Lue keskustelun säännöt.
Ns pullamössösukupolvi on kahdeksankymppistä
25.01.2025 |
Vai onko joku nuorempi ikinä sellaista nähnyt? Miksi tuollaista naurettavaa sanontaa käytetään nuorista, ihmettelen vaan
Kommentit (120)
Vierailija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No moni "80-kymppinen" on joutunut palkkatöihin 14 vuotiaana, eikä hommat ole olleet häävejä, eikä mitään hiiren napsutteluhommaa. Sitä ennen on pitänyt hoitaa kodin vesien- ja puiden kantoa ym. Opintoihin ei ollut varaa. Hinnat on menivät karkuun mm. asunnoissa, jos ei sattunut vanhemmilla olemaan metsää jaettavaksi.
Nyt moni lorvii kolmekymppiseksi ja heti pitäisi saada kuu taivaalta ja viiden vuoden päästä firettämään pattajalle, siellä sitten odotellaan perintöjä kurjasta suomesta.
Olen ollut palkkatöissä lantaa luomassa 14 vuotiaana, ja olen 80 luvulla syntynyt.
Veden kantaminen ja puidenteko ei ole raskasta.
Varmaankin koulun loma-aikana kesätöissä taskurahaa tienaamassa. Molemmat mainitsemasi työt ovat raskaita, kun niitä nousee tekemään auringonnousun aikaan ja keittämään aamupuurot puuhellalla metsätöihin lähtijöille. Koko päivä työtä iltaan asti elättääkseen itsensä ja avuksi leskeksi jääneelle äidille ja sisaruksille. Vähän erilaista elämää kuin kevyet kesätyöt kuukauden verran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen muinoin vanhempien polvien toive oli, että jälkeläisten elämä olisi helpompaa. Nykyisin tämä on kääntynyt vanhemman polven katkeruudeksi jälkipolvien liian helposta elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50-luvulla syntyneet pullamössöt ovat kyllä jo saaneet opintoihinsa opintotukea vaikka täällä väitetään, ettei kukaan saanut mitään tukia mihinkään ja niska limassa raadettiin.
No tuota, sain kyllä opintolainaa, jonka maksoin takaisin. Mistään opintotuesta en tiedä. Mikä sinua nyt oikein riepoo?
Eli käytännössä sama tilanne kuin nyt. On pakko ottaa kymmeniä tuhansia opintolainaa, koska opintoraha on niin pieni, ettei sillä elä. Se riepoo, että väitetään kaiken olevan nykypäivänä niin helppoa.
Lisäksi opintorahan joutuu maksamaan takaisin jos on liian ahkerasti tehnyt töitä.
Vierailija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka nykyään opiskelumahdollisuudet ovat paremmat, kannattaa huomioida, että elämänvalinnat vaikuttavat. Ei kannata esimerkiksi asua puolison kanssa tai muuten tukea asumiseen ei tule. Yksistään opintotuki on jo niin pieni, että se ei elätä. En tiedä millä opiskelijat nykyään elävät, mutta luulen että hätä on keksinyt keinoja.
Paljonko 50 luvulla sai tukea asumiseen tai opintotukea. Ei penniäkään. Oliko lapsilisiä. Ei ollut.
Oliko toimeentulotukea. Ei ollut...
Te menitte töihin ja pääsitte, kun vaan kysyitte.
Ei ihan noin. Ruotsiin lähti Suomesta lähes puoli miljoonaa kansalaista töihin kun kotimaassa ei ollut töitä.
<Lainaus ei toimi. 68/82 - eivät sen takia lähteneet /Kyllä lähtivät. Puoli miljoonaa suomalaista muutti Ruotsiin, kun Suomessa ei ollut töitä. 1950- 1960 luvuilla. 1950-luvulla oli suurtyöttömyys ja valtio järjesti hätäaputöinä mm. tienrakennustyömaita. Työläiset asuivat parakeissa jossakin pohjoiseen rakennettavien teiden varsilla. Pääsivät käymään kotona pari kertaa kuukaudessa, jos sitäkään. Olen sitä ikäluokkaa, että muistan tuon ajan. 1960-luvulla pohjoisessa tyhjeni kyliä, ikkunoihin naulattiin laudat ja vain jokunen mummo jäi mökkiinsä asustelemaan.
Vierailija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50-luvulla syntyneet pullamössöt ovat kyllä jo saaneet opintoihinsa opintotukea vaikka täällä väitetään, ettei kukaan saanut mitään tukia mihinkään ja niska limassa raadettiin.
No tuota, sain kyllä opintolainaa, jonka maksoin takaisin. Mistään opintotuesta en tiedä. Mikä sinua nyt oikein riepoo?
Eli käytännössä sama tilanne kuin nyt. On pakko ottaa kymmeniä tuhansia opintolainaa, koska opintoraha on niin pieni, ettei sillä elä. Se riepoo, että väitetään kaiken olevan nykypäivänä niin helppoa.
Silloin (1960) opiskelijat asuivat alivuokralaisina esim. siskoni asui toisen opiskelijan kanssa yhdessä huoneessa, jonka vuokrasivat huoneistosta, jossa asui omistajan lisäksi 2 muutakin opiskelijatyttöä. Kaikki käyttivät yhtä kylpyhuonetta ja yhtä vessaa. Ne olivat erilliset. Kätevää niissä oloissa. Ahtaus ja epämukavuus kuuluivat asiaan silloin. Ei parempaa edes osattu kaivata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
Vierailija kirjoitti:
Ennen muinoin vanhempien polvien toive oli, että jälkeläisten elämä olisi helpompaa. Nykyisin tämä on kääntynyt vanhemman polven katkeruudeksi jälkipolvien liian helposta elämästä.
Eikö tässäkin aloituksessa nuori ole katkera vanhemmalle sukupolvelle eikä päinvastoin? Ja vielä kuvittelemastaan helposta ja huolettomasta elämästä. Kyllä vanhemmat edelleen toivovat jälkeläisilleen parempaa elämää kuin itse ovat kokeneet. Ymmärrät sen sitten jos joskus saat lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kun viiskymppisiä 70-luvulla syntyneitä. Käsite tuli Martin Saarikankaalta. Olen itse pullamössö-sukupolvea. Perustui siis siihen, että saimme muka hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja koulutuksen liian helpolla - tavallaan iso-Masa oli jälijillä. Kasvoimme kasarilla npusukaudella ja vanhemmillakin jo vähän varallisuutta esim. matkustella etc.
Pullamössö kyllä tulee ihan siitä pullamössöstä. Sodan jälkeen vanhemmat kasteli pullan kuivia korppuja kahviin ja antoi lapsilleen herkuksi. Me heidän lapset ollaan irtokarkkilapsia.
Pullamössösukupolvi on nyt 60-70-vuotiaita. Itse kuulun siihen. Pullamössöä oli aina päivisin. Olen syntynyt 66.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No moni "80-kymppinen" on joutunut palkkatöihin 14 vuotiaana, eikä hommat ole olleet häävejä, eikä mitään hiiren napsutteluhommaa. Sitä ennen on pitänyt hoitaa kodin vesien- ja puiden kantoa ym. Opintoihin ei ollut varaa. Hinnat on menivät karkuun mm. asunnoissa, jos ei sattunut vanhemmilla olemaan metsää jaettavaksi.
Nyt moni lorvii kolmekymppiseksi ja heti pitäisi saada kuu taivaalta ja viiden vuoden päästä firettämään pattajalle, siellä sitten odotellaan perintöjä kurjasta suomesta.
Olen ollut palkkatöissä lantaa luomassa 14 vuotiaana, ja olen 80 luvulla syntynyt.
Veden kantaminen ja puidenteko ei ole raskasta.
Varmaankin koulun loma-aikana kesätöissä taskurahaa tienaamassa. Molemmat mainitsemasi työt ovat raskaita, kun niitä nousee tekemään auringonnousun aikaan ja keittämään aamupuurot p
Höpö höpö. Navettaan piti herätä kello 5 myös kasarilla. Puuronkeittoko raskasta? Vedä nyt vattu päähäsi.
Vierailija kirjoitti:
Ennen muinoin vanhempien polvien toive oli, että jälkeläisten elämä olisi helpompaa. Nykyisin tämä on kääntynyt vanhemman polven katkeruudeksi jälkipolvien liian helposta elämästä.
Höpöhöpö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
Vierailija kirjoitti:
Koo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No moni "80-kymppinen" on joutunut palkkatöihin 14 vuotiaana, eikä hommat ole olleet häävejä, eikä mitään hiiren napsutteluhommaa. Sitä ennen on pitänyt hoitaa kodin vesien- ja puiden kantoa ym. Opintoihin ei ollut varaa. Hinnat on menivät karkuun mm. asunnoissa, jos ei sattunut vanhemmilla olemaan metsää jaettavaksi.
Nyt moni lorvii kolmekymppiseksi ja heti pitäisi saada kuu taivaalta ja viiden vuoden päästä firettämään pattajalle, siellä sitten odotellaan perintöjä kurjasta suomesta.
Olen ollut palkkatöissä lantaa luomassa 14 vuotiaana, ja olen 80 luvulla syntynyt.
Veden kantaminen ja puidenteko ei ole raskasta.
Varmaankin koulun loma-aikana kesätöissä taskurahaa tienaamassa. Molemmat mainitsemasi työt ovat raskaita, kun niitä nousee tekemään auring
Puuronkeittoko raskasta - vedä v päähäsi.* Ensinnäkin et ymmärtänyt lukemaasi! Puuronkeitto auringonnousun aikaan joukolle metsätöihin lähteviä miehiä oli Alku työpäivälle, joka alkoi puuhellan lämmittämisellä. Sen jälkeen koko päivä työtä, mm sitä veden ja puiden kantamista. Todella törkeää tuo kielenkäyttösi.
No moni "80-kymppinen" on joutunut palkkatöihin 14 vuotiaana, eikä hommat ole olleet häävejä, eikä mitään hiiren napsutteluhommaa. Sitä ennen on pitänyt hoitaa kodin vesien- ja puiden kantoa ym. Opintoihin ei ollut varaa. Hinnat on menivät karkuun mm. asunnoissa, jos ei sattunut vanhemmilla olemaan metsää jaettavaksi.
Nyt moni lorvii kolmekymppiseksi ja heti pitäisi saada kuu taivaalta ja viiden vuoden päästä firettämään pattajalle, siellä sitten odotellaan perintöjä kurjasta suomesta.
Olen ollut palkkatöissä lantaa luomassa 14 vuotiaana, ja olen 80 luvulla syntynyt.
Veden kantaminen ja puidenteko ei ole raskasta.
Varmaankin koulun loma-aikana kesätöissä taskurahaa tienaamassa. Molemmat mainitsemasi työt ovat raskaita, kun niitä nousee tekemään auring
Puuronkeittoko raskasta - vedä v päähäsi.* Ensinnäkin et ymmärtänyt lukemaasi! Puuronkeitto auringonnousun aikaan joukolle metsätöihin lähteviä miehiä oli Alku työpäivälle, joka alkoi puuhellan lämmittämisellä. Sen jälkeen koko päivä työtä, mm sitä veden ja puiden kantamista. Todella törkeää tuo kielenkäyttösi.
Laiska töitään luettelee.
Naurettavaa luetella jotain typeriä puuronkeittoja ja uhriutua aikaisilla aamuilla.
Nykyään on ihmisten myös keitettävä puurot aamuisin, tehtävä monenlaista työtä, hommaa, koulutettava itseään, haettava aina vaan uusia pätkätöitä, tehtävä vaikka mitä temppuja päästäkseen töihin, ja töissä on vaatimukset koko ajan kiristyviä. Nykyään myös kasvatetaan, hoidetaan ja hoivataan lapsia.
Myös teikäläisiä passataan ja teidän mätiä asuntojanne käydään ainoilla lomilla remppaamassa, ja hypätään teitä hoivaamassa, kun olette aina vaan vaatimassa itsellenne kaikkea.
Kiitoksen sanaa ei kuulu, aina vain tuota puuronkeitosta vinkumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka nykyään opiskelumahdollisuudet ovat paremmat, kannattaa huomioida, että elämänvalinnat vaikuttavat. Ei kannata esimerkiksi asua puolison kanssa tai muuten tukea asumiseen ei tule. Yksistään opintotuki on jo niin pieni, että se ei elätä. En tiedä millä opiskelijat nykyään elävät, mutta luulen että hätä on keksinyt keinoja.
Paljonko 50 luvulla sai tukea asumiseen tai opintotukea. Ei penniäkään. Oliko lapsilisiä. Ei ollut.
Oliko toimeentulotukea. Ei ollut...
Kuule 50- luvulla oli lapsilisät kun on kaikille maksettu vuodesta 1948 lähtien.
Kerro vielä kuinka monta markkaa lapsilisä oli.
7200 vuodessa.
Ei voinut olla. Tuo 7200,- mk oli Isäni vuosipalkka.
7200 vuodessa.
Ei voinut olla. Tuo 7200,- mk oli Isäni vuosipalkka.
Etkö puuron ahkerasti keittäjä sen vertaa viitsi vaivautua että googletat asian.
Inttäessäsi teet itsestäsi pellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meitä 70-luvulla syntyneitä haukuttiin 80-/90-luvuilla pullamössösukupolveksi boomereiden toimesta. Hassua kyllä en ollut koskaan nähnyt pullamössöä tai syönyt sitä. Oli joku boomerien lapsuuden juttu kai.
Mutta tosiaan, samalla tavalla meitä haukuttiin kuin nyt haukutaan nykyistä Nuorisoa. Jotkut asiat ei vaan koskaan muutu.
Taidat puhua asioista, joista et tiedä....
Vierailija kirjoitti:
Isäni on päälle 80 ja aloitti työelämän metsätöissä 13 vuotiaana.
Pullamössöstä niin kaukana kuin voi olla.
Nykynuoret istuskelee Tatskojensa ja IPhoniensa kanssa koulun penkillä 30 vuotiaiksi valittaen kun ei ole jokapäivä varaa siihen Latteen...
Miten on edes mahdollista kirjoittaa noin huonosti?
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kun viiskymppisiä 70-luvulla syntyneitä. Käsite tuli Martin Saarikankaalta. Olen itse pullamössö-sukupolvea. Perustui siis siihen, että saimme muka hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja koulutuksen liian helpolla - tavallaan iso-Masa oli jälijillä. Kasvoimme kasarilla npusukaudella ja vanhemmillakin jo vähän varallisuutta esim. matkustella etc.
Ei ollut varallisuutta kaikilla vanhemmilla. Hyvä kun oli ruokaa pöydässä.
Tätä palstaa kun lukee, niin muilla on aina paremmin tai eläkeläiset vie kaiken. Tosiasiassa jokaisella sukupolvella on omat haasteensa. Nykypäivän eläkeläisillä/vanhuksilla ei ollut sellaista yhteiskunnan puolesta rakennettua hyvinvointijärjestelmää kuin heitä nuoremmilla on ollut. Töitä joutui kyllä jokainen elantonsa eteen tekemään ja mitään töitä ei vieroksuttu. Oltiin paljolti oman onnensa seppiä. Opiskella pystyi ne, joilla oli perheessä siihen varaa, muut lykättiin jo alaikäisinä tienaamaan. Heidän jälkeläisten nuoruuteen tai lapsuuteen osui 90-luvun lama, joka jätti moniin perheisiin ja sukuihin elinikäiset traumat henkilökohtaisten konkurssien (ja takausvelat) ja itsemurhien seurauksina. Ei kyllä kateeksi käy nykypäivän nuoretkaan, jotka elää ihan erilaisessa somella kuorrutetussa valhemaailmassa, jossa kaikki on keinotekoista ja pinnallista. Jatkuvasti kasvaneet mielenterveysongelmat kertovat siitä, että pääkopat eivät tällaisessa yhteiskunnassa pysy kasassa. Puhelimeen ei uskalleta vastata jne...
Kaukana pullamössöstä 40 luvulla syntyneet! Ensinnäkin oli normaalia että teini kävi hanttihommissa koulun ohessa, esim. ammattikoulun. Siitä sitten töitä puskivat eläkeikään saakka. Talot rakennettiin lasten ollessa pieniä, maaseudulla kasvaneet tekivät ylipitkiä päiviä. Kumma että ihmiset jaksoivat harrastaakin jotain raskaiden töiden lisäksi. Aina olen vähän ihmetellyt sitä energiaa kuinka he jaksoivat.
Eli käytännössä sama tilanne kuin nyt. On pakko ottaa kymmeniä tuhansia opintolainaa, koska opintoraha on niin pieni, ettei sillä elä. Se riepoo, että väitetään kaiken olevan nykypäivänä niin helppoa.