Syökö joku oikeasti vielä ns perinteisiä kotiruokia?
Olen itse ollut siinä uskossa että lähinnä vanhukset enää tekee itse ruokaa ja syö ns perinteistä kotiruokaa kuten makaronilaatikko tai kalakeitto.
Olen itse kolmekymppinen ja syön tosi harvoin perinteisiä kotiruokia enkä tee itse ruokaa oikeastaan ikinä. Miten teillä riittää aika ja mielenkiinto tehdä ruokaa itse kun valmisaterioita saa melko edullisesti ja ravintolassa saa itse ihmisen tekemää ruokaa.
Saarioisten makaronilaatikko on ihan hyvää, ostan joskus sitä mutta tosi harvoin. Sushi on hyvää ja sitä ostan usein.
Kommentit (210)
Vierailija kirjoitti:
Sushista saa metrisen lapamadon mutta jatka vaan valitsemallasi tiellä. Valmisruuat lihottavat niin, että joku aamu havahdut peilikuvaasi tai valokuva näyttää totuuden. Tapahtuu nopeasti mutta salakavalasti sitten tuo lihominen, etenkin mikäli mukaan kuuluu myös alkoholi viikottain... Silloin tällöin valmisruoka on ihan ok, etenkin jos ruokaa tuunaa terveellisemmäksi.
Saisihan sillä lapamdolla joku nykymamma ilmaisen laihdutuskuurin:) Se mato voi olla muuten pitempikin.
Merikalasta vain ei saa lapamatoa.
Tytär 22 v asuu omillaan ja on järjettömässä räkätaudissa, että ehdotin wolttaamista mun piikkiin. Ei sopinut, kun mies on reissussa, niin voi syödä tavisruokia. Haluaa tehdä nakkikastikkeen ja lohikiusauksen, kun niitä miehensä nirsoilee. Olin ylpeä tyttärestäni. Laittoi kuvia valmistusvaiheista, että näin ahkera kotikokki hän on 38 asteen kuumeessakin! ;)
Vierailija kirjoitti:
Merikalasta vain ei saa lapamatoa.
Näinpä. Olen yrittänyt monesti, ei ole näkynyt.
Syön joka päivä itsetehtyä kotiruokaa. Edullista ja terveellistä.
Esim. eilen oli perunamuusia, kananmunakastiketta, verilättyjä ja puolukoita.
Parhaita mielestäni nuo tavalliset vanhan ajan kotiruuat. Ne pizzat ja mäkkärijutut kuuluu sitten joskus viikonloppuihin ja tuntuukin harvemmin syötynä spessummalta.
Vierailija kirjoitti:
Tytär 22 v asuu omillaan ja on järjettömässä räkätaudissa, että ehdotin wolttaamista mun piikkiin. Ei sopinut, kun mies on reissussa, niin voi syödä tavisruokia. Haluaa tehdä nakkikastikkeen ja lohikiusauksen, kun niitä miehensä nirsoilee. Olin ylpeä tyttärestäni. Laittoi kuvia valmistusvaiheista, että näin ahkera kotikokki hän on 38 asteen kuumeessakin! ;)
Voi raukkaa. Mä olisin mun 23-v:lle vienyt nakkikastiketta tai lohikiusausta, 38 asteessa pitäisi saada edes sairastaa rauhassa. Ihme kun on räkätaudissa ruokahaluja.
Olen itse myös turhautunut ruuanlaittaja, varsinkin leipominen on lähes raivostuttavaa, en edes pidä mistään makeasta, rakastan silti kokkiohjelmia. ( Kauhistun joka kerta siitä sokerin määrästä, ovatko he salaa suloisia murhaajia?:D) Silti minulla on jokin sisäinen intohimo ruokaan ( äitini oli loistava kotikokki, häneltä onnistui myös kaikki leivontaan liittyvä.) Huomasinkin ilokseni miten olen alkanut innostumaan siitä tavasta, kun ruokia valmistetaan kauniilla tavalla, esim. leipiä voi koristella kauniisti, lähes kuin olisivat taideteoksia. Lisäksi olen eka kertaa tulossa mummoksi, mielessäni liitän mummouden ruokaan, rakkauteen, luovuuteen, rakastettavuuteen...( Vaikka itselläni suurin osa isovanhemmista ehti kuolla ennen syntymääni, sekä jäljelle jäänyt isoisä ei todellakaan näyttänyt tunteitaan, lastenlapsia oli paljon ja hän loppujen lopuksi täys alkoholisti.)
Meidän perheessä syödään melkein joka päivä perinteisiä kotiruokia. Esim.sushista ei tykkää kukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sushista saa metrisen lapamadon mutta jatka vaan valitsemallasi tiellä. Valmisruuat lihottavat niin, että joku aamu havahdut peilikuvaasi tai valokuva näyttää totuuden. Tapahtuu nopeasti mutta salakavalasti sitten tuo lihominen, etenkin mikäli mukaan kuuluu myös alkoholi viikottain... Silloin tällöin valmisruoka on ihan ok, etenkin jos ruokaa tuunaa terveellisemmäksi.
Saisihan sillä lapamdolla joku nykymamma ilmaisen laihdutuskuurin:) Se mato voi olla muuten pitempikin.
Katsoin brittidokumentin missä miestoimittaja rohkaisi mielensä ja nielaisi nesteen mukana lapamadon, toimi juurikin painonhallinnassa. Varmasti siitä syntyi myös muita terveyshyötyjä. Ennenmuinoin ihmisissä on elänyt lapamatoja, paino on pysynyt hallinnassa:D
Mikä sitten on perinteistä kotiruokaa. Teen mieluiten mausteisia, aasialaisvaikutteisia kasvispainotteisia ruokia, joihin pilkon itse kasvikset, en siis käytä pakastekasviksia. Meille se on perinteistä.
Lapset ovat aina tykänneet ruoistani. Mutta koulussa saivat perunaa ja nakkikastiketta, jauhelihakeittoa, makaronilaatikkoa ynnä muita suomiklassikoita, niin pyysivät niitä välillä. Niitä toki sitten tein, mutta aina hieman omalla twistillä. Mausteisempina ja kasvispitoisempina kuin koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Merikalasta vain ei saa lapamatoa.
Et voi koskaan tietää onko ne markettien sushit merestä tai makean veden kasvattamoista.
Teen minä joskus vegaanista makaronilaatikkoa ja kalakeittoa pakastelohikuutioista ja keittojuurekset perunalla -pakasteesta. Teen ruuat enimmäkseen itse, mutta puolivalmisteita käytän paljon, kun en jaksa pestä/kuoria/pilkkoa mitään. Ja enimmäkseen sellaisia, missä ainekset heitetään uunivuokaan ja laitetaan uuniin kypsymään itsestään, ettei tarvitse hellan ääressä sekoitella mitään. Pari kertaa vuodessa ostan thaimaalaisesta ravintolasta lounaan, se kun on ainut ravintola täällä pikkupaikkakunnalla, minkä ruokia tekee ylipäätään mieli syödä. N37
Vierailija kirjoitti:
SPÄMMI POIS
REMMIÄ PALLEILLE
Todellakin syö. Perinteiset kotiruoat on aka edullisia ja terveellisiä, sinne saa myös ympättyä kasviksia kivasti mukaan. Ei muakaan huvita laittaa ruokaa töiden jälkeen, mutta toisaalta huomaan sen nollaavan pään kivasti työasioista. Ja sitten teen laatikoita ja keittoja usein, joista riittää useammallekin päivälle.
N36
Jos noin väsynyt olet työpäivän jälkeen, pitäisikö sun tarkistaa elintapojasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Merikalasta vain ei saa lapamatoa.
Näinpä. Olen yrittänyt monesti, ei ole näkynyt.
Nythän on matikka-aika, joten kokeile sitä. Se on yksi varmimmista madonsaantipaikoista.
Kyllä! Mutta tykkäisin tehdä enemmän esim. kasvisruokia. Lapsille ne ei oikein uppoa. Tänään tein tomaattikeittoa yrttipatongilla, nam.