Perinnöstä luopuminen - kokemuksia?

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki kieltäytyvät, minne perintö menee?

Jos löytyy edes yksi lapsi kaukaakin niin hänelle, koska häntä ei mikään suojaa.

Henkilö sanoo vanhemman eläessä, että kieltäytyy perinnöstä. No vanhempi kirjoittaa sitten testamenttiin kenelle hörskät ja roinat menevät. Sitten tämän kieltäytyjän lapset saavat rahat, koska niitä ei ole nimetty kenellekään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki kieltäytyvät, minne perintö menee?

Jos löytyy edes yksi lapsi kaukaakin niin hänelle, koska häntä ei mikään suojaa.

Mutta jos ei löydy?

Älytöntä koko touhu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki kieltäytyvät, minne perintö menee?

Jos löytyy edes yksi lapsi kaukaakin niin hänelle, koska häntä ei mikään suojaa.

Mutta jos ei löydy?

Valtiolle.

Ihmeen monet pitävät itsestäänselvyytenä että ottaa vastaan myyntikelvottoman asunnon,minä en ota.

Vierailija kirjoitti:

Ihmeen monet pitävät itsestäänselvyytenä että ottaa vastaan myyntikelvottoman asunnon,minä en ota.

En ottanut minäkään. Kulut olisivat olleet suuremmat.

Vierailija kirjoitti:

Jos perintöä on mitenkääm järkevää ottaa vastaan (ei huonokuntoinen talo syrjäkylillä jne) se siis kannattaa ottaa vastaan ettei siirrä asiaa alaikäisille lapsilleen? Ja sitten vain myy ja lahjoittaa perinnön eteenpäin. Tuntuu ikävältä ettei lapsuuden piinaajasta ja hänen asioistaa pääse lopullisesti eroon edes aikuisena. Että hänellä on vielä kuolemansakin jälkeen mahdollista haitata/vaikeuttaa lapsensa elämää tai vähintään aiheuttaa pienempää tai suurempaa vaivaa.

Noinhan se kannattaa periaatteessa, mutta kovin paljon peritään nyt just niitä huonosti kaupaksi meneviä kiinteistöjä. Eikä Suomessa nyt tai tulevaisuudessa taida kauheasti muita ollakaan. Sitten on vielä lesken oikeus, jolloin perinnöstä ei välttämättä voi luopua eikä sitä voi myydä eteenpäin. 

Ahdistavaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän ihmeessä valtiolla on oikeus ottaa veroa perinnöstä? Järjetöntä.

No koska kommmunistit ja muut punikkit ovat säätäneet siitä eduskunnassa. Ryöstöähän se on, mutta laillistettua.

Vierailija kirjoitti:

Henkilö sanoo vanhemman eläessä, että kieltäytyy perinnöstä. No vanhempi kirjoittaa sitten testamenttiin kenelle hörskät ja roinat menevät. Sitten tämän kieltäytyjän lapset saavat rahat, koska niitä ei ole nimetty kenellekään.

Käsittääkseni luopumisen voi tehdä myös koko perintöhaaraa koskevaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmeen monet pitävät itsestäänselvyytenä että ottaa vastaan myyntikelvottoman asunnon,minä en ota.

Jos leski asuu siellä ja/tai lapset ovat alaikäisiä, on käytännössä pakko ottaa vastaan. 

Huomaa, että palsta on täynnä köyhiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henkilö sanoo vanhemman eläessä, että kieltäytyy perinnöstä. No vanhempi kirjoittaa sitten testamenttiin kenelle hörskät ja roinat menevät. Sitten tämän kieltäytyjän lapset saavat rahat, koska niitä ei ole nimetty kenellekään.

Käsittääkseni luopumisen voi tehdä myös koko perintöhaaraa koskevaksi. 

Ei voi.

Vierailija kirjoitti:

Ihanasti puurot ja vellit sekaisin 

 

hän luopuu perinnöstä kokonaan ja vastikkeetta eikä luovuta sitä jollekin tietylle nimeämälleen henkilölle.

Tavallisimmin perinnöstään luopuu jo hieman iäkkäämpi henkilö lastensa hyväksi

 

Eikö oikeasti kukaan näe ristiriitaa näissä kahdessa asiassa. Ensimmäinen on perinnöstä kieltäytymistä, toinen perinnön luovuttamista. 

Sinä olet ainoa joka tässä on sekaisin. Et ymmärrä perintökaaresta yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa, että perinnöstä voi luopua myös osittain mikä on ihan huutava vääryys. Joku voi siis ottaa pelkät massit vastaan ja pistää homeisen purkukuntoisen mökin landelta eteenpäin. Yritäpä siinä sitten kieltäytyä siitä, jos on vielä pieniä lapsia joiden on se pakko ottaa. Joku oikeus ja kohtuus pitäisi olla.

Ja ties kuinka monennen kerran. Perintökaaren mukaan tulevasta perinnöstä ei voi kieltäytyä osittain. Perintöosuus otetaan vastaan joko kokonaan tai sitten sitä ei oteta vastaan ollenkaan.

Jos kyseessä on testamentti saanto henkilöltä, jota ei lakimääräisesti peri voi saannosta kieltäytyä osittain. Silloin ei kaikkea testamentattua tarvise ottaa vastaan. Seurakuntakin voi jättää sen lahonneen mökin lakisääteisille perillisille ja pitää osakesalkun sekä rahat.

Vierailija kirjoitti:

Jos perintöä on mitenkääm järkevää ottaa vastaan (ei huonokuntoinen talo syrjäkylillä jne) se siis kannattaa ottaa vastaan ettei siirrä asiaa alaikäisille lapsilleen? Ja sitten vain myy ja lahjoittaa perinnön eteenpäin. Tuntuu ikävältä ettei lapsuuden piinaajasta ja hänen asioistaa pääse lopullisesti eroon edes aikuisena. Että hänellä on vielä kuolemansakin jälkeen mahdollista haitata/vaikeuttaa lapsensa elämää tai vähintään aiheuttaa pienempää tai suurempaa vaivaa.

Ei kannata ottaa vastaan.  Lapsetkin voivat olla ottamatta sitä vastaan.

Olen ainut "perijä" ja perittävänä ei ole kuin vuokra-asunnossa vanhoja huonekaluja yms. roskaa eli huoneiston tyhjennys ja todennäköisesti jää sitten vuokravelkaa 1-2 kk.

Voinko kieltäytyä myös hautauksen järjestämistä ja kuka tällöin hoitaa hautauksen.

Kuka tekee perunkirjoituksen tässä tapauksessa vai ei kukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa, että perinnöstä voi luopua myös osittain mikä on ihan huutava vääryys. Joku voi siis ottaa pelkät massit vastaan ja pistää homeisen purkukuntoisen mökin landelta eteenpäin. Yritäpä siinä sitten kieltäytyä siitä, jos on vielä pieniä lapsia joiden on se pakko ottaa. Joku oikeus ja kohtuus pitäisi olla.

 

Ja ties kuinka monennen kerran. Perintökaaren mukaan tulevasta perinnöstä ei voi kieltäytyä osittain. Perintöosuus otetaan vastaan joko kokonaan tai sitten sitä ei oteta vastaan ollenkaan.

Jos kyseessä on testamentti saanto henkilöltä, jota ei lakimääräisesti peri voi saannosta kieltäytyä osittain. Silloin ei kaikkea testamentattua tarvise ottaa vastaan. Seurakuntakin voi jättää sen lahonneen mökin lakisääteisille perillisille ja pitää osakesalkun sekä rahat.

 

Siis verotuksellisesti ei voi osittain kieltäytyä.Jos maksaa kokonaisen perintöveron voi ottaa myös vain osan mahdollisesta perinnöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos perintöä on mitenkääm järkevää ottaa vastaan (ei huonokuntoinen talo syrjäkylillä jne) se siis kannattaa ottaa vastaan ettei siirrä asiaa alaikäisille lapsilleen? Ja sitten vain myy ja lahjoittaa perinnön eteenpäin. Tuntuu ikävältä ettei lapsuuden piinaajasta ja hänen asioistaa pääse lopullisesti eroon edes aikuisena. Että hänellä on vielä kuolemansakin jälkeen mahdollista haitata/vaikeuttaa lapsensa elämää tai vähintään aiheuttaa pienempää tai suurempaa vaivaa.

Ei kannata ottaa vastaan.  Lapsetkin voivat olla ottamatta sitä vastaan.

Jos lapset tai edes yksi niistä on alaikäinen, niin homma ei olekkaan enää niin yksinkertainen. Alaikäisen perinnöstä luopumiseen pitää saa digi- ja väestötietoviraston suostumus jota varten kyseinen puulaaki pitää vakuuttuu siitä, että luopuminen on alaikäisen henkilön etujen mukaista. Sama pätee myös esim. vajaavaltaiseen muistisairaaseen henkilöön.