Kerro itsestäsi jotain, joka on ristiriidassa yleisten käsitysten tai stereotypioiden kanssa

Join yli parikymmentä vuotta nojatuolissa kaljaa ja katsoin melkein vain tv:tä, kunnes sain kihdin ja diabeteksen. Olen nainen.

Olen työtön mutta en juo enkä tupakoi eikä mulla ole tatskoja enkä ole syrjäytynytkään.

Kukaan ei ole koskaan arvannut koulutustaustaani. Olen KTT, en pukeudu pukuun, edes farkkuihin töissä. En laita hiuksia, enkä ole ollenkaan verkostoituva tai sosiaalinen ihminen. Vaikka olen kertonut työpaikkani monelle, olen saanut kuulla olevani "joku" asentaja tai rakennusmies. Harvemmin sillä taustalla pankin johtotehtävissä työskennellään, kaikella kunnioituksella. Mikään näistä ei vain näy itsestäni ulospäin millään tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Join yli parikymmentä vuotta nojatuolissa kaljaa ja katsoin melkein vain tv:tä, kunnes sain kihdin ja diabeteksen. Olen nainen.

 

Mitä sitten nykyään teet, jos joit nojatuolissa kunnes sait nuo sairaudet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen suhteellisen rikkaista taustoista ja arvomaailmani on silti vasemmalle kallellaan (demarit). Olen vakitöissä ja nostanut elämässäni 1 kuukauden verran työttömyystukea. Tiedän myös omista piireistäni muitakin varakkaita demareita.

Mistä tulee ajatus, että demarit olisivat köyhiä? En ole ikinä kuullut tuollaista oletusta yhtään missään. 

Sitä en tiedä. Monesti kuitenkin törmää ajatukseen että vasemmalle kallistunut arvomaailma on aina automaattisesti yhteiskunnan saamapuolella ja että varallisuus tekee automaattisesti oikeistolaisen arvopohjan.

Vierailija kirjoitti:

Olen työtön mutta en juo enkä tupakoi eikä mulla ole tatskoja enkä ole syrjäytynytkään.

Enkä ole myöskään lihava tai huonokuntoinen.

Olen nainen ja piereskelen enemmän kuin mieheni joka ei sitä koskaan tee (ainakaan mun kuullen) 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teen lähihoitajan työtä (av:n mukaan Suomen halveksituin työ, jota kuka tahansa vähä-älyinenkin pystyy tekemään), mutta minulla on myös maisterin tutkinto taustalla. Puhun useaa vierasta kieltä ja luen paljon. 

Mullakin on lähihoitajan koulutus ja valmistun pian sairaanhoitajaksi. Lähihoitajan työ ei todellakaan ole työ jota jokainen pystyy tekemään. Jotkut kuvittelee, että se on vain perseiden pesua, mutta ei todellakaan ole. Kyllä siinä pitää osata seurata asukkaiden/potilaiden vointia, lääkitystä pitää hoitaa jne. Joku kotihoidon lähihoitaja on varsinkin on melkoisessa vastuussa kun yksin menee asiakkaan luokse ja joutuu miettimään asiakkaan voinnin perusteella mitä tehdä.

Tuon vuoksi esim. minusta ei ole sairaanhoitajaksi tai lähihoitajaksi. Se on fyysisesti ja psyykkisesti raskasta työtä ja minä en ole psyykkisesti sellaisessa kunnossa että voisin hoitaa toisia, mutta arvostan jokaista hoitoalan työntekijää todella paljon.

Elän pienimmällä mahdollisella takuueläkkeellä ja olen työkyvytön. Minulla on kuitenkin satoja tuhansia säästössä ja sijoituksissa (perintö).

Se tuntuu olevan yhä edelleen etenkin keski-ikäisille tai sitä vanhemmille miehille uusi tieto, että nainen voi katsoa jääkiekko ihan vain siksi, että nauttii lajista. Vielä yllättävämpi tieto heille on se, että tunnen lajin säännöt ja minulla on suhteellisen kattava tietämys erilaisista tilastoista jne lajiin liittyen. 

Oon 33-vuotias (nainen), enkä ole seurustellut vielä päivääkään ja huom, en edes stressaa asiasta. Sitten kun natsaa, niin natsaa. Ja tykkään muutenkin henkisesti kypsemmistä miehistä. Jos kriteerinä on että pitää olla seurustellut x aika tai olla pannut x määrä tyyppien kanssa niin, ei ole mulle oikea tyyppi. Voi olla että yksin jään, mut ei sekään laisinkaan huono vaihtoehto. Aitous on parasta.

Vierailija kirjoitti:

Olen nainen, joka inhoaa lapsia ja lapsista puhumista. Minulla ei ole lapsiin kohdistuvaa hoivaviettiä. 

Minä myös. En ihastu vauvoihin enkä varsinkaan räkänokkaisiin riehuviin isompiin lapsiin. Olen melko ääniherkkä, joten en oikein jaksa niitä. Mutta en kyllä vihaksi sitä silti kutsuisi.

Enpä kerro, hahahaaaaaaaaa. Maksan vuokraa 1100€ yksin elän ja olen köyhä.köyhä.  

muu onkin hyvin tai kaikki..

Vierailija kirjoitti:

Oon 33-vuotias (nainen), enkä ole seurustellut vielä päivääkään ja huom, en edes stressaa asiasta. Sitten kun natsaa, niin natsaa. Ja tykkään muutenkin henkisesti kypsemmistä miehistä. Jos kriteerinä on että pitää olla seurustellut x aika tai olla pannut x määrä tyyppien kanssa niin, ei ole mulle oikea tyyppi. Voi olla että yksin jään, mut ei sekään laisinkaan huono vaihtoehto. Aitous on parasta.

Harvoin miehillä on tuollaisia kriteerejä. Mitä tarkoitat henkisesti kypsemmillä miehillä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Join yli parikymmentä vuotta nojatuolissa kaljaa ja katsoin melkein vain tv:tä, kunnes sain kihdin ja diabeteksen. Olen nainen.

 

Mitä sitten nykyään teet, jos joit nojatuolissa kunnes sait nuo sairaudet?

Vaihdoin kaljan kirkkaaseen ja valkoviiniin. Syön lääkkeitä kihtiin ja diabetekseen. Istun kyllä edelleen nojatuolissa tv:n edessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teen lähihoitajan työtä (av:n mukaan Suomen halveksituin työ, jota kuka tahansa vähä-älyinenkin pystyy tekemään), mutta minulla on myös maisterin tutkinto taustalla. Puhun useaa vierasta kieltä ja luen paljon. 

Mullakin on lähihoitajan koulutus ja valmistun pian sairaanhoitajaksi. Lähihoitajan työ ei todellakaan ole työ jota jokainen pystyy tekemään. Jotkut kuvittelee, että se on vain perseiden pesua, mutta ei todellakaan ole. Kyllä siinä pitää osata seurata asukkaiden/potilaiden vointia, lääkitystä pitää hoitaa jne. Joku kotihoidon lähihoitaja on varsinkin on melkoisessa vastuussa kun yksin menee asiakkaan luokse ja joutuu miettimään asiakkaan voinnin perusteella mitä tehdä.

Tuon vuoksi esim. minusta ei ole sairaanhoitajaksi tai lähihoitajaksi. Se on fyysisesti ja psyykkisesti raskasta työtä

Kiitos arvostuksesta! Kaikki ei vain ymmärrä mitä tämä työ on. Lääkäreitä aina kehutaan, mutta ei tajuta sitä, että ei ne lääkärit kaikkea tee. Ei ne lääkärit tule auttamaan jos olet laskenut allesi, tarvitset kipulääkitystä jne. Hoitajat hoitaa nuo ja sitten konsultoivat lääkäreitä jos tulee muutoksia. 

Itse olen vanhusten hoivakodissa töissä ja siellä ei todellakaan ole lääkäriä. On meidän hoitajien varassa seurassa asukkaita. Me sitten soitetaan päivystykseen tai hätäkeskukseen tilanteen mukaan. 

Meillä on kolme lasta, joista nuorimman ja keskimäisen ikäero on melkein 10v. Lähes kaikki olettavat, että kahdella vanhemmalla lapsella on eri isä kuin nuorimmalla. Näin ei kuitenkaan ole. Oikeasti keskimmäisen ja nuorimman väliin mahtui 7 keskenmenoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon 33-vuotias (nainen), enkä ole seurustellut vielä päivääkään ja huom, en edes stressaa asiasta. Sitten kun natsaa, niin natsaa. Ja tykkään muutenkin henkisesti kypsemmistä miehistä. Jos kriteerinä on että pitää olla seurustellut x aika tai olla pannut x määrä tyyppien kanssa niin, ei ole mulle oikea tyyppi. Voi olla että yksin jään, mut ei sekään laisinkaan huono vaihtoehto. Aitous on parasta.

Harvoin miehillä on tuollaisia kriteerejä. Mitä tarkoitat henkisesti kypsemmillä miehillä? 

No just sitä että tajuaa maailmasta sen että kaikki ei aina ole mustavalkoista ja että ihmiset, niiden taustat ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Ja sen ei tarvitse olla mikään automatic turn-off jos kaikilla ei ole prikulleen samanlaisia kokemuksia elämästä.

Olen kauppatieteiden maisteri ja pankissa töissä, mutta ihmisenä olen boheemi, empaattinen ja pehmeät arvot, ja tykkään mm. vaeltamisesta ja taiteesta. 

Olen mies, eikä minua kiinnosta hiton vertaa penkkiurheilu eikä autot, ei myöskään ralli tai formulat. Syön mielelläni (maukasta) kasvisruokaa.