Äiti on tulossa käymään ja taas alkaa se painoni kommentointi.

Voi ei. Kamala tilanne. Voisiko tuosta toisesta ihmisestä olla sulle apua jos sanoisitkin tiukasti vastaan.

Jos ei ole mahdollista niin sitten vaan koitat kestää. Ja toivotaan etteivät ole kauaa.

Et ole kutsunut häntä, mutta miksi tuppautuu toisen henkilön vanavedessä? Jos kyseessä on esim. sisarus, luulisi hänen tietävän minkälaiset välit teillä on ja ei kertoisi äidille että on tulossa luoksesi tai osaisi sanoa että tällä kerralla on menossa yksin. Avaa sinäkin suusi.

Niin, omalle painolle voi toki tehdä jotakin. Se on täysin oma valinta olla ylipainoinen.

Vierailija kirjoitti:

Niin, omalle painolle voi toki tehdä jotakin. Se on täysin oma valinta olla ylipainoinen.

Mulkku korjaa omaa käytöstään paljon nopeammin. 

Miksi et laihduta?

Vierailija kirjoitti:

Voi ei. Kamala tilanne. Voisiko tuosta toisesta ihmisestä olla sulle apua jos sanoisitkin tiukasti vastaan.

Jos ei ole mahdollista niin sitten vaan koitat kestää. Ja toivotaan etteivät ole kauaa.

Tuskin on siitä apua. Joka ikinen kerta kommentoi painoani kun näemme ja katsoo minulle vaatteita mitä jostain syystä ostaa vaikka en pyydä, että "tämä saattaa sopia sinulle sitten kun laihdut." Tai ihan mitä vain mutta aina tulee ahdistus ja niinä päivinä kun hänet näen niin itsetuntoni on todella alhainen ja haluaisin huutaa, että älä katso minua kun kuulen melkein jo hänen ajatuksensakin kun katsoo tietyllä katseellaan. 

Kestän nyt, onneksi vain käyvät, ehkä korkeintaan kahvit juovat, siihen tähtään. 

Aloittaja 

Vierailija kirjoitti:

Miksi et laihduta?

Koko ajan laihdutan. 

Aloittaja 

Vierailija kirjoitti:

Miksi et laihduta?

Varmaan syynä on äiti joka on opettanut syömään terveellisesti, eikä herkkuja saanut kuin lauantaisin, niin pakko on mättää kaksin käsin kun pääsi sen tyrannin otteesta. 

Äitisi pitäisi saada ymmärtämään, että huomauttelu loukkaa. Oletko kirjoittanut hänelle aiheesta. Normaaliälyinen yleensä ymmärtää lopettaa loukkaavan käytöksensä. 

Nyt ET anna sen vaikuttaa suhun. Ongelma on äitisi päässä, ei sun painossa. 

Vierailija kirjoitti:

Niin, omalle painolle voi toki tehdä jotakin. Se on täysin oma valinta olla ylipainoinen.

Myös omalle tarpeelleen päästää suusta ulos kaikki, mitä sinne on tulossa, voi tehdä jotain. On täysin oma valinta olla käytöstavaton typerys. Mutta voihan sitä sitten itse uhriutua, miten oma lapsikaan ei pidä minusta, vaikka minä ihan vain sanoin, mitä ajattelin.

Aloittajalle vinkiksi, myös omille vanhemille voi sanoa, jos heidän käytöksensä on asiatonta. Se, että on vanhempi, ei oikeuta huonoon käytökseen.

Kehu häntä miten ihanan hoikka on ja miten osaakin, vaihda keskustelu aina siihen.

Koitapa aloittaa heti oven auettua äitisi arvosteleminen. Mieti etukäteen mitä jatkossa kritisoit koko ajan kun olette yhdessä. Vaatteet, hiukset, tuoksu, puhetyyli. Ei luultavasti tarvitse kuin kerran kokeilla niin viesti menee perille. Jos yrittää palata vanhoihin tapoihin, toistat. Toimii ainakin minun äitiini. Loukkaantuu todella sydänjuuria myöten jos häntä arvostelee.

Tiedän tuon katseen ja sen sisältämän mitätöinni.Löytyykö sinulta jokin iloisen värinen vaate,punaista ja lämmintä oranssia.Näillä väreillä mielesi on pirteä ja viestisi myös,olen hyvä itselleni.Punainen on vahva signaal.Älä missään tapauksessa piiloudu mustaan,silloin hyökkäys tulee varmasti.Kokeile värejä yllätyt.

Tutki ap asiaa nimeltä äitihaava! Sulla on sellainen! Aiheesta on moni tehnyt podcast-jakson ja löytyy ihan kirjakin. Äitihaava on sellainen, että vaikka äiti sanoo rakastavansa ja olevansa aina sun tukena, hienovaraiset eleet, ilmeet ja katseet kertoo, miten et ole tarpeeksi. Mutta kun sä oot Äidit ei tiedosta, miten heidän tapansa vaikuttavat lastensa itsetuntoon, he pukevat tuon mielellään huolenpidoksi. Ja tod.näk. ovat oppineet tavan kritisoida lapsiaan omalta äidiltään ja ovat siten myös itse uhreja. Äitihaavan tarkoitus ei ole syyllistää ketään, vain herättämään ihmisiä, jotta tämä sukupolvien ketju voidaan katkaista. Mutta ap, tiiän että oot riittävästi, sussa ei ole mitään maailmaa mullistavaa vikaa ja oon ylpeä siitä, että mittasi on tullut täyteen ja löysit omat rajasi tässä asiassa! Tuollainen kommentointi ja nyrpistely ei todellakaan ole ok, varsinkaan äidin suunnalta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, omalle painolle voi toki tehdä jotakin. Se on täysin oma valinta olla ylipainoinen.

 

Myös omalle tarpeelleen päästää suusta ulos kaikki, mitä sinne on tulossa, voi tehdä jotain. On täysin oma valinta olla käytöstavaton typerys. Mutta voihan sitä sitten itse uhriutua, miten oma lapsikaan ei pidä minusta, vaikka minä ihan vain sanoin, mitä ajattelin.

 

Aloittajalle vinkiksi, myös omille vanhemille voi sanoa, jos heidän käytöksensä on asiatonta. Se, että on vanhempi, ei oikeuta huonoon käytökseen.

Öö, pitäisikö tosiasiat jättää sanomatta sen vuoksi, että joku voi niistä loukkaantua? Sorry, en toimi näin, enkä tule toimimaan jatkossakaan. 

 

Vierailija kirjoitti:

Äitisi pitäisi saada ymmärtämään, että huomauttelu loukkaa. Oletko kirjoittanut hänelle aiheesta. Normaaliälyinen yleensä ymmärtää lopettaa loukkaavan käytöksensä. 

Asiasta olen monta kertaa sanonut. Kerran jopa huusin että älä kommentoi painoani, lihoin tai laihduin, niin anna olla saatana. 

Mutta ei, aina on se fiilis että en tiedä miten päin olen ja tekisi mieli peittää itsensä peitolla vaikka tai jollain että saisi suojaa hänen lähellään. En halua tosiaan nähdä häntä mutta nyt on pakko hetki jaksaa. Toivottavasti ei hetkeen tarvitse uudelleen nähdä. 

Aloittaja 

Voi ei. Tuo on hyvin ikävää, kun joku arvostelee ulkomuotoa, ominaisuutta ja piirrettä.

Hyvää käytös on perustaito ja sitä joko on tai ei ole.

Kun hän aloittaa, sanot rauhallisesti ja selkeästi, että painon kommentointi on loukkaavaa. Ja toistat lauseen, jos kommentointi jatkuu. Ymmärrän, että useimmat meistä on tottunu ottamaan vastaan kaikenlaista paskaa, mutta kun vihdoin kieltäytyy siitä, elämä muuttuu monella tavalla mukavammaksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitisi pitäisi saada ymmärtämään, että huomauttelu loukkaa. Oletko kirjoittanut hänelle aiheesta. Normaaliälyinen yleensä ymmärtää lopettaa loukkaavan käytöksensä. 

 

Asiasta olen monta kertaa sanonut. Kerran jopa huusin että älä kommentoi painoani, lihoin tai laihduin, niin anna olla saatana. 

Mutta ei, aina on se fiilis että en tiedä miten päin olen ja tekisi mieli peittää itsensä peitolla vaikka tai jollain että saisi suojaa hänen lähellään. En halua tosiaan nähdä häntä mutta nyt on pakko hetki jaksaa. Toivottavasti ei hetkeen tarvitse uudelleen nähdä. 

Aloittaja 

Sitten voit hyvin sanoa hänelle, että nähdään sitten, kun olet oppinut olemaan kommentoimatta painoani