Kuinka turvata puoliso ilman avioliittoa?
Puoliso ei halua naimisiin ja tämä on täysin ok. Hänelle kyseessä on periaatekysymys, ei ole kyse siitä että haluaisi pitää kaiken omaisuuden erillään. Kun asiasta keskusteltiin, niin hän sanoi olevansa valmis kaikkiin mahdollisiin järjestelyihin että meillä on toistemme suhteen avioliitonomaiset velvoitteet ja oikeudet ilman avioliittoa joten nyt pitäisi tehdä listaa näistä asioista.
Palstalla on varmasti paljon avopuolisoja jotka ovat miettineet samoja asioita, joten nyt kaikki asiat mitkä pitäisi huomioida ovat tervetulleita!
Asunto omistetaan 50/50, kummallakaan ei ole lapsia. Molemmilla on sisaruksia ja sisarustenlapsia joten kuoleman varalle testamentti täytyy tietenkin laatia (perintöveroja on tsekattu laskurilla, niistä ollaan tietoisia). Ymmärtääkseni Suomessa mikään vapaamuotoinen itselaadittu testamentti kahden todistajan allekirjoituksella ei ole pätevä, vaan laatijan täytyy olla juristi ja muotoseikoilla on ilmeisesti paljonkin väliä. Paljonko pomminvarman testamentin laatiminen suunnilleen maksaa (puhutaanko satasista vai tuhansista euroista)? Tarkoitus siis olisi, että kukaan sisaruksista tai sisarusten lapsista ei voisi edes kiusallaan riitauttaa perinnönjakoa ja lesken oikeutta asuntoon ja irtaimistoon ynnä muuhun.
Omakannan kautta voi tehdä hoitotahdon, mutta onko sitä kautta ilmoitettu lähiomainen pätevä? Jos toinen joutuu tajuttomana sairaalahoitoon, miten varmistetaan että puoliso on se jolle sairaala antaa ensisijaisesti tietoja ja joka tekee päätökset toisen puolesta?
Mitä muuta huomioonotettavaa?
Kommentit (182)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli samanlainen mies. Ei uskonut avioliittoon institutiona. Oltiin tehty ristiin eri papereita kuoleman varalle (ei niillä kuitenkaan saa yhtälaista turvaa kuin avioliitossa).
Arvaa mitä kävi? Mies lähti toisen mukaan. Mitään suojaa ei sitten ollutkaan. Sai pitää kaiken.
Ei ihme, ettei uskonut instituutioon. Eli katso, saatko jotain papereita tehtyä myös eron varalle.
Mitä papereita eron varalle olisit halunnut? Osan miehen omaisuudesta? Perustuen mihin?
Avioliitto ei takaa mitään sellaista oikeutta, mitä ei voisi yhteisillä sopimuksilla saada aikaan. Ainoa ero on perintövero%, avioleskellä se on pienempi kuin avoleskellä. Avioliitto ei takaa mitään edunvalvontaoikeutta (tarvitaan erillinen sopimus), ei oikeutta toisen tileihin (tarvitaan erillinen sopimus pankinkin kanssa), ei toisen omaisuuteen (av
Voit mennä naimisiin ja tehdä avioehdon tai sitten voit olla menemättä naimisiin ja tehdä testamentin. Lopputulos käytännössä sama (jos sisältö sama). Avioliitto ei anna sinulle oikeutta toisen pankkitiliin eikä velvoita omaishoitajaksi, edunvalvontavaltuutuskin pitää tehdä erikseen. Mitä useampia eri sopimuksia avoliitossa siis tulee tehdä, jotta lopputulos olisi sama kuin avioliitossa olevilla?
Vierailija kirjoitti:
Leskeneläkettä ei saa millään sopimuksella. Toki senkin ehtoja on kiristetty, mutta varsinkin vanhemmilla sukupolvilla se on ollut todella ratkaiseva etuus.
Avioleskellä on myös asumissuoja. Se on käytännössä todella merkittävä etuus.
Eri veroluokat.
Aviopuolisoille on keskinäinen elatusvelvollisuus, niin ei ole niin tarkkaa miten perheessä hoidetaan keskinäisiä rahasiirtoja. Verottaja ei niin kiinnostu.
Leskeneläkkeen saadakseen pitää toisen puolisoista olla alle 50v, kun liitto solmitaan. Miten tuo onnistuu vanhemmilla sukupolvilla?
Avolesken asumissuojan saa kätevästi aikaan hallintaoikeustestamentilla.
Eri veroluokat perintöverotuksessa merkitsee omaisuuden määrästä riippuen satasen tai miljoonan eroa, eikös?
Aviopuolisoilla ei ole varsinaista elatusvelvollisuutta, molemmilla kun on lain mukaan velvollisuus osallistua kykynsä mukaan elatukseen. Verottaja seuraa keskinäisiä rahansiirtoja tililtä toiselle, elatuslahjassa taas ei ole mitään merkitystä sillä, onko lahjan saaja sukulainen vai ei. Avoliitossa voit maksaa toisen hoivakotimaksut verotta, avioliitossa ei ole pakko ko. maksuja maksaa, jos ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin toimi itselaadittu testamentti, testattu on ja perintö jaettu. Sisarukset ja sisarusten lapset saavat lakiosan, sille ette voi mitään millään testamentilla. Jos haluat siirtää omaisuutta avopuolisollesi, niin se on tehtävä nyt tavalla tai toisella, lakimies tietää. Silloin ei lapset peri mitään, kun et omista mitään.
Eihän sisaruksilla ole mitään lakiosaa?
Puoliso ei peri toista puolisoa edes avioliitossa, lapset perii. Jos ei ole lapsia, niin sisarukset perii. Jos tätä on muutettu testamenttaamalla omaisuus kokonaan avopuolisolle, niin sisarukset voivat vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä, mitä normaalisti olisivat perineet.
Suomessa sisaruksilla ei ole AVIOliitossa lakiosaa, jos pariskunnalla ei ole lapsia.
Tällainen laki on tietyissä keski-Euroopan maissa, vanhaa perua. Ei kuitenkaan Suomessa tällä vuosikymmenellä.
Lapseton avioliitossa oleva pariskunta perii toisensa. Myös ilman testamenttiä. Tiedän tämän, olen tarkistanut tämän lakimieheltä, en Internetistä enkä keskustelupalstalta.
Avioliitossa oleva, kenen puolisolla on rintaperillisiä, ei peri puolisoaan, vaan varallisuus tasataan. Testamentilla voi saada suuremman osan, mutta lakiosa kuuluu rintaperillisille. Elossaoleva puoliso voi joutua maksamaan kuolinpesälle, jos varallisuutta on kertynyt enemmän. Nämä on nykypäivänä isoja asioita, kun hankitaan lapsia monen ihmisen kanssa.
Avoliitossa olisin hyvin varovainen naisena, sillä mies ei voi ikinä olla varma, ettei ole isä. Avoliitossa ei ole lesken oikeutta jäädä asumaan omaan kotiinsa, ellei se ole omissa nimissä.
Avioliitossa on velvollisuuksia ei pelkästään etuja, elatusvelvollisuus puolisoa kohtaan on olemassa. Tämä lienee syy naimattomuudelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin toimi itselaadittu testamentti, testattu on ja perintö jaettu. Sisarukset ja sisarusten lapset saavat lakiosan, sille ette voi mitään millään testamentilla. Jos haluat siirtää omaisuutta avopuolisollesi, niin se on tehtävä nyt tavalla tai toisella, lakimies tietää. Silloin ei lapset peri mitään, kun et omista mitään.
Eihän sisaruksilla ole mitään lakiosaa?
Puoliso ei peri toista puolisoa edes avioliitossa, lapset perii. Jos ei ole lapsia, niin sisarukset perii. Jos tätä on muutettu testamenttaamalla omaisuus kokonaan avopuolisolle, niin sisarukset voivat vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä, mitä normaalisti olisivat perineet.
Nyt puhut kyllä puuta heinää. Aviopuoliso nimenomaan perii, jos ei ole lapsia. Sisarukset eivät ole oikeutettuja lakiosaan.
Juuri sen takia meillä on se avioliitto instituutiona, että se suojaa sitä heikompaa osapuolta. Helppo syyttää sitä äitiä, joka on joutunut kantamaan suuremman vastuun lapsen hoidosta miehen kartuttaessaan omaisuuttaan. On ihan utopistista ajatella, että noin toimiva mies olisi oikeudenmukainen ja tasavertainen sopijapuoli, joka suostuisi allekirjoittamaan useita sopimuksia oman etunsa vastaisesti. Just ja just saa ehkä hommaamaan ne keskinäiset vakuutukset. Mitä siinä teet, kun toinen "ei uskokaan enää avioliittoon?
Avoliitto on vähän sellainen, että siihen usein ajaudutaan ja vasta ajan myötä herätään miettimään näitä sopimusasioita. Lähtökohtana ei ole suojaa. Avioliitto taas tuo mukanaan ison joukon oikeuksia (mutta myös velvollisuuksia) eli lähtökohtana on suoja. Yksityiskohtia voi sitten alkaa räätälöimään.
Vierailija kirjoitti:
Puoliso ei peri toista puolisoa edes avioliitossa, lapset perii. Jos ei ole lapsia, niin sisarukset perii. Jos tätä on muutettu testamenttaamalla omaisuus kokonaan avopuolisolle, niin sisarukset voivat vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä, mitä normaalisti olisivat perineet.
Käypä lukemassa Perintökaari ennen kuin kirjoitat uudelleen jonnekin tällaista täyttä puppua. Jos vainajalla ei ole lapsia tai näiden jälkeläisiä eikä testamenttia, niin nimenomaan aviopuoliso perii hänet. Sisaruksilla ei ole koskaan missään tapauksessa lakiosaa.
Ainoa kohta, mikä kirjoituksessasi pitää paikkansa, on "lapset perii".
Vierailija kirjoitti:
Täällä parissa viestissä on neuvottu lisäämään testamenttiin sen toimeenpanija. Tässä kannattaa huomata, että toimeenpanijamääräys testamentissa on siinä määrätylle toimeenpanijalle avoin valtakirja laskuttaa kuolinpesää niin paljon kuin hän ikinä kehtaa. Jos toimeenpanijaksi määrää lakimiehen, hänen palkkionsa on noin 300 €/h. Kyllä ihan yksinkertaisenkin kuolinpesän toimeenpanoon saa kulutettua viikon työtunnit (= 12 000 €), kun tekee kaiken hankalimman ja hitaimman kautta. Vähän monimutkaisemmassa tapauksessa meneekin sitten monta viikkoa. Nämä kaikki ovat pois perinnöstä.
En ikinä laittaisi testamenttiin toimeenpanijamääräystä, ellei olisi vakava huoli siitä, että joku kuolinpesän osakkaista yrittää huijata muilta näiden perinnön.
Minä sain yleistestamentin haltuuni vainajalta ennen hänen kuolemaansa, joten olin testamentin toimeenpanija sitten aikanaan. Mutta siinä on sitä ennen perunkirjoitus, pesänhoitajan valinta ja perinnönjakosopimus. Perinnönjakosopimusta ennen kaikki pesän osakkaat saavat luettavakseen testamentin. Jos joku kuolinpesän osakas haaskaa rahaa, niin kusee samalla omiin muroihin, että semmosta.
Kannattaa lukea tämä juttu https://www.is.fi/viihde/art-2000010996300.html
Avopuoliso ei siis käytännössä ole missään asemassa viranomaisen silmissä. Kannattaa huomioida se, jos ei periaatteen vuoksi halua naimisiin.
"Elossaoleva puoliso voi joutua maksamaan kuolinpesälle, jos varallisuutta on kertynyt enemmän."
Ei voi joutua, jos hän ei nimenomaan halua. Lesken ei tarvitse koskaan maksaa tasinkoa kuolinpesälle, vaikka hänen omaisuutensa olisi suurempi kuin vainajan omaisuus. Tätä sanotaan lesken tasinkoprivilegiksi. Halutessaan leski kyllä saa maksaa tasinkoa. Joskus se on verotuksillisista syistä järkevää, jos on yhteiset lapset eikä leski tarvitse kaikkea omaisuuttaan.
Mikähän tässä on taas av-mammoilla niin vaikeaa ymmärtää? Jos avioliiton ajatuskin aiheuttaa kuristuksen tunteen kurkussa, mutta avoliitto ei, niin miksi pitäisi väkisin mennä naimisiin? Nämä asiat kun selvästi voi hoitaa myös paperisodalla ja ei se edes niin paljon vaivaa vaadi. Kotityöt vie enemmän aikaa.
Jos ihminen on onnellinen olematta naimisissa, onko se sinulta pois? Eihän avoliitossa olevatkaan vaadi sinua eroamaan muualla, kuin av-palstalla.
Vierailija kirjoitti:
"Elossaoleva puoliso voi joutua maksamaan kuolinpesälle, jos varallisuutta on kertynyt enemmän."
Ei voi joutua, jos hän ei nimenomaan halua. Lesken ei tarvitse koskaan maksaa tasinkoa kuolinpesälle, vaikka hänen omaisuutensa olisi suurempi kuin vainajan omaisuus. Tätä sanotaan lesken tasinkoprivilegiksi. Halutessaan leski kyllä saa maksaa tasinkoa. Joskus se on verotuksillisista syistä järkevää, jos on yhteiset lapset eikä leski tarvitse kaikkea omaisuuttaan.
Vaikka olet oikeassa tuossa, lesken tasinkoprivilegi ei ole automaattisesti voimassa. Lesken tulee erikseen vedota tähän perunkirjoituksissa. Kuinka moni leski tietää vedota ellei hänelle tätä kerrota? Lesken kuoltua hänen perillisillään ei ole oikeutta vedota tähän enää.
Nykypäivänä on yleistä, että ollaan ollut naimisissa useamman kerran ja on ehkä lapsia. On voinut jäädä ositus tekemättä erotessa ja se tulee esille perinnönjaon aikaan. Myös lapseton mies voikin olla lapsen isä, miehenä kun ei voi olla varma, näitä tulee aina tasaisin väliajoin esille.
Kuten kirjoitin VOI joutua maksamaan.
Suomessa perintöasioita riitautetaan jatkuvasti ja ne kestävät huomattavan kauan aikaa, sekä maksavat huomattavasti rahaa.
Perintöasiat eivät ole yksioikoisia, että luenpas tässä Finlexistä miten toimitaan. Tai teen nyt valmiin lomakkeen ja tallennan pöytälaatikkoon.
Myös lapsettoman pariskunnan kannattaa tehdä testamentti, jos esimerkiksi ei halua, että puoliso A:n sisarukset saavat lakiosan puolison A:n ja hänen leskenä B:n kuoltua. Joku perii sen lapsettomankin pariskunnan. Lapsettoman pariskunnan leski B perii kyllä puoliso A:n avioliitossa, jos ovat Suomen lainsäädännön alaisia. Mutta molempien kuoltua, puoliso A:n lakiosan perivät vaikkapa sisarusten lapset eikä niin, että puoliso B määrää koko omaisuuden omille sukulaisilleen.
Mutta hyvä lakimies osaa auttaa, kun on niin monia erilaisia vaihtoehtoja.
Tämä siis jos on jotain perittävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halvinta olisi vaan mennä naimisiin.
Rahasta ei ole kyse. Itsekin koen, että helpointa olisi piipahtaa maistraatissa ja sillä yhdellä paperilla saada kaikki kerralla kuntoon. Puolisolle tämä on kuitenkin periaatekysymys ja kunnioitan sitä. Hän on täysin valmis käymään läpi kaikki mahdolliset paperirallit.
Meistä toisella todettiin vastikään syöpäsairaus jonka lopullista ennustetta ei vielä tiedetä. Jos hoidot tehoaa niin voi olla vielä pitkää ikää tiedossa, mutta jos eivät tehoa niin aikaa voi olla rajallisesti. Yhteisymmärrys on, että yhdessä ollaan loppuun saakka, oli se sitten muutaman vuoden tai vuosikymmenen. Kumpikin haluaa turvata toisen aseman mahdollisimman hyvin.
-Ap
Lisäksi jos on henkivakuutus niin siihen kumppani edunsaajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä tää sun puolison periaate on, joka estää naimisiin menemisen? Jos kuitenkin haluatte kaikki samat juridiset oikeudet ja velvollisuudet?
Hänen oma periaatekysymyksensä, vastustaa avioliittoa instituutiona ylipäätään. Hyväksyn tämän kun hän kerran on valmis näkemään vaivaa ja hankkimaan vastaavat oikeudet/velvoitteet yksitellen muuta kautta ja maksaa niistä tulevat kustannukset.
Ap.
Kuulostaa täydeltä typẹrykseltä, joka haluaa tehdä helposta asiasta sạatanan hankalan.
Vähintäänkin harkitsisin sían jättämistä.
Tarkka, kirjallinen selonteko siitä, mitä kumpainenkin omistaa. Pankkitili, johon molemmilla käyttöoikeus. Edunvalvontavaltuutus, jossa yksityiskohtainen lista mm. puhelinliittymistä, sähkösopimuksesta, yhteisen omaisuuden vakuutuksista, yms. Yksityiskohtainen testamentti, mieluiten lakiasiaintoimiston tekemä.
Vierailija kirjoitti:
Mikähän tässä on taas av-mammoilla niin vaikeaa ymmärtää? Jos avioliiton ajatuskin aiheuttaa kuristuksen tunteen kurkussa, mutta avoliitto ei, niin miksi pitäisi väkisin mennä naimisiin? Nämä asiat kun selvästi voi hoitaa myös paperisodalla ja ei se edes niin paljon vaivaa vaadi. Kotityöt vie enemmän aikaa.
Jos ihminen on onnellinen olematta naimisissa, onko se sinulta pois? Eihän avoliitossa olevatkaan vaadi sinua eroamaan muualla, kuin av-palstalla.
Johtuu siitä, että ollaan lampaita ja toimitaan kuten muut odottavat sinun toimivan. Jos joku poikkeaa normista se aiheuttaa ahdistusta omien valintojen suhteen. Lähitulevaisuudessa tulette kuitenkin olemaan vähemmistöä, kun yhä harvempi haluaa kahlita itsensä avioliitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puoliso ei peri toista puolisoa edes avioliitossa, lapset perii. Jos ei ole lapsia, niin sisarukset perii. Jos tätä on muutettu testamenttaamalla omaisuus kokonaan avopuolisolle, niin sisarukset voivat vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä, mitä normaalisti olisivat perineet.
Käypä lukemassa Perintökaari ennen kuin kirjoitat uudelleen jonnekin tällaista täyttä puppua. Jos vainajalla ei ole lapsia tai näiden jälkeläisiä eikä testamenttia, niin nimenomaan aviopuoliso perii hänet. Sisaruksilla ei ole koskaan missään tapauksessa lakiosaa.
Ainoa kohta, mikä kirjoituksessasi pitää paikkansa, on "lapset perii".
Väitteeni perustuu siihen, että kakarana perin setäni. Mutta ilmeisesti siinä on ollut joku testamentti järjestely sitten.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli samanlainen mies. Ei uskonut avioliittoon institutiona. Oltiin tehty ristiin eri papereita kuoleman varalle (ei niillä kuitenkaan saa yhtälaista turvaa kuin avioliitossa).
Arvaa mitä kävi? Mies lähti toisen mukaan. Mitään suojaa ei sitten ollutkaan. Sai pitää kaiken.
Ei ihme, ettei uskonut instituutioon. Eli katso, saatko jotain papereita tehtyä myös eron varalle.
Siis minkä "kaiken"? Kaiken oman omaisuutensa minkä oli itse hankkinut?
Miksi ajattelet että mikä on hänen, kuuluisi sinulle?
Vierailija kirjoitti:
Hyvin toimi itselaadittu testamentti, testattu on ja perintö jaettu. Sisarukset ja sisarusten lapset saavat lakiosan, sille ette voi mitään millään testamentilla. Jos haluat siirtää omaisuutta avopuolisollesi, niin se on tehtävä nyt tavalla tai toisella, lakimies tietää. Silloin ei lapset peri mitään, kun et omista mitään.
Vainajan sisaruksilla ei ole oikeutta tehdä lakiosavaatimusta.
Selvennetääs tilanne nyt heti alkuun. Avioliitossakaan puoliso ei peri sinun kuollessasi yhtään mitään. Ei siis yhtään mitään. Tämä on yleinen harhaluulo että perisi, mutta niin ei siis oikeasti ole. Avioliitossa ilman avioehtoa kaikki omaisuus on yhteistä. Tuo tarkoittaa, että se keittiön pöytä tuoleineen omistetaan suhteessa 50/50. Sinun kuollessasi puolisollasi on edelleen se oma 50% siitä pöydästä ja tuoleista. Ei hänen tarvitse "periä" sitä puolikasta, koska se on jo hänen. Se toinen, eli sinun 50% on perintöä ja se menee perillisille, jos testamenttia ei ole. Käytännössä sitä puolikasta siitä pöydästä on kuitenkin mahdotonta sahata irti, joten pöytä jää sinulle. Tärkeimmät asiat ovat käytännössä asunto, kesämökki tai vaikka metsän omistaminen. Siis isot jutut, ei mitkään lautaset ja kahvikupit. Jos ja kun teillä on asunto nyt omistuksessa 50/50, niin ei puolisosi tarvitse periä itse omistamaansa puolikasta. Asia ei muutu miksikään menemällä naimisiin. Ihan samalla tavalla hän omistaa sen 50% ja ei olisi perintäoikeudellinen kuitenkaan siihen sinun omistamaasi puolikkaaseen. Siitä pystyy testamentilla testamenttaamaan puolikkaan kenelle haluaa, mutta toinen puolikas (eli asunnon arvosta 25%) menee aina lakiosuutena perillisille, oli testamenttia tai ei.
Summa summarum: avioliitto ei ole asunnon omistamisen kannalta mitenkään oleellinen. Puolet omistaa sinä ja puolet taas puolisosi. Siitä sinun puolikkaasta voi testamentata puolikkaan sille puolisolle. Avioliitolla ei ole asiaan mitään merkitystä. Testamentti vaaditaan joka tapauksessa.