Miksi 90-luvulla tehtiin niin paljon hyviä elokuvia?

Neljät häät ja yhdet hautajaiset toivat mieleen 90-luvun Lontoon.

Ysärileffoissa mustat näyttelijät olivat omilla ansioillaan ja taidoillaan päässeet pääosiin. Wesley "Blade" Snipes, Denzel Washington, Cuba Gooding jr, Will Smith, Eddie Murphy. Ei heitä valittu vain koska olivat mustia vaan koska osasivat näytellä ja sopivat rooliin 👍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samat ysäri-sitcomit pyörivät illasta toiseen eli Frendit, Miehenpuolikkaat ja Rillit huurussa. Koska uudempia vastaavia ei oikein ole?

Mihin katosi rento tilannekomiikka?

(taidankin katsoa youtubesta pari Benny Hilliä...)

Tuota, eikös Miehen puolikkaat ja Rillit huurussa alkaneet vasta 2000-vuosikymmenellä?

Jep mutta viimeiseen 10 vuoteen ei ole tehty menestyvää sitcomia koska sellaista ei saa tehdä. Joku koomikko harmitteli kun enää ei voi vitsailla mistään! 

Vierailija kirjoitti:

Nyt suoratoiston myötä sarjojen suosio ja laatu on noussut. Leffojen sijaan nyt panostetaan sarjojen tekoon, koska niitä jengi katsoo. 

Huonoja niistäkin on valtaosa. "Tää alkaa kunnolla vasta kolmannella tuotantokaudella".

Yksi syy on järjetön kliseiden pelko, jota ysärillä ei vielä ollut. Ymmärrän, että kliseet ärsyttävät ja halutaan luoda jotain uutta, mutta kun kaikki on jo keksitty. Elämä on sillein kliseistä. Tietyt kuviot vaan toistuu. Jos niitä yritetään hirveällä vimmalla muuttaa, niin kaikesta tulee epäluonnollista sotkua. 

Lisäksi ihmisten mielikuvitus köyhtyy koko ajan. Ihmisiä ne käsikirjoittajat ja elokuvantekijätkin ovat. Kirjailijat kirjoittavat nykyään pelkkää autofiktiota, koska fiktiota ei osata enää tehdä. Mielikuvitusmaailman syntyminen vaatisi loputtomasti aikaa ja tylsyyttä, jota nykyihmisellä ei ole. 

Nykyään viisi isoa filmiyhtiötä hallitsee elokuvien jakelua ja tuottamista ja niiden välillä ei ole tosiasiallista kilpailua. 90-luvulla isoja yhtiöitä oli yhdeksän.

Eniten kilpailua oli 40- ja 50-luvuilla, jolloin isoja elokuvia julkaistiin vuosittain moninkertainen määrä.

Yhtiöt pyrkivät tietenkin taloudelliseen tuottavuuteen. Tuottavin tapa nykyään, kun kilpailijat eivät ole viemässä huomiota, on tehdä muutama spektaakkeli vuodessa ja olla epäonnistumatta niissä. Elokuvista tehdään vaniljan makuisia ja silkinpehmeitä ja niiden merkittävin panostus on markkinoinnissa. Niissä ei ole kokkareita, särmää eikä kummallisia makuja, kuten vielä 90-luvulla.

Muutos alkoi kulminoitua juuri 90-luvulla Titanicceineen ja Kurkunleikkaajien saarineen. Renny upotti yhden filmiyhtiön.

70- ja 80-luvuilla elokuvissa oli 90-lukua enemmän laatupoikkeamia, kummallisuuksia ja jopa nykymittapuulla todella kyseenalaisia asioita, mutta myös enemmän roisia huumoria. Kaikki alkoi mennä päin mäntyä 90-luvun lopulla, kun media-ala konsolidoitui yhdysvalloissa. 00-luvun alkupuoli oli vielä ihan kohtuullista aikaa, sen jälkeen on ollut aika tylsää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut wokea, ei ollut homo kiintiöitä, eikä mitään s*tanan cancelointia. 

Ja jos puhutaan faktoista, niin ennen vanhaan se elokuvasensuuri onkin vasta kukoistanut. 

koski vain seksiä

Vierailija kirjoitti:

Kyllä asia on juuri näin. Sellaisia mestariteoksia kuten Vääpeli Körmy ja vetenalaiset vehkeet tai Pekko Aikamiespojan poikamiesaika ei vain pystyttäisi tekemään nykyään. Körmy olisi musta ja Pekko transmies.

ja nykyään komedioissa ei riitä yksi vitsi 10 minuutin välein

Vierailija kirjoitti:

Monien mielestä niitä tehtiin silloin kuin itse oli teini-ikäinen. Minä olen syntynyt 1971, joten parhaat elokuvat, kuten vaikka Top Gun, tehtiin 1986. Musiikin kanssa on aivan sama asia. Nytkin telkkarissa on päällä MTV80s.

Olin teini 2000-luvun alkuvuosina ja mielestäni parhaat elokuvat ja sarjat on tehty pääosin 70-90-luvuilla. Parhaat bondit toki 60-luvun conneryt.

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut wokea, ei ollut homo kiintiöitä, eikä mitään s*tanan cancelointia. 

Mikä on wokea? 

Mikä ihmeen homokiintiö? 

Kuka on canceloitu? 

 

Sinällään mielenkiintoista että valkoiset heteromiehet halutaan aina päärooliin vaikka he ovat vähemmistä jenkeissä... ei tuo ole justiinsa sitä DEI politiikkaa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti Hollywood-elokuvat olisi tulevaisuudessa taas hyviä kun Trumppi ajaa woken alas. Valitettavasti kaikki rakennukset siellä tuhoutunut.

Tumppi ei aja yhtään mitään mihinkään. On käskenyt Gibsonin, Stallonen ja Voightin hommiin.

Valkoiset heteromiehet päättävät että jatkossakin leffojen pääosissa saavat näytellä vain valkoiset hetero miehet. 

Vierailija kirjoitti:

Olet oikeassa ap. Ja oletko muuten huomannut, että värimaailmakin oli silloin ihan erilainen? 90 luvulla elokuvat olivat yleensä värikkäitä ja iloisempia, nyt melkein kaikkien elokuvien väritys on tummaa, synkkää, masentavaa... Joku muu huomannut saman?

Olen luullut, että kaihi tms hiipii silmiin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samat ysäri-sitcomit pyörivät illasta toiseen eli Frendit, Miehenpuolikkaat ja Rillit huurussa. Koska uudempia vastaavia ei oikein ole?

Mihin katosi rento tilannekomiikka?

(taidankin katsoa youtubesta pari Benny Hilliä...)

Tuota, eikös Miehen puolikkaat ja Rillit huurussa alkaneet vasta 2000-vuosikymmenellä?

Jep mutta viimeiseen 10 vuoteen ei ole tehty menestyvää sitcomia koska sellaista ei saa tehdä. Joku koomikko harmitteli kun enää ei voi vitsailla mistään! 

Samat koomikot vetävät pultit jos Trumpista väännetään vitsiä. 

Homoja ja muitakin toki saisi pitää pilkata mutta "isukkia" ei.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä asia on juuri näin. Sellaisia mestariteoksia kuten Vääpeli Körmy ja vetenalaiset vehkeet tai Pekko Aikamiespojan poikamiesaika ei vain pystyttäisi tekemään nykyään. Körmy olisi musta ja Pekko transmies.

Kuinka monessa kotimaisessa leffassa on ollut pääosassa joku muu kuin valkoinen heteromies? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet oikeassa ap. Ja oletko muuten huomannut, että värimaailmakin oli silloin ihan erilainen? 90 luvulla elokuvat olivat yleensä värikkäitä ja iloisempia, nyt melkein kaikkien elokuvien väritys on tummaa, synkkää, masentavaa... Joku muu huomannut saman?

Olen luullut, että kaihi tms hiipii silmiin...

Mistä se kaihi tietää milloin elokuva on tehty?

Olisi mielenkiintoista nähdä miten 2024 tehty elokuva olisi otettu vastaan 90 luvulla. Onko vika elokuvissa vai katsojissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä asia on juuri näin. Sellaisia mestariteoksia kuten Vääpeli Körmy ja vetenalaiset vehkeet tai Pekko Aikamiespojan poikamiesaika ei vain pystyttäisi tekemään nykyään. Körmy olisi musta ja Pekko transmies.

Kuinka monessa kotimaisessa leffassa on ollut pääosassa joku muu kuin valkoinen heteromies? 

Ainoastaan YLE:n Mannerheim elokuvassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä asia on juuri näin. Sellaisia mestariteoksia kuten Vääpeli Körmy ja vetenalaiset vehkeet tai Pekko Aikamiespojan poikamiesaika ei vain pystyttäisi tekemään nykyään. Körmy olisi musta ja Pekko transmies.

Kuinka monessa kotimaisessa leffassa on ollut pääosassa joku muu kuin valkoinen heteromies? 

Ainoastaan YLE:n Mannerheim elokuvassa.

Elikkä alkuperäinen väite oli keksitty jos päästään itkemään "wokesta". 

Vierailija kirjoitti:

Olet oikeassa ap. Ja oletko muuten huomannut, että värimaailmakin oli silloin ihan erilainen? 90 luvulla elokuvat olivat yleensä värikkäitä ja iloisempia, nyt melkein kaikkien elokuvien väritys on tummaa, synkkää, masentavaa... Joku muu huomannut saman?

Varmaan johtuu osittain siitä, että silloin kuvattiin vielä filmille ja nykyään digitaalisesti.

90 luvulla kyllä tuotettiin niin paljon hyviä leffoja :) pienemmätkin leffat, kaiken ei tarvinnut olla 500m dollarin blockbustereita vaan studiot otti chänssejä pienempiinkin tuotantoihin. Matt Damon kiteytti homman eräässä haastattelussa, 90 luvulla jos leffa ei ollut jättimenestys teattereissa tuli puolen vuoden päästät VHS/DVD julkaisu jolla saatiin sitten yleensä budjetti katettua, studiot olivat valmiita ottamaan riskejä pienempien tarinoitten kertomiseen. Nykyään kaiken pitää olla franchise ja cgi-spektaakkelia että saadaan rahat pois teatterikierroksella.