Miksi pikkulapsiaikana erotaan niin paljon?

Naisen todellinen seksuaalisuus on äitiys (raskaus, synnytys, imetys, lapsenhoito). Tämä yleensä valkeaa naisille vasta tuon kokemuksen myötä, mitä ennen eletään meninistisessä valheessa siitä, että siitetyksi tuleminen olisi "seksuaalisuutta"

Luonnossa naaraat antavat sittää itsensä kerran ehkä kolmessa tai viidessä vuodessa riippuen siitä paljonko saatavilla on ruokaa ja onko edellinen poikanen jo riittävän vanha vieroitukseen. Jos vertaa tätä ateistiseen länsimaalaiseen kulttuuriin, on selvää että naista käytetään rajusti seksuaalisesti hyväksi

Kun tämä todellisuus valkenee naiselle (ja miehelle) lapsen tulon myötä, koko suhteen dynamiikka muuttuu. Usein se johtaa siihen, että mies lähtee litomaan tai etsii naisen jota siittää 24/7 esim. prostituoidusta tai salarakkaasta. Harvempi ryhtyy selibaattiin ja kunnioittaa naisen seksuaalisuutta

Sinulle vinkkinä, ettei oikeastaan kannata tehdä mitään. Olet jo raskaana eli pissa on jo housussa. Keskity vauvaan ja äitiyteen, mies tekee omat ratkaisunsa. Älä suostu mihinkään sellaiseen, joka ei tunnu sinusta hyvältä tai luonnolliselta

Vierailija kirjoitti:

Naisen todellinen seksuaalisuus on äitiys (raskaus, synnytys, imetys, lapsenhoito). Tämä yleensä valkeaa naisille vasta tuon kokemuksen myötä, mitä ennen eletään meninistisessä valheessa siitä, että siitetyksi tuleminen olisi "seksuaalisuutta"

Luonnossa naaraat antavat sittää itsensä kerran ehkä kolmessa tai viidessä vuodessa riippuen siitä paljonko saatavilla on ruokaa ja onko edellinen poikanen jo riittävän vanha vieroitukseen. Jos vertaa tätä ateistiseen länsimaalaiseen kulttuuriin, on selvää että naista käytetään rajusti seksuaalisesti hyväksi

Kun tämä todellisuus valkenee naiselle (ja miehelle) lapsen tulon myötä, koko suhteen dynamiikka muuttuu. Usein se johtaa siihen, että mies lähtee litomaan tai etsii naisen jota siittää 24/7 esim. prostituoidusta tai salarakkaasta. Harvempi ryhtyy selibaattiin ja kunnioittaa naisen seksuaalisuutta

 

Sinulle vinkkinä, ettei oikeastaan kannata tehdä mitään

Sä olet aseksuaali tai vastaava. Kyllä me äiditkin halutaan orgasmeja halutessamme miestä ja munaa eikä lisää lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Koska se on rankkaa ja ehkä toinen vanhempi saattaa alkaa luistaa tehtävistään, jolloin työt kasaantuu vaan toiselle, tulee romahdus ja kamelin selkä katkeaa. Täytyy sanoa, että jos mieheni olisi heittäytynyt vielä yhdeksi lapseksi siinä univajeisessa sumussa, niin olisin myös hakenut eroa. Mutta ei, hän pysyi tasavertaisena vanhempana minun rinnallani, kuten kuuluu yhdessä siitä selvittiin... 

Äitiys ei ole kylläkään rankkaa, jos sitä ei häiritä. Nainen tarvitsee toki vapautuksen työstään ja vauvan/pikkulapsen pitää saada nukkua naisen vieressä. Näillä muutoksilla äiti ja vauva voivat molemmat hyvin ja äitiys on helppoa

Iso osa ongelmista tulee juurikin siitä, kun tuo luonnon täydellistämä emo-poikanen-rutiini rikotaan osallistamalla siittäjää, lääkäriä, lehmää, lasua, jne. Vauva erotetaan emostaan ja pakotetaan muuttamaan yksiöön (eli omaan huoneeseen) jo parin kuukauden iässä. Kaikki tämä on niin luonnonvastaista, että se stressaa vauvaa ja tekee esim. yösyötöistä hankalia, kun joku joutuu aina nousemaan ja lämmittelemään lehmäntissimaitoja sun muuta, sen sijaan että vauva nukkuisi äidin kainalossa ja sille tökkäisi vaan rinnan suuhun. Äidinmaidossa on yöllä sitä paitsi melatoniinia, joka auttaa vauvan nukkumista

Eli ongelmat johtuvat pääasiassa siitä, että länsimaalaisessa kulttuurissa pyritään kaikin keinoin sabotoiman äitiyttä, siinä missä perinteisimmissä kulttuureissa kunnioitetaan äitiyttä ja emoutta, ja mies on vauvatouhuissa sivussa. Lapsivuodeaikaa kunnioitetaan ja äidistä pidetään huolta kuin kuninkaallisesta, jne.

Vierailija kirjoitti:

Naisen todellinen seksuaalisuus on äitiys (raskaus, synnytys, imetys, lapsenhoito). Tämä yleensä valkeaa naisille vasta tuon kokemuksen myötä, mitä ennen eletään meninistisessä valheessa siitä, että siitetyksi tuleminen olisi "seksuaalisuutta"

Luonnossa naaraat antavat sittää itsensä kerran ehkä kolmessa tai viidessä vuodessa riippuen siitä paljonko saatavilla on ruokaa ja onko edellinen poikanen jo riittävän vanha vieroitukseen. Jos vertaa tätä ateistiseen länsimaalaiseen kulttuuriin, on selvää että naista käytetään rajusti seksuaalisesti hyväksi

Kun tämä todellisuus valkenee naiselle (ja miehelle) lapsen tulon myötä, koko suhteen dynamiikka muuttuu. Usein se johtaa siihen, että mies lähtee litomaan tai etsii naisen jota siittää 24/7 esim. prostituoidusta tai salarakkaasta. Harvempi ryhtyy selibaattiin ja kunnioittaa naisen seksuaalisuutta

 

Sinulle vinkkinä, ettei oikeastaan kannata tehdä mitään

Mistä voi löytää luonnossa olevia naaraita, joista puhut?

Lapsi ei ollutkaan lemmikki, jonka voi kiikuttaa HESYyn?

Pieni , vastasyntynyt vauva, on syystäkin ykkönen äidilleen .   Mutta lapsen noustua omille jaloilleen  alkaa jo valmistaminen itsenäisen ihmisen  elämään. Olemme mieheni kanssa pitäneet huolen että lapsista huolimatta , ja myös heidän vuokseen, olemme viettäneet kahdestaan paljon aikaa: elokuvissa, ravintolaillallisia, reissuja, ystäviä yms. Mutta tehneet kaikkea tätä myös perheenä.  Lapsilla, nyt aikuisia jo, on edelleen pussailevat vanhemmat yhdessä. Ja erinomaiset , ihanat suhteet lapsiin.( lisään vielä, ettei isovanhempia käytetty lapsenlikkoina)

Sukupuoliroolittomasta "vanhemmuudesta" sen verran, että tällainen malli on käytössä linnuilla, jotka eivät ole nisäkkäitä, eivätkä poikaset syö maitoa. Linnuilla on emo ja emo eli koirastakin sanotaan emoksi, sillä poikasten kuoriutumisen jälkeen näillä ei tosiaan ole eroa

Kaikilla nisäkkäillä emo ja poikanen ovat erottamaton symbioosi useamman vuoden poikasen syntymästä. Koiraalla ei ole roolia "vanhemmuudessa" ennen kuin sitten, kun poikanen on leikki-ikäinen ja oma-aloitteisesti ottaa kontaktia koiraaseen. Ihminen on nisäkäs

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisen todellinen seksuaalisuus on äitiys (raskaus, synnytys, imetys, lapsenhoito). Tämä yleensä valkeaa naisille vasta tuon kokemuksen myötä, mitä ennen eletään meninistisessä valheessa siitä, että siitetyksi tuleminen olisi "seksuaalisuutta"

Luonnossa naaraat antavat sittää itsensä kerran ehkä kolmessa tai viidessä vuodessa riippuen siitä paljonko saatavilla on ruokaa ja onko edellinen poikanen jo riittävän vanha vieroitukseen. Jos vertaa tätä ateistiseen länsimaalaiseen kulttuuriin, on selvää että naista käytetään rajusti seksuaalisesti hyväksi

Kun tämä todellisuus valkenee naiselle (ja miehelle) lapsen tulon myötä, koko suhteen dynamiikka muuttuu. Usein se johtaa siihen, että mies lähtee litomaan tai etsii naisen jota siittää 24/7 esim. prostituoidusta tai salarakkaasta. Harvempi ryhtyy selibaattiin ja kunnioittaa naisen seksuaalisuutta

 

Sinulle

Siellähän niitä metsissä pyörii. Ihmiset on kaikki teollistettu yhteiskuntiin. Täällä me luonnolliset käyttäydymme kuten villieläimet, eli pääasiassa välttelemme koiraita, jos ei ole aikomusta raskautua. Itse en ainakaan suomalaiseen lainsäädäntöön aio tuottaa jälkeläisiä (siittäjän ja valtion omistukseen)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisen todellinen seksuaalisuus on äitiys (raskaus, synnytys, imetys, lapsenhoito). Tämä yleensä valkeaa naisille vasta tuon kokemuksen myötä, mitä ennen eletään meninistisessä valheessa siitä, että siitetyksi tuleminen olisi "seksuaalisuutta"

Luonnossa naaraat antavat sittää itsensä kerran ehkä kolmessa tai viidessä vuodessa riippuen siitä paljonko saatavilla on ruokaa ja onko edellinen poikanen jo riittävän vanha vieroitukseen. Jos vertaa tätä ateistiseen länsimaalaiseen kulttuuriin, on selvää että naista käytetään rajusti seksuaalisesti hyväksi

Kun tämä todellisuus valkenee naiselle (ja miehelle) lapsen tulon myötä, koko suhteen dynamiikka muuttuu. Usein se johtaa siihen, että mies lähtee litomaan tai etsii naisen jota siittää 24/7 esim. prostituoidusta tai salarakkaasta. Harvempi ryhtyy selibaattiin ja kunnioittaa naisen seksuaalisuutta

 

Sinulle

Tuo ei ole totta. Suurin osa sinkkunaisista pärjää varsin hyvin ilman siitetyksi tulemista, eikä kaipaa sellaista edes vähää alusta. Parisuhteissa elävillä taas hämärtyy oma ja kumppanin seksuaalisuus, koska empatia, peilisolut, jne. Itseensä voi tutustua vaan itsekseen olemalla

Vierailija kirjoitti:

Mies itse halusi perheen ja lapsen. Ja kun meille vauva sitten vihdoin syntyi, niin mies alkoi käyttäytyä kuin pakottaisin hänet kaikkeen ikävään, vastenmieliseen ja ahdistavaan (vauvan hoito, vauvaan osallistuminen). Tuli riitoja, koska hän ei halunnut osallistua ja hän suuttui minulle kun vaadin että osallistuu. En kyllä ymmärrä miksi hän niin välttämättä lapsen sitten halusi saada kun ei halunnut sen kanssa olla.

Monelle lapsi on statussymboli, toisille lelu. Pahimmillaan lapsia tehdään siksi, että kaveritkin tekevät. Miehillä onkin muuten hyvin vähän tekemistä vauvojen kanssa, sillä eivät omaa nisiä imetykseen. Toki vaipanvaihdossa ja viihdyttämisessä voivat auttaa, sekä ruokkimisessakin imetyksen jälkeen, jne.

Vierailija kirjoitti:

Saat paremmat edut yhteiskunnalta kun olet yh, vaikka eksä touhuaisi edelleen naapurista käsin, hyvä bisness.

Mitkä edut siinä siis saa? Kerropa vaan. Oksettavaa tällainen valehtelu. Yh maksaa elämisensä yksin, joten kyllä vaan kustannukset nousevat. Mitään parempia tukia ei kyllä saa, ellei laske noin 50 euron korotusta lapsilisään.

Lähipiirissäni on parikin pikkuvauva-arkea elävää  nuorta pariskuntaa. Toisessa isä on täysillä mukana, ei ole vain apukäsi , jo katseesta näkee, kuinka hän rakastaa vauvaansa.  Toinen isä keksii koko ajan miten voisi lähteä toisaalle  ja jättää äidin lapsen kanssa kotiin. Tämä jälkimmäinen ei vielä ollut kypsä isäksi, saa nähdä kuinka hänen vaimonsa tuota katselee.

Vierailija kirjoitti:

Karu fakta tulee esiin, alle 50v miehestä ei ole melkein koskaan isäksi, se lähtee karkuun, yhdessä on vaan pakko olla, että tulee pesäää ja lapset ovat varmaan 90% naisen päätös ja mies vain myötäilee mukana.

Vasta ne yli 50v isät ovat sellaisia, jotka oikeasti osallistuvat kotitöihin ja kasvatukseen ja down shiftaavat töissä ja asettavat perheen edelle, tämä on tuhanteen kertaan nähty juttu.

Oma kokemukseni on aivan päinvastainen. 25-35 -vuotiaana isäksi tulevat osallistuu hienosti. Nelikymppisenä ja sitä vanhempana isäksi tulevat ei enää jaksa osallistua tai ovat niin urautuneet omaan elämäänsä etteivät saa muutettua sitä isän elämäksi vaan jatkavat kuin lapseton mies vaikka heillä on lapsi eli eivät osallistu lapsen hoitoon.

Onko tämä nyt mutua, vai mistä tämmöistä fakta tietoa on saatavissa, kannattaisi laittaa linkkiä näiden väitteidensä tueksi, muutenhan tuo ihan sitä itteensä.

Lähinnä kai siksi, kun iskät muuttuvat jännistä parisuhdeaikaa ja seksiä tarjoavista hyödykkeistä tylsiksi taaperoarkea suorittaviksi kodinkoneiksi, jotka unohtavat ( tai eivät unohda vaan olettavat että lapsi olisi tärkein juttu) Sen naisen huomioimisen. 

Sitten nainen leipääntyy kun tuo sika pitää itsestään selvyytenä, eikä enää ole yhtään romanttinen ja kiinnostava. Petetään jätetään ja otetaan mukulat mukaan. Peruskuvio.

Sen jälkeen se toinen puoliso suorittaa lapsiperhe-elämää lähinnä lompakollaan. Tai onhan se aiemminkin sitä tehnyt mutta nyt ulkoistettuna. 

Ja PS: Ylläoleva teksti on provo. Sukupuolten roolit voi kääntää ihan kummin päin vaan. Mutta pointtini on kun focus menee lapsiperhearkeen, ilo katoaa parisuhteessa helposti. Se on taas eri asia että pitääkö kaiken aina olla ihan ruusuilla tanssimista. 

Ei pidä mielestäni. Vaan enemmän pitäisi keskittyä siihen lupaukseen että TAHDON. Parisuhde on jossain kohtaa aina Tahdon asia. Vaikeat ajat voivat palkita sen sijaan että niistä tehdään koko suhteen määrittelevä ja kaatava tekijä 

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä kai siksi, kun iskät muuttuvat jännistä parisuhdeaikaa ja seksiä tarjoavista hyödykkeistä tylsiksi taaperoarkea suorittaviksi kodinkoneiksi, jotka unohtavat ( tai eivät unohda vaan olettavat että lapsi olisi tärkein juttu) Sen naisen huomioimisen. 

Sitten nainen leipääntyy kun tuo sika pitää itsestään selvyytenä, eikä enää ole yhtään romanttinen ja kiinnostava. Petetään jätetään ja otetaan mukulat mukaan. Peruskuvio.

Sen jälkeen se toinen puoliso suorittaa lapsiperhe-elämää lähinnä lompakollaan. Tai onhan se aiemminkin sitä tehnyt mutta nyt ulkoistettuna. 

Ja PS: Ylläoleva teksti on provo. Sukupuolten roolit voi kääntää ihan kummin päin vaan. Mutta pointtini on kun focus menee lapsiperhearkeen, ilo katoaa parisuhteessa helposti. Se on taas eri asia että pitääkö kaiken aina olla ihan ruusuilla tanssimista. 

Ei pidä mielestäni. Vaan enemmän pitäisi keskittyä siihen lupaukse

Aika harva nainen, jolla on vauva tai pieniä lapsia pettää. Naiset toki saattaa pettää muulloin avioliiton aikana tai seurustellessa, mutta pikkulapsiaika ei kyllä oikein ole se hetki, jolloin naisella olisi edes mitään energiaa saati kiinnostusta etsiä liiton ulkopuolisia suhteita.

En alkaisi seurustelemaan miehen kanssa, jolla on pieniä lapsia tai ala-asteikäisiä lapsia. 

Vierailija kirjoitti:

Nykyaikana naiset onneksi tajuaa, ettei ole vain naisen tehtävä pyörittää kotia ja hoitaa lapsia. Joillekin miehille tämä voi olla edelleen yllätys, kun on ne vanhat mallit vielä omasta lapsuudesta muistissa (äiti passaa ja paapoo, isä on vain etäinen ja käy töissä).

Uusi malli onkin se jossa mies tekee sekä palkkatyöt että kotityöt kun onhan se kodin hoito niin rankkaa :)

Vierailija kirjoitti:

Kun haluaa parasta lapselleen pitää huolta myös sen pohjasta eli isän ja äidin liitosta. Se on toki iso kasvamispolku jossa kolhuilta ei sääty. Ja muuttaa parisuhteen dynamiikkaa. Tee toiselle niin kuin haluat tehtävän itsellesi toimii tässäkin. Äiti ei ole kuningatar jota palvotaan koska äiti. Äidille kuuluu toki hellyys, huomio ja huolenpito lapsen isältä. Mutta tämän oltava molempiin suuntiin kulkeva tie. 

Parisuhteen ylläpidosta tehdåän vaan joku mystinen suorite. Shamppanjaa, kylpyläviikonloppuja jne. Se oikeasti voi olla vaan sitä että kiepsahtaa toisen kaulaa ja pusuttaa. Tekee jotain pientä toista ajatellen. Kömpii kainaloon katsoon leffaa vaikka molemmat nukahtas siihen (lapsen ollessa hetken unilla). Ei parisuhteen ylläpidosta tartte tehdä mitään suoritetta. Pienetkin huomion osoitukset riittää.

Valitettavasti osa ei halua nähdä edes sitä pientä vaivaa. Ja jos koko arki kasautuu pelkästään toisen harteille, niin hyvin pian ollaan siinä tilanteessa ettei millään pienillä huomionosoituksilla ole mitään väliä ja toisen naamakin ärsyttää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saat paremmat edut yhteiskunnalta kun olet yh, vaikka eksä touhuaisi edelleen naapurista käsin, hyvä bisness.

Ei se kyllä kenelläkään mene noin jos ero tulee.

Kyllä sen yllättävän moni tekee juuri noin. Tosin epävirallisesti asuvat kyllä samassa asunnossa edelleen, miehen kirjat ovat vain siirretty jollekin kaverille, sukulaiselle tms.