Perinnöstä luopuminen - kokemuksia?
Onko kenelläkään kokemusta perinnöstä luopumisesta?
Jonkun verran perehdyin jo asiaan, mutta olisi hienoa kuulla ihmisten konkreettisia kokemuksia - tällaisissä asioissa kun välillä tulee vastaan yllätyksiä.
Tällä hetkellä ymmärtäisin asian näin:
- kutsu perunkirjoitukseen (/oletan omassa tapauksessani, että joku sisaruksistani kuulisi jotain kautta vanhemman kuolemasta, sillä emme ole hänen tai hänen puolisonsa kanssa tekemisissä)
-perinnöstä luopumisesta ilmoittaminen DVV:lle (hinta 2024 35€, hinta 2025 85€)
-pitää varmistaa, että luopuminen on lakitermein tehokas luopuminen eli ei tee mitään perintöön liittyvää
Olisi ilmeisesti helpompaa tehdä luopuminen vielä vanhemman eläessä? Toinen asia mikä mietityttää on se, että mitä tapahtuu tilanteessa jos minulla on tulevaisuudessa omia lapsia (jotka eivät tule olemaan tekemisissä vanhempani kanssa)? Perintö siirtyy heille, tätä ei ilmeisesti voi estää? En haluaisi itseni tai lapsieni perivän rahaa ja omaisuutta, joka on mahdollisesti hankittu epärehellisin keinoin väkivaltaisen ihmisen toimesta.
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Eli mahdolliset ongelmat perinnön kanssa siirtyy omille lapsille.. Surkea systeemi, tämäkin
No näinpä. Olisi mahtavaa, jos lapsella olisi samanlainen mahdollisuus tehdä vanhempansa perinnönantokelvottomiksi kuin hekin voivat tehdä lapsensa perintökelvottomiksi. Miksi toimii vain yhteen suuntaan? Miksi ei voisi katkaista siteet kokonaan jos haluaa? En halua hoitaa vanhempieni asioista yhtään mitään kun he kuolevat. Mutta minun on silti pakko hoitaa joku perunkirjapaska tai joudun itse velkoihin.
Mä vastaanottaisin ja lahjoittaisin jollekin hyväntekeväisyyteen esim. Mieli ry:lle.. Sillä lailla perinnöstä voisi olla hyötyä satutetuille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän ihmeessä valtiolla on oikeus ottaa veroa perinnöstä? Järjetöntä.
No koska kommmunistit ja muut punikkit ovat säätäneet siitä eduskunnassa. Ryöstöähän se on, mutta laillistettua.
Perintöä ja osinkotuloa voi saada vain multimiljönääririistokapitalisti.
Vierailija kirjoitti:
Ap on täysimbesilli, joka ei edes ansaitse lapsia. Kaikki ilmainen raha otetaan ja piste!
Jos otetaan vastaan vaikka jostain kiinteistöstä puolet, kun siinä vielä asuu vaikka ei kuollut- puoliso, niin helposti voi joutua maksumiheksi. Kun perintö lopulta konkretisoituu sen arvo voi olla pudonnut kokonaan, mutta maksamaasi perintöveroa et saa takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kaikki kieltäytyvät, minne perintö menee?
Jos löytyy edes yksi lapsi kaukaakin niin hänelle, koska häntä ei mikään suojaa.
Mutta jos ei löydy?
Valtiolle tietenkin jos perillisiä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Olen ainut "perijä" ja perittävänä ei ole kuin vuokra-asunnossa vanhoja huonekaluja yms. roskaa eli huoneiston tyhjennys ja todennäköisesti jää sitten vuokravelkaa 1-2 kk.
Voinko kieltäytyä myös hautauksen järjestämistä ja kuka tällöin hoitaa hautauksen.
Kuka tekee perunkirjoituksen tässä tapauksessa vai ei kukaan.
Kyllä sinun on huolehdittava perunkirjoituksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinnöstä luopuminen tapahtui varsin yksinkertaisesti. En ottanut mitenkään osaa perintöön liittyviin asioihin ja perukirjaan merkittiin, että luovun perinnöstä ja että minun sijaani perijöiksi tulevat minun lapseni. Perukirja toimitettiin verottajalle, joka aikanaan määräsi perintöverot perukirjassa nimetyille perijöille. Minnekään muualle ei asiasta ilmoiteltu (tämä siis 5 vuotta sitten).
Ilmoitat siis vain perunkirjoittajalle, ettet ota perintöä vastaan ja siinä se.
Eli alaikäinen lapsi maksaa perintöveroja?
Lapseni eivät olleet alaikäisiä, vaan aikuisia.
Sen verran tarkentaisin kirjoitustani vielä, että minun kieltäydyttyäni en tietenkään itse määritellyt, kenelle perintö menisi, vaan se meni laillisessa järjestyksessä niille, joille se minun jälkeeni menisi (eli minun lapsilleni).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa, että perinnöstä voi luopua myös osittain mikä on ihan huutava vääryys. Joku voi siis ottaa pelkät massit vastaan ja pistää homeisen purkukuntoisen mökin landelta eteenpäin. Yritäpä siinä sitten kieltäytyä siitä, jos on vielä pieniä lapsia joiden on se pakko ottaa. Joku oikeus ja kohtuus pitäisi olla.
Ja ties kuinka monennen kerran. Perintökaaren mukaan tulevasta perinnöstä ei voi kieltäytyä osittain. Perintöosuus otetaan vastaan joko kokonaan tai sitten sitä ei oteta vastaan ollenkaan.
Jos kyseessä on testamentti saanto henkilöltä, jota ei lakimääräisesti peri voi saannosta kieltäytyä osittain. Silloin ei kaikkea testamentattua tarvise ottaa vastaan. Seurakuntakin voi jättää sen lahonneen mökin lakisääteisille perillisille ja pitää osakesalkun sekä rahat.
Ihanko totta. Olen itse ollut mukana tapauksessa, jossa perinnöstä luovuttiin vain osittain ja kyllä se konsultoitujen juristien ja asiantuntijoiden mielestä silloin tapahtui oikein. En tietenkään ottanut vastaan sitä mörskää, joka olisi ollut tulossa, mutta niin tosiaan sai tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Trkasta lakimiehiltä asia, jos et usko. Luovut perinnöstä jonkin toisen hyväksi esim lastesi. Silloin et ole kieltäytynyt osuudestasi perintöön ja siirrät sen edelleen.
Olennitse kieltäytynyt ja vahvistanut aikoinaan kieltäytymisen maistraatissa tehokkaan kieltäytymisen varmistaakseni.
Kyse on nimenomaan tehokkaasta tai tehottomasta luopumisesta. Se on se millä on väliä. Tarkasta toki lakikirjasta mitä termejä siellä käytetään, ei tarvi lakimiestä siihen.
Ihan miten vain olen ollut kahdessa perikunnassa mukana ja molemmissa tapauksissa olen kieltäytynyt. Toisessa vahvistin kieltäytymiseni maistraatissa.
älä sitten itke, jos tulee seuraamuksia, kun et tajunnut eroa luopumisen ja kieltäytymisen erossa. Sä luovut perinnöstä jonkun to
Voi herranen aika, millaisia vannabe lakimiehiä tällä palstalla kirjoittelee!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos perintöä on mitenkääm järkevää ottaa vastaan (ei huonokuntoinen talo syrjäkylillä jne) se siis kannattaa ottaa vastaan ettei siirrä asiaa alaikäisille lapsilleen? Ja sitten vain myy ja lahjoittaa perinnön eteenpäin. Tuntuu ikävältä ettei lapsuuden piinaajasta ja hänen asioistaa pääse lopullisesti eroon edes aikuisena. Että hänellä on vielä kuolemansakin jälkeen mahdollista haitata/vaikeuttaa lapsensa elämää tai vähintään aiheuttaa pienempää tai suurempaa vaivaa.
Ei kannata ottaa vastaan. Lapsetkin voivat olla ottamatta sitä vastaan.
Jos lapset tai edes yksi niistä on alaikäinen, niin homma ei olekkaan enää niin yksinkertainen. Alaikäisen perinnöstä luopumiseen pitää saa digi- ja väestötietoviraston suostumus jota varten kyseinen puulaaki pitää vakuuttuu siitä
Holhooja sanoo sinne "perintö on arvoton ja tulee vain kulua"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ainut "perijä" ja perittävänä ei ole kuin vuokra-asunnossa vanhoja huonekaluja yms. roskaa eli huoneiston tyhjennys ja todennäköisesti jää sitten vuokravelkaa 1-2 kk.
Voinko kieltäytyä myös hautauksen järjestämistä ja kuka tällöin hoitaa hautauksen.
Kuka tekee perunkirjoituksen tässä tapauksessa vai ei kukaan.
Kyllä sinun on huolehdittava perunkirjoituksesta.
- vaikka et ottaisi perintöä vastaan. Voit siis toimia perunkirjoituksessa pesänilmoittajana ja ilmoittaa siinä samalla, että et ota perintöä vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Miten asia toimii käytännössä? Luopuminen pitää kuitenkin ilmoittaa ennen perunkirjoituksia? Eli et siis voi tietää minkälainen perintö olisi mahdollisesti tulossa/onko sitä järkevää ottaa vastaan???? Jos siis ei ole tekemisissä kyseisen ihmisen kanssa.
Tähän olisi hienoa kuulla kokemuksia
Riittää kun ilmoittaa perunkirjoituksessa. Piste. Näin tein äitini perunkirjoituksessa.
Kyllä tieto tulee, koska perunkirjoitusta varten tehdään sukuselvitys, eli selvitään perilliset.
Etukäteen luopuminen on käsiittäkseni mahdotonta, eihän ole vielä edes perintöä, josta luopua.
Voi luopua jo etukäteen ja kannattaakin jos on esim. vanha/sairas ja ei välttämättä ole enää oikeustoimikelpoinen sitten kun perittävä kuolee. Turha maksella veroja moneen kertaan vaan antaa mennä jo suoraan seuraavalle sukupolvelle.
"Olen itse ollut mukana tapauksessa, jossa perinnöstä luovuttiin vain osittain ja kyllä se konsultoitujen juristien ja asiantuntijoiden mielestä silloin tapahtui oikein."
Tuossa on pakko olla takana jotain muuta kuin normaalin perintökaaren mukainen perintö koska muuten se ei ole mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa, että perinnöstä voi luopua myös osittain mikä on ihan huutava vääryys. Joku voi siis ottaa pelkät massit vastaan ja pistää homeisen purkukuntoisen mökin landelta eteenpäin. Yritäpä siinä sitten kieltäytyä siitä, jos on vielä pieniä lapsia joiden on se pakko ottaa. Joku oikeus ja kohtuus pitäisi olla.
Ja ties kuinka monennen kerran. Perintökaaren mukaan tulevasta perinnöstä ei voi kieltäytyä osittain. Perintöosuus otetaan vastaan joko kokonaan tai sitten sitä ei oteta vastaan ollenkaan.
Jos kyseessä on testamentti saanto henkilöltä, jota ei lakimääräisesti peri voi saannosta kieltäytyä osittain. Silloin ei kaikkea testamentattua tarvise ottaa vastaan. Seurakuntakin voi jättää sen lahonneen mökin lakisääteisille perillisille ja pitää osakesalkun sekä rahat.
Ihanko totta. Olen itse ollut mukana tapauksessa, jossa perinnöstä luovuttiin vain osittain ja kyllä se konsultoitujen juristien ja asiantuntijoiden mielestä silloin tapahtui oikein. En tietenkään ottanut vastaan sitä mörskää, joka olisi ollut tulossa, mutta niin tosiaan sai tehdä.
Ihan totta! Sinä et ymmärrä perukirjotiuksen ja perinnönjaon eroa. Perukirjoitus on käytänössä perintöveroilmoitus, jonka perusteella perintövero määrätään perillisille. Siinä siis vain arvostetaan vainajan varat ja velat sekä lasketaan pesän säästö. Ei oteta pääsääntöisesti kantaa siihen kuka saa mitäkin. Testamentti saannot tekevät tähän merkittävimmän poikkeuksen.
Perinnönjaossa taas perittty omaisuus jaetaan perillisille ja määrätään kuka saa mitäkin. Jos joku osakkaista ei tässä tilanteessa ei halua muuta kuin osuutensa rahoista niin siitä vaan.
Tällainen osakas voi jättää lopun osuutensa perinnöstä pesään jaettavaksi muille osakkaille tai osoittaa kenelle se annetaan. Molemmissa tapauksissa tätä osuuden luovutusta pitdetään lahjana saajalleen ja siitä joutuu maksamaan lahjaveron mikäli se ylittää verovapaan lahjan rajan (joka on 4999,99 euiroa eikä 5000,00 niinkuin moni luulee).
Tälläinen luopuminen on niin sanottu tehoton luopuminen eikä se vaikuta millään tavalla osuudestaan luopujan perintöverotukseen, vaan hänen maksettavakseen määrätään perintövero koko hänen lakisääteisestä osuudestaan. Tämän lisäksi tulee siis vielä luovutuksen saajien mahdolliset lahjaverot eli verottaja on erittäin tyytyväinen tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Olen ainut "perijä" ja perittävänä ei ole kuin vuokra-asunnossa vanhoja huonekaluja yms. roskaa eli huoneiston tyhjennys ja todennäköisesti jää sitten vuokravelkaa 1-2 kk.
Voinko kieltäytyä myös hautauksen järjestämistä ja kuka tällöin hoitaa hautauksen.
Kuka tekee perunkirjoituksen tässä tapauksessa vai ei kukaan.
Sinä vastaat perukirjoituksen tekemisestä. Se kuka sen tosiasiallisesti tekee riippuu siitä kenet sinä valitset sen tekemään ellet värkkää sitä itse. MIkäli pesä on varaton voit saada hautauksen järjestämiseen hautausavustuksen, jolla kustannetaan pakolliset hautuksesta muodostuvat kulut.
MIkäli jätät peruskirjoituksen toimittamatta niin voit joutua velkavastuuseen esim. noista maksamattomist vuokrista, kun ilmeisesti olet kuitenkin asiasta tietoinen.
Mieheni luopui isänsä perinnöstä. Ilmoitti tästä perunkirjoitustilaisuudessa. Meidän täysi-ikäiset lapset saivat perinnön. Perintö oli rahaa.