Lue keskustelun säännöt.
Täällä neuvottiin tekemään huoli-ilmoitus vanhemman tilanteesta. Nyt sieltä soitellaan mulle.
02.02.2025 |
Kerroin jokin aika sitten, että en enää kykene auttamaan riittävästi vanhempaani, kun oma terveys alkaa kärsiä. Ja sain neuvon tehdä huoli-ilmoitus, jonka tein. Nyt sieltä soitti sosiaaliohjaaja. Kysyi, että mitkä on mun mahdollisuudet auttaa jossain apuvälinekeskuksessa asioimiseen, vanhemman suostutteluun turvarannekkeen hyväksymiseen, jonkun palvelutuottajan etsimiseen joka tekisi lumityöt ja hiekoittaisi ja joidenkin lomakkeiden täyttöön. Sanoin, että tein ilmoituksen, koska olen nyt sairauslomalla uupumuksen vuoksi, enkä jaksa enää. Ihminen vain jatkoi, että nämä pitäisi nyt ensin hoitaa kuntoon ja että omaiset on parhaita suostuttelemaan. Olen sitä tehnyt nyt vuosia! Alkoi jo tulla itku ja lopetin puhelun. Samasta numerosta oli myöhemmin soitettu vielä kaksi kertaa ja joku toinen numero oli tavoitellut myös. Ehkä samalla asialla. Minä kirjoitin siihen ilmoitukseen, että en jaksa enää. Minä en jaksa!
Onko muille käynyt samoin?
Kommentit (216)
61/216
|
02.02.2025 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmiset odottaa näiltä huoli-ilmoituksilta?
Jos ilmoitettu henkilö ei suostu yhteistyöhön tai ei vastaa niin ei sille valitettavasti mitään voi tehdä.
Kyllä huoli-ilmoituksilla on monta kertaa saatu vauhtia asioihin. Tiedän sen omakohtaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei ole tarpeeksi tekijöitä eikä edes alalle haluavia vanhusten hoidossa, siksi kierrellään ympäri aasiaa etsimässä halukkaita muuttajia. Eikä tietysti ole rahaakaan, koska tarve olisi niin suuri, että helposti koko budjetti menisi siihen, jos kaikkien toiveet toteutetaan. Hoivakodissa asuminen maksaa yhteiskunnalle 5000 - 6000 euroa kuukaudessa.
On vissiin saatu aikaan sellaisia asumismuotoja, joissa voidaan osittain valvoittuina asua itsenäisesti. Lisää pitäisi rakentaa.
Sukupolvirakenne on vääristynyt, eikä tämä ole pelkästään Suomen ongelma.
Kyllä monet lapset paljon auttavatkin vanhuksiaan monissa asioissa, ja siitä on paljon apua. Enemmän pitäisi raaskia ostaa palveluita, eikä yrittää itse tehdä kaikkea. Monilla vanhuksilla on säästynyt rahaakin, sitä pitäisi käyttää avun hankkimiseen, eikä säästää perinnöksi.
Palkatkaa siivooja ja ruokapalvelu tuomaan ruokaa. Niin jää aikaa tärkeämpään, eli vanhuksen kanssa jutteluun, koska sitä hän varmaan kaipaa.
Ikävää on, että monelta vanhukselta on mennyt ymmärrys siihen, miten paljon aikaa esim. vielä työelämässä oleva aikuinen lapsi pystyy auttamaan.
Muutama vuosihan siinä on yleensä sitä kovinta aikaa. Sitten voikin jo ruveta omilta lapsiltaan vaatimaan huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa pahin virhe on ottaa yhteyttä mihinkään viranomaisiin, sossuun yms. sillä jokaisesta joka ottaa yhteyttä tehdään jollain tavalla syyllinen johonkin asiaan ja pian saa olla selittelemässä ja tekemässä selvityksiä viikoittain kaikista tekemisistään. Suomi on aivan karmiva maa virastojen osalta, ei mikään onnellinen maa.
Se on se virkavastuu. Meidän fyysisesti sairaan lapsen koulutaksiin nouseminen sairauden vuoksi vaati seuraavat asiat: palaverit sosiaalityöntekijän kanssa, minun käyntini psykiatrilla ja terveen papereiden kirjoituttaminen ja puolisolla sama juttu, lapsi psykologin kanssa leikkimässä ja jokin arvostelu, sen jälkeen me vanhemmat samassa huoneessa lapsen kanssa leikkimässä ja psykologin lausunto, sitten me toisen psykologin luona ja jokin yhteenveto. Samaan aikaan lastenpsykiatri arvioi lasta ja kun me menimme huoneeseen, hän kysyi mitä lääkettä HA
Tuolla palaveritaksalla lapsi olisi ajellut kuin kansanedustaja koko edustuskautensa ihan vaikka privataksilla edestakaisin. Absurdistan! Varmaan joku toinen itki puolestaan lääkkeitä lapselleen samalla vastaanotolla?
Vierailija kirjoitti:
Ruokalista on helppo kauppalista. Kokemusta on sen suhteen, että mikä pilaantuu ja että pilaantunutta maitoa ja pullaa on jääkaappi täynnä. Tutussa kaupassa voi sentään sopia, etteivät kaikki ruoat vanhene samana päivänä. Laittavat jopa ihan maalarinteipillä viikonpäivät ja päivämäärän isommalla muistuttamaan ruokailujärjestyksestä.
Ihan lähtökohtaisesti vanhuksen ei pidä pantata perintöä vaan se pitää käyttää elämiseen. Moni vanha nainen elää pissavaippojaan kuivatellen ja nuukaillen sekä juo suunnilleen pikakahvia vanhan pullan kanssa. Ei se ole elämänlaatua eikä se edistä millään muotoa terveyttäkään. Terveysaspekti kannattaa muistaa siksi, että kun muisti alkaa heittää ei kannata ainakaan omaisena syöttää muistisairautta lisäävästi. Niin kauan kuin joku mamma tai pappa puhuu järkeviä ja toimii normaalisti, hän syököön ja juokoon kuten haluaa.
Ei näin vaan raja menee siinä, kuinka paljon kuormittaa muita ihmisiä. Ei siinä pään pelaaminen ja järkevien puhuminen pelasta, jos vaatii järkevästi puhumalla työssäkäyvää perheellistä käymään päivittäin huolehtimassa ruuista ym. arkielämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Yritin varoittaa ihmisten neuvoista. Joskus joku sossu saa ihmiset rasittumaan, koska tehtävälista on pitkä ja monet uupuneita. Apuvälineitä voi muukin sukulainen hakea, ettei yksin hoida sitä.
Apuvälinevuokraamosta kaikki apuvälineet käyttöön, että elämä ei ole liikkumisen pelon vuoksi nojatuolissa mököttämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huoli-ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä. Ei sinne tarvitse antaa yhteystietoja. Silloin ne soittelevat sille josta ilmoitus on tehty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikein osuva kuvaus nyky-yhteiskunnasta. Ap kertoo, että ei saanut apua vaan lisää vastuutusta. Ja täällä annetaan vinkkejä, mitä voisi vielä tehdä lisää ja paremmin vanhuksen hoidossa. Juuri näin.
Suomessa on valtava työttömyys. On järjetön ajatus, etteikö näitä työttömiä voisi saada vaikka työttömien osuuskuntana auttamaan vanhuksia. On kohtuutonta ajatella, että ihmiset ajavat toiselta puolelta Suomea tekemään asioita, jotka pystytään tekemään läheltä ja paremmin.
1980-luvulla ja jonkun verran sen jälkeenkin oli kylätyöntekijöitä. Heidän tärkein tehtävänsä oli auttaa kotona asuvia vanhuksia sellaisissa arkiasioissa, joihin ei tarvittu minkään alan ammattilaista, kuten lumitöissä ja siivouksessa. Eikä ollut mitenkään turha työ käydä jonkun vanhuksen luona kahvilla kuuntelemassa joka päivä saman tarinan hänen elämästään. Siinä samalla piti silmällä, että 'omillaan pärjäävällä' vanhuksella oli kaikki kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä lienet aikuinen kuitenkin, sano sinne sosiaalitädille rauhallisen topakasti, ettet puutu vanhempiesi asioihin. Heiltä se on heitteillejättö, jos eivät hoida asioita, kun kerran huoli-ilmoitus on tehty.
Sitten kun itse olet paremmassa kunnossa, niin voit auttaa kykyjesi mukaan. Sen voit toki myös sanoa sinne soittajille.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on hyviä neuvoja siihen, miten olla parempi ja tehokkaampi kotiapulainen, fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja ja ruokapalvelun työtekijä vanhukselle. Turvarannekkepalvelunkin voi ottaa omalle vastuulleen. Hyvä tietää.
Oliko jollain neuvoa siihen, miten voi tilanteen ja terveyden niin vaatiessa saada enemmän apua ja palveluita ikääntyneelle omaiselle? Miten voi pyytää apua ilman, että joutuu antamaan itse enemmän apua?
Kuka täällä väittää, että ap:n pitäisi tehdä enemmän? Eri hommia kannattaa koota eri pinoihin. Niiden ratkaisuja osaa sitten lähteä etsimään paremmin. Voi olla firma A, jossa osataan paremmin kauppa-, pyykki- ja siivoushommat ja firma B, joka puolestaan osaa paremmin kiinteistöhuollon ja pihanhoidon, että sinne pääsee vaikka ambulanssi tarvittaessa. Kuten huomasit, on yhden tai kahden mahdotonta hallinnoida kaikkea asuinpaikkakunniltaan käsin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sillä arvoesineitä tai muuta helposti myytävää?
Vierailija kirjoitti:
Ap, noikon paljon todella vihaat vanhempaasi? Tuntuuko hyvältä jättää mätänemään makuuhaavoihin virtsan ja ulosteiden keskelle?
Todella ajattelematonta väittää noin. Ap tarvitsee apua, jotta saa omaisensa asianmukaiseen hoitoon, koska itse on loppu. Mistään vihasta ei ole kysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle soitellaan isäni asioista aina kun hänellä sossu vaihtuu. Sanon aina, etten sen vaimon- ja lastenhakkaajan asioihin puutu. Mun puolestani maatukoon ojassa. Uskovat kerrasta, mutta ilmeisesti uusi ihminen ei lue aiempia papereita, kun soittavat aina uudestaan. Äitini hoidin kunnialla hautaan, hän oli hyvä ihminen.
Ymmärrän kyllä aikuisten lasten omat kiireet perheen ja työn myllerryksessä. Sen samanhan ovat teidän vanhempanne teidän kanssanne käyneet läpi, joten hekin sen tietävät. Ja teistä kaikista tulee vanhoja ja saatatte tarvita aikuisten lastenne apua.
Sitä en ymmärrä, jos pidetään aivan hirveän raskaana silloin tällöin käydä moikkaamassa tai vaikka viedä oman kauppareissunsa yhteydessä ruokakassi vanhemmalleen.
Toki tämä vain silloin, jos asutaan samalla paikkakunnalla. Ja tietenkin ihan eri asia, jos vanhempi tarvitsee päitivtäisessä elämisessään jatkuvaa hoivaa. Jota ei tosiaankaan tahdo mistään nykyään saada. Näistä kun päättävät he, joilla on varaa ostaa palvelut itselleen ja omaisilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää vastatko viranomaisten puheluihin ekan kerran jälkeen. Sanotte vaan että te ette jaksa/pysty hoitamaan vanhempanne asioita ja sillä selvä. Kuulemiin.
Älkää myöskään kuunnelko vanhustenne vonkuja ilmaisesta piikatytöstä (teistä itsestänne), toteatte vaan että onpas ikävää ja nyt pitää mennä. Jos luonne ei anna periksi maksaa avusta vaikka varaa olisi, kuolkoot sitten pskansa keskelle. Mitä se teille kuuluu?
Te hoidatte vanhempanne. Tehän ette halua ottaa lisää velkaa, eikö niin. Ettehän te tykkää säästöistäkään. Hoitakaa siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n omainen vaikuttaa masentuneelta. Se ei ole nykyaikana mikään häpeän aihe. 33% suomalaisista on elämänsä aikana jossain vaiheessa masentunut. Siis yhtä moni kuin syöpään sairastuvista.
Ei sen vuoksi tarvi käydä edes psykiatrilla. Eiköhän tk-lääkäri osaa kirjoittaa ainakin aluksi jotkin masennuslääkkeet. Ei masennukseen tarvita mitään muuta erityistä syytä kuin herännyt ymmärrys ihmiselämän lyhyydestä ja hauraudesta. Kenellekään vanheneminen ja oma voimattomuus vaivoineen eivät ole helppo hyväksyä. Nykyvanhukset ovat kasvatettu vaikenemaan kaikista vaikeista tunteista ja kyllähän se arpeutunut haavakin voi kalvaa ilkeästi.Eikö aloittaja itsekin ole uupunut ja masentunut, eikä jaksa edes omia asioitaan hoitaa. Joku sanoi kerran, että kun kääntää katseen itsestään muihin avun tarpeessa oleviin, ja alkaa auttaa heitä, niin masennus häviää. Täm
Nyt aletaan taklata ap:n ongelmaa parviälyllä. Siinä voi tulla aluksi pöljiä vastauksia, mutta sekin on parempi kuin olla ilman vastauksia. Pöljiä vastauksia voidaan sentään analysoida, mikseivät ne toimi ja KUINKA pitäisi tehdä SAADAKSEEN ne TOIMIMAAN? Ei tässä syytellä ketään. Eivät kaikki kengät mahdu kaikkiin jalkoihin ja se ei ole mikään jalkojen vika.
Totta ihmeessä ap:n pitää ajatella itseään ja hakea itselleenkin kaikki vaadittava apu. Puetaanhan lentokoneessakin happinaamari ensin itselle, jotta pystyisi pelastamaan ne alaikäisensä pyörityksessä. Naisilla on paljon monimutkaisempi koneisto kuin miehillä ja samanikäiset naiset voivat olla ihan hormonaalisesti erilaisessa elämänvaiheessa. Toinen tekee lapsia siinä missä toisella on pre-menopaussi kaikkine vaivoineen. Kuinka moni nainen käy tai pyytää gynellä käydessään hormoniarvojensa mittauksen? Osa sinnittelee viimeiseen saakka suunnilleen nonstop-VTI-potilaana ennen kuin uskaltaa alkaa käyttää hormonikorvaushoitoa. Osalla paranee se masennus kahdella Vagifemillä viikossa.
Kun kerran vanhuksella on rahaa, se käytettäköön hänen palveluihinsa. Ottakoon vaikka käänteisen asuntolainan, jotta saa hyvän loppuelämän. Ei sitä rahaa saa kirstuunsa mukaan. Käänteinen asuntolaina helpottaisi kiinteistöhuoltohommassa siten, ettei pankilla ole mitään intressiä antaa omaisuutensa mennä huonoon kuntoon ja kiinteistönhuoltajien hankinta olisi pankin harteilla.
Lapsilla on vain yksi lapsuus, jolloin he tarvivat äitiään kotonaan. Se on se naisen ykköstehtävä. Ei pitkin pitäjiä ajeleminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on äitisi tilanne, onko muistisairautta tmv? Meillä auttoi kun uhattiin viedä asia julkiseksi lööppeihin. Oli siis tilanne se, että ei muka ollut tarpeeksi pahasti muistisairas päästäkseen 24/7 valvottuun hoitokotiin. Lähti hortoilemaan kotoansa valtatielle, eikä tiennyt yhtään missä oli. Kävi jollain maatilalla uhoamassa että mitä ootte mun lehmät varastanut. Joo, ihan hyvin pärjää kotona sanoivat. Kyllä muuttui ääni kellossa kun sanottiin että selvä, tehdään asiasta julkinen. Taisi parissa päivässä tulla paikka hoitokotiin.
En tiedä, onko muistisairautta. Eihän muori mihinkään testeihin suostu. Sen tiedän, että aloitekykyä on täysi nolla, vaikka kaikesta tietää kaiken. Kukaan ei mitään osaa tehdä oikein, missään ei jousta. Vihaa kaikkia ihmisiä, on karkoittanut kaikki sukulaiset ja ystävät. Sitten mouruaa, kun kukaan ei käy ja kukaan ei välitä. Pih
Uliuliulivalivalivali... hohhoijaa.
Vierailija kirjoitti:
Otit sitten vauvapalstan neuvon vastaan. Voi luoja...
Uupunut ihminen tarttuu jokaiseen tarjottuun oljenkorteen, jos toiveissa olisi saada jotain apua.
Kommenttisi on käsittämättömän ilkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä se on. Vanhempasi sanoo sossulle että ei käy niin mitään ei ole tehtävissä joten "jos ei jaksa, on vaan pakko jaksaa"
Ei ole pakko jaksaa. Tiedän, että kirpaisee jättää läheinen heitteille.
Olisiko sinulla joku muu hänen tilanteensa tunteva läheinen tai vaikka naapuri, joka voisi tehdä erikseen huoli-ilmoituksen. Siinähän hän voisi ilmoittaa huolensa syyksi nimenomaan sen, että sinä et enää jaksa huolehtia. Jos tuntisin sinut, tekisin huoli-ilmoituksen sinustakin.
Pitää alkaa näköjään toimia kuin ammattirikolliset, joilla on monta halpaa älytöntä puhelinta ja kokoelma pre-paideja eri rooleja varten?