen tai hänen puolisonsa kanssa tekemisissä)
-perinnöstä luopumisesta ilmoittaminen DVV:lle (hinta 2024 35€, hinta 2025 85€)
-pitää varmistaa, että luopuminen on lakitermein tehokas luopuminen eli ei tee mitään perintöön liittyvää
Olisi ilmeisesti helpompaa tehdä luopuminen vielä vanhemman eläessä? Toinen asia mikä mietityttää on se, että mitä tapahtuu tilanteessa jos minulla on tulevaisuudessa omia lapsia (jotka eivät tule olemaan tekemisissä vanhempani kanssa)? Perintö siirtyy heille, tätä ei ilmeisesti voi estää? En haluaisi itseni tai lapsieni perivän rahaa ja omaisuutta, joka on mahdollisesti hankittu epärehellisin keinoin väkivaltaisen ihmisen toimesta.
Kommentit (114)
Jos luovut perinnöstä, luovutat osuutesi toiselle.
jos kieltäydyt perinnöstä, sinulla ei ole osaa eikä arpaa sen jälkeen perinnössä.
kannattaa oikeasti nyt epäselvissä tapauksissa vaikka sitten lakitoimistosta varmistaa, miten kannattaa toimia.
Luopuminen ja kieltäytyminen on kaksi eri asiaa ja kieltäytyminen voidaan vahvistaa asiakirjana, joka maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Perukirjatnetissä.fi
Perinnöstä luopuminen miksi ja miten se tehdään?
Perinnöstä luopuminen on yleinen verosuunnittelun keino. Käytännössä perinnöstä luopumalla perintö voidaan jakaa useammalle saajalle tai siirtää sukupolven yli. Verohyötyjen saaminen tosin vaatii, että perinnöstä luovutaan tehokkaasti
Ja tämä ei ole kieltäytymistä perinnöstä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Trkasta lakimiehiltä asia, jos et usko. Luovut perinnöstä jonkin toisen hyväksi esim lastesi. Silloin et ole kieltäytynyt osuudestasi perintöön ja siirrät sen edelleen.
Olennitse kieltäytynyt ja vahvistanut aikoinaan kieltäytymisen maistraatissa tehokkaan kieltäytymisen varmistaakseni.
Kyse on nimenomaan tehokkaasta tai tehottomasta luopumisesta. Se on se millä on väliä. Tarkasta toki lakikirjasta mitä termejä siellä käytetään, ei tarvi lakimiestä siihen.
"-perinnöstä luopumisesta ilmoittaminen DVV:lle (hinta 2024 35€, hinta 2025 85€) "
DVV:n verkkosivulla: "Toimita perinnöstä luopumisilmoitus meille talletettavaksi vain silloin, jos sinulla on ulosottovelkoja."
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän ihmeessä valtiolla on oikeus ottaa veroa perinnöstä? Järjetöntä.
Persulle se on tietenkin vain yksi monista yli ymmärryksen menevistä asioista. Veroja kerätään siksi, että niillä saadaan rahoitettua yhteiskunnan infraa, kuten tieverkkoa, pelastuslaitosta, kouluja, sairaaloita ja terveydenhuoltoa, vanhusten ja vammaisten hoitoa, puolustusvoimia ja muuta tämmöistä. Perinnön verotus on tutkimusten mukaan yksi vähiten haitallisista verotuksen muodoista. Se ei jarruta talouskasvua tai yhteiskunnan kehitystä. Eli jos veroja haluaa ihmetellä ja paheksua niin kannattaisi aloittaa vaikka ansiotulojen verotuksesta tai arvonlisäverosta. Niiden vähentämisellä olisi yhteiskunnassa selvästi positiivisiakin vaikutuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Trkasta lakimiehiltä asia, jos et usko. Luovut perinnöstä jonkin toisen hyväksi esim lastesi. Silloin et ole kieltäytynyt osuudestasi perintöön ja siirrät sen edelleen.
Olennitse kieltäytynyt ja vahvistanut aikoinaan kieltäytymisen maistraatissa tehokkaan kieltäytymisen varmistaakseni.
Kyse on nimenomaan tehokkaasta tai tehottomasta luopumisesta. Se on se millä on väliä. Tarkasta toki lakikirjasta mitä termejä siellä käytetään, ei tarvi lakimiestä siihen.
Ihan miten vain olen ollut kahdessa perikunnassa mukana ja molemmissa tapauksissa olen kieltäytynyt. Toisessa vahvistin kieltäytymiseni maistraatissa.
älä sitten itke, jos tulee seuraamuksia, kun et tajunnut eroa luopumisen ja kieltäytymisen erossa. Sä luovut perinnöstä jonkun toisen hyväksi, esim luovut perinnöstäsi ja lapsesi perii sen. Kun sä kieltäydyt perinnöstä, osuutesi jää silloiselle perikunnalle eitkä voi siirtää osuuttasi lapsellesi..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän ihmeessä valtiolla on oikeus ottaa veroa perinnöstä? Järjetöntä.
Persulle se on tietenkin vain yksi monista yli ymmärryksen menevistä asioista. Veroja kerätään siksi, että niillä saadaan rahoitettua yhteiskunnan infraa, kuten tieverkkoa, pelastuslaitosta, kouluja, sairaaloita ja terveydenhuoltoa, vanhusten ja vammaisten hoitoa, puolustusvoimia ja muuta tämmöistä. Perinnön verotus on tutkimusten mukaan yksi vähiten haitallisista verotuksen muodoista. Se ei jarruta talouskasvua tai yhteiskunnan kehitystä. Eli jos veroja haluaa ihmetellä ja paheksua niin kannattaisi aloittaa vaikka ansiotulojen verotuksesta tai arvonlisäverosta. Niiden vähentämisellä olisi yhteiskunnassa selvästi positiivisiakin vaikutuksia.
Mille persulle? Ensimmäinen lause vie välittömästi vaikuttavuuden koko kommentilta.
Minusta ansiotulojen verotuksessa ja arvonlisäverossa ei ole mitään väärää. Sitä perintöäkin on verotettu jo ennen perintöveroa juurikin ansiotuloverotuksen muodossa.
Jos et pysty keskustelemaan asiallisesti ja hyväksymään sitä, että ihmisillä on erilaisia mielipiteitä niin keskustelupalsta ei ole sinulle oikea paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Trkasta lakimiehiltä asia, jos et usko. Luovut perinnöstä jonkin toisen hyväksi esim lastesi. Silloin et ole kieltäytynyt osuudestasi perintöön ja siirrät sen edelleen.
Olennitse kieltäytynyt ja vahvistanut aikoinaan kieltäytymisen maistraatissa tehokkaan kieltäytymisen varmistaakseni.
Kyse on nimenomaan tehokkaasta tai tehottomasta luopumisesta. Se on se millä on väliä. Tarkasta toki lakikirjasta mitä termejä siellä käytetään, ei tarvi lakimiestä siihen.
Ihan miten vain olen ollut kahdessa perikunnassa mukana ja molemmissa tapauksissa olen kieltäytynyt. Toisessa vahvistin kieltäytymiseni maistraatissa.
älä sitten itke, jos tulee seuraamuksia, kun et tajunnut eroa luopumisen ja kieltäytymisen erossa. Sä luovut perinnöstä jonkun to
Älä sitten itke? En tosiaan itke kun osaan lakia lukea ja palkata asianajajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Trkasta lakimiehiltä asia, jos et usko. Luovut perinnöstä jonkin toisen hyväksi esim lastesi. Silloin et ole kieltäytynyt osuudestasi perintöön ja siirrät sen edelleen.
Olennitse kieltäytynyt ja vahvistanut aikoinaan kieltäytymisen maistraatissa tehokkaan kieltäytymisen varmistaakseni.
Kyse on nimenomaan tehokkaasta tai tehottomasta luopumisesta. Se on se millä on väliä. Tarkasta toki lakikirjasta mitä termejä siellä käytetään, ei tarvi lakimiestä siihen.
Ihan miten vain olen ollut kahdessa perikunnassa mukana ja molemmissa tapauksissa olen kieltäytynyt. Toisessa vahvistin kieltäytymiseni maistraatissa.
älä sitten itke, jos tulee seuraamuksia, kun et tajunnut eroa luopumisen ja kieltäytymisen erossa. Sä luovut perinnöstä jonkun to
Luopuminen on tehtävä oikealla tavalla
Malkamäki-Laurila korostaa, että verotuksen kannalta on olennaisen tärkeää, että perinnöstä luopuminen tapahtuu tavalla, josta käytetään lakiteksteissä termiä tehokas luopuminen.
Tehokas luopuminen tarkoittaa sitä, että henkilö ei tosiaan ota perintöä vastaan eikä käytä pesän osakkaalle kuuluvia oikeuksia ennen luopumista. Edellytyksenä on myös, että hän luopuu perinnöstä kokonaan ja vastikkeetta eikä luovuta sitä jollekin tietylle nimeämälleen henkilölle.
https://www.op-media.fi/omat-rahat/saitko-perintoa-jota-et-halua/
Tavallisimmin perinnöstään luopuu jo hieman iäkkäämpi henkilö lastensa hyväksi, kertoo OP Etelä-Pohjanmaan pankkilakimies Maiju Malkamäki-Laurila
Ota vastaan ja lahjoita se hyväntekeväisyyteen. Näin pahasta voi kuitenkin seurata jotain hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Ota vastaan ja lahjoita se hyväntekeväisyyteen. Näin pahasta voi kuitenkin seurata jotain hyvää.
Tää prosessi on silti mulle mysteeri. Mistä voi tietää kannattaako perintö ottaa vastaan? Onko kuolinpesän varallisuus/arvo tiedossa jo ennen perunkirjoituksia? Ei käsittääkseni. Eli jos ei ole varaa maksaa omasta taskusta perintöveroja, niin kannattaa luopua perinnöstä? Koska joskus perinnön realisoiminen rahaksi vie aikaa.
OP:n sivuilta:
Perintöveron ensimmäisen erän eräpäivä on noin kolmen kuukauden kuluttua perintöveropäätöksen tekemisestä. Toinen erä tulee maksuun kahden kuukauden kuluttua ensimmäisestä eräpäivästä. Päätös tulee OmaVero-palveluun, kun se on tehty, ja postissa kotiin postinkuljetuksen aikataulujen mukaan. (https://www.op-media.fi/omat-rahat/verotus/perintoveron-maksaminen/)
Pahoittelut jos kysymykset on tyhmiä, mutta ei ole ketään keneltä kysyä asiasta ja ikinä en ole kuullut muuta kuin mystisen perukirjat-sanan ja nähnyt lehtijuttuja, että moni esimerkiksi maatilan perinyt on suurissa vaikeuksissa. Tuntuu järkevältä varautua jo asiaan etukäteen eikä lähteä joskus kiireellä stressaavassa tolanteessa selvittämään asiaa mistä ei ymmärrä mitään.
Ihanasti puurot ja vellit sekaisin
hän luopuu perinnöstä kokonaan ja vastikkeetta eikä luovuta sitä jollekin tietylle nimeämälleen henkilölle.
Tavallisimmin perinnöstään luopuu jo hieman iäkkäämpi henkilö lastensa hyväksi
Eikö oikeasti kukaan näe ristiriitaa näissä kahdessa asiassa. Ensimmäinen on perinnöstä kieltäytymistä, toinen perinnön luovuttamista.
Minä luovuin perinnöstä ja se meni täysikäisille lapsille, jotka opiskelijoina tarvitsivat rahaa enemmän kuin minä näin jo keski-iässä.
Tilasin virkatodistuksen perinnöstä luopumista varten ja toimitin sen ja allekirjoiyöutetun luopumispaperin pesänhoitajalle. En osallistunut perunkirjoitukseen tai mihinkään muuhunkaan kuolinpesän asiaan, enkä edes keskustellut siitä kenenkään kanssa jotten vahingossa ns ryhtyisi perintöön, jolloin tulisi tuplaverotus. Hautajaisiin tietysti menin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Trkasta lakimiehiltä asia, jos et usko. Luovut perinnöstä jonkin toisen hyväksi esim lastesi. Silloin et ole kieltäytynyt osuudestasi perintöön ja siirrät sen edelleen.
Olennitse kieltäytynyt ja vahvistanut aikoinaan kieltäytymisen maistraatissa tehokkaan kieltäytymisen varmistaakseni.
Kyse on nimenomaan tehokkaasta tai tehottomasta luopumisesta. Se on se millä on väliä. Tarkasta toki lakikirjasta mitä termejä siellä käytetään, ei tarvi lakimiestä siihen.
Ihan miten vain olen ollut kahdessa perikunnassa mukana ja molemmissa tapauksissa olen kieltäytynyt. Toisessa vahvistin kieltäytymiseni maistraatissa.
älä sitten itke, jos tulee seuraamuksia, kun et tajunnut eroa luopumisen ja kielt
Silloin perintö menee rintaperillisille ikään kuin hän olisi itse kuollut.
Jos perintö tulee testamentilla, siitä kieltäytyminen/ luopuminen on sama kuin testamenttia ei olisi luopujan hyväksi ollut. Ei siis mene edelleen hänen rintaperillisilleen.
Vierailija kirjoitti:
Ihanasti puurot ja vellit sekaisin
hän luopuu perinnöstä kokonaan ja vastikkeetta eikä luovuta sitä jollekin tietylle nimeämälleen henkilölle.
Tavallisimmin perinnöstään luopuu jo hieman iäkkäämpi henkilö lastensa hyväksi
Eikö oikeasti kukaan näe ristiriitaa näissä kahdessa asiassa. Ensimmäinen on perinnöstä kieltäytymistä, toinen perinnön luovuttamista.
Ei ole.
Perinnöstä LUOVUTAAN niin, että kirjoitetaan paperille, että 'luovun perinnöstä äitini/isäni x jälkeen.' Allekirjoitus.
Jos nimeät ketään henkilöä, jonka hyväksi siitä luovut, niin valtio rankaisee tuplaverotuksella, koska se katsoo, että otit sen vastaan ja lisäksi lahjoitit, eli saaja saa maksettavaksi sekä perintöveron että lahjaveron.
Olenkin ihmetellyt, että kuka hölmö niin oikein vahingossa tekee, mutta nyt selvisi sekin av:lta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinnöstä luopuminen tapahtui varsin yksinkertaisesti. En ottanut mitenkään osaa perintöön liittyviin asioihin ja perukirjaan merkittiin, että luovun perinnöstä ja että minun sijaani perijöiksi tulevat minun lapseni. Perukirja toimitettiin verottajalle, joka aikanaan määräsi perintöverot perukirjassa nimetyille perijöille. Minnekään muualle ei asiasta ilmoiteltu (tämä siis 5 vuotta sitten).
Ilmoitat siis vain perunkirjoittajalle, ettet ota perintöä vastaan ja siinä se.
Jos sä luovut perinnöstä, sä et silloin kieltäydy siitä ja olet edelleen vastuussa. Luopuminen tarkoittaa sitä, että siirrrät perinnön osaltasi edelleen. Kieltäytymisessä et ota vastaan mitään ja osasi jää perikunnalle.
Parempi olisi olla sanomatta mitään kun et selkeästi tiedä asiasta yhtään enempää kuin sika jalkapallosta.
Vierailija kirjoitti:
Ihanasti puurot ja vellit sekaisin
hän luopuu perinnöstä kokonaan ja vastikkeetta eikä luovuta sitä jollekin tietylle nimeämälleen henkilölle.
Tavallisimmin perinnöstään luopuu jo hieman iäkkäämpi henkilö lastensa hyväksi
Eikö oikeasti kukaan näe ristiriitaa näissä kahdessa asiassa. Ensimmäinen on perinnöstä kieltäytymistä, toinen perinnön luovuttamista.
Siis kun luovut perinnöstä et NIMEÄ ketään henkilöä "saajaksi" puolestasi. Silloin KÄYTÄNNÖSSÄ perintöosuutesi siirtyy sinun lapsillesi.
Eli käytännössä tarkoittaa sitä että kun 80 vanhempi kuolee niin 50 vuotias lapsi luopuu perinnöstään, jolloin hänen lapsensa perivät 50-vuotiaan sijasta.
Jos kaikki kieltäytyvät, minne perintö menee?
Muistakaa, että perinnöstä voi luopua myös osittain mikä on ihan huutava vääryys. Joku voi siis ottaa pelkät massit vastaan ja pistää homeisen purkukuntoisen mökin landelta eteenpäin. Yritäpä siinä sitten kieltäytyä siitä, jos on vielä pieniä lapsia joiden on se pakko ottaa. Joku oikeus ja kohtuus pitäisi olla.
Perukirjatnetissä.fi
Perinnöstä luopuminen miksi ja miten se tehdään?
Perinnöstä luopuminen on yleinen verosuunnittelun keino. Käytännössä perinnöstä luopumalla perintö voidaan jakaa useammalle saajalle tai siirtää sukupolven yli. Verohyötyjen saaminen tosin vaatii, että perinnöstä luovutaan tehokkaasti