Ns pullamössösukupolvi on kahdeksankymppistä
Vai onko joku nuorempi ikinä sellaista nähnyt? Miksi tuollaista naurettavaa sanontaa käytetään nuorista, ihmettelen vaan
Kommentit (120)
"Pullamössösukupolvi on tiettävästi Martin Saarikankaan vuonna 1993 ensimmäisenä esittämä käsite[4][5] ja sittemmin sotien jälkeisten suurten ikäluokkien 1990-luvulta alkaen käyttämä sana, jonka tarkoituksena oli kuvata 1980-luvulla nuoruuttaan elänyttä sukupolvea. Käsite kuvaa sitä, kuinka nuoriso elää helppoa elämää. Vanhempien ikäluokkien mielestä pullamössösukupolvi on saanut elämässään kaiken valmiina, eikä ole juuri joutunut ponnistelemaan saavutustensa eteen[6]. Joidenkin vanhempien ikäluokkien edustajien mielestä pullamössösukupolveen yhdistetään myös uusavuttomuus"
Pullamössöllä viitataan sotien jälkeiseen sukupolveen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No moni "80-kymppinen" on joutunut palkkatöihin 14 vuotiaana, eikä hommat ole olleet häävejä, eikä mitään hiiren napsutteluhommaa. Sitä ennen on pitänyt hoitaa kodin vesien- ja puiden kantoa ym. Opintoihin ei ollut varaa. Hinnat on menivät karkuun mm. asunnoissa, jos ei sattunut vanhemmilla olemaan metsää jaettavaksi.
Nyt moni lorvii kolmekymppiseksi ja heti pitäisi saada kuu taivaalta ja viiden vuoden päästä firettämään pattajalle, siellä sitten odotellaan perintöjä kurjasta suomesta.
Opintoihin ei ehkä ollut varaa, mutta töitä sai kun käveli kysymään. Olisipa elämä edelleen noin yksinkertaista.
Ehkä olisi hyvä jos et kävisi esim. terveyskeskuksessakaan sitten kuormittamassa näitä "hiiren napsuttelijoita".
Töitä oli, mutta palkat oli mitä sattui. Esim. 60-luvulla puolessa välissäk nuoremman myyjän palkka oli n 250 mk/kk brutto ja esim tavallinen fillari maksoi 160 mk.
Luetunymmärtäminen on näköjään vaikeata, termistä oli kyse niin aletaan elämäntarinoita kiistellä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
He ovat niitä, ketkä ovat päässeet valmiiseen pöytään sotien jälkeen. Nuoret korjaavat nyt heidän rellestyksiään.
Ei sotien jälkeen kukaan valmiiseen pöytään päässyt. Silloin keskityttiin jälleenrakentamiseen, evakoiden asuttamiseen ja sotakorvausten maksamiseen. Elintarvikkeiden säännöstelykin loppui vasta 1954.
Jälleenrakentamisien jälkeen pääsi.
Sotakorvauksia maksettiin kuitenkin vuoteen 1952 asti.
Juu ei vaikuttanut pullamössöjen elämään. Turha vedota siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No moni "80-kymppinen" on joutunut palkkatöihin 14 vuotiaana, eikä hommat ole olleet häävejä, eikä mitään hiiren napsutteluhommaa. Sitä ennen on pitänyt hoitaa kodin vesien- ja puiden kantoa ym. Opintoihin ei ollut varaa. Hinnat on menivät karkuun mm. asunnoissa, jos ei sattunut vanhemmilla olemaan metsää jaettavaksi.
Nyt moni lorvii kolmekymppiseksi ja heti pitäisi saada kuu taivaalta ja viiden vuoden päästä firettämään pattajalle, siellä sitten odotellaan perintöjä kurjasta suomesta.
Opintoihin ei ehkä ollut varaa, mutta töitä sai kun käveli kysymään. Olisipa elämä edelleen noin yksinkertaista.
Ehkä olisi hyvä jos et kävisi esim. terveyskeskuksessakaan sitten kuormittamassa näitä "hiiren napsuttelijoita".
Töitä oli, mutta palkat oli mitä sattui. Esim. 60-luvulla puolessa
Ehkä, mutta hinnatkin olivat alhaiset. 40-luvulla syntyneet pääsivät keski-iässään matkustelemaan ja omakotitalokin oli ihan normaalia ennen työläisen palkalla. Katsele menoa huviksesi nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kun viiskymppisiä 70-luvulla syntyneitä. Käsite tuli Martin Saarikankaalta. Olen itse pullamössö-sukupolvea. Perustui siis siihen, että saimme muka hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja koulutuksen liian helpolla - tavallaan iso-Masa oli jälijillä. Kasvoimme kasarilla npusukaudella ja vanhemmillakin jo vähän varallisuutta esim. matkustella etc.
Pullamössö kyllä tulee ihan siitä pullamössöstä. Sodan jälkeen vanhemmat kasteli pullan kuivia korppuja kahviin ja antoi lapsilleen herkuksi. Me heidän lapset ollaan irtokarkkilapsia.
Niin - ja kun esim. julkisuudessa puhutaan pullamössö-sukupolvesta, niin tarkoitetaan yllä kirjoittamaani.
Juuri näin, kyllä pullamössö oli hyvää. Muuta ei ollut. Äiti leipoi, ei ollut varaa ostaa kaupasta. Sodan jälkeen säästettiin, että saatiin Suomi nousuun ja nykypolville kaiken maailman tuet ja avustukset. On todella valitettavaa, ettei nykynuorisolle enää riittänyt sitä hyvää pullamössöä. Me söimme nälissämme kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kun viiskymppisiä 70-luvulla syntyneitä. Käsite tuli Martin Saarikankaalta. Olen itse pullamössö-sukupolvea. Perustui siis siihen, että saimme muka hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja koulutuksen liian helpolla - tavallaan iso-Masa oli jälijillä. Kasvoimme kasarilla npusukaudella ja vanhemmillakin jo vähän varallisuutta esim. matkustella etc.
Pullamössö kyllä tulee ihan siitä pullamössöstä. Sodan jälkeen vanhemmat kasteli pullan kuivia korppuja kahviin ja antoi lapsilleen herkuksi. Me heidän lapset ollaan irtokarkkilapsia.
Niin - ja kun esim. julkisuudessa puhutaan pullamössö-sukupolvesta, niin tarkoitetaan yllä kirjoittamaani.
Juuri näin, kyllä pullamössö oli hyvää. Muuta ei ollut. Äiti leipoi, ei ollut varaa ostaa kaup
Nämä aina tahtovat ottaa kunnian veteraanien työstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No moni "80-kymppinen" on joutunut palkkatöihin 14 vuotiaana, eikä hommat ole olleet häävejä, eikä mitään hiiren napsutteluhommaa. Sitä ennen on pitänyt hoitaa kodin vesien- ja puiden kantoa ym. Opintoihin ei ollut varaa. Hinnat on menivät karkuun mm. asunnoissa, jos ei sattunut vanhemmilla olemaan metsää jaettavaksi.
Nyt moni lorvii kolmekymppiseksi ja heti pitäisi saada kuu taivaalta ja viiden vuoden päästä firettämään pattajalle, siellä sitten odotellaan perintöjä kurjasta suomesta.
Opintoihin ei ehkä ollut varaa, mutta töitä sai kun käveli kysymään. Olisipa elämä edelleen noin yksinkertaista.
Ehkä olisi hyvä jos et kävisi esim. terveyskeskuksessakaan sitten kuormittamassa näitä "hiiren napsuttelijoita".
Niinpä. Nykyään ei pääse töihin edes korkeakoulutetut, mutta onh
50-60 luvulla ylioppilaita tervehdittiin herroina. Vain harvalla oli varaa lukea itseään ylioppilaaksi.
Nyt voi opiskella vaikka ydinfyysikoksi ja kaikki maksetaan asumisesta lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Ainahan vanhemmista ihmisistä tuntuu, että nuoret pääsee helpommalla. Nytkin puhutaan, että nuoriso pääsee helpolla, vaikka heillä monet vaatimukset on paljon kovemmat kuin meillä 70-luvulla syntyneillä. Pullamössö nyt vai kuvaa tätä ajatusta, vaikka tosiaan oikeat pullomössöt on 40-lukulaiset.
Onko sota sinusta hienoa aikaa?
Pullamössö sukupolvi on suuret ikäluokat, vuodesta 1930 vuoteen 1945 oli hiljaiset sukupolvet, jotka vain tekivät töitä pullamössöjen hyväksi, jotka sitten itselleen hankkivat esimerkiksi eläkkeiden superkertymät.
Vaikka nykyään opiskelumahdollisuudet ovat paremmat, kannattaa huomioida, että elämänvalinnat vaikuttavat. Ei kannata esimerkiksi asua puolison kanssa tai muuten tukea asumiseen ei tule. Yksistään opintotuki on jo niin pieni, että se ei elätä. En tiedä millä opiskelijat nykyään elävät, mutta luulen että hätä on keksinyt keinoja.
Vierailija kirjoitti:
No moni "80-kymppinen" on joutunut palkkatöihin 14 vuotiaana, eikä hommat ole olleet häävejä, eikä mitään hiiren napsutteluhommaa. Sitä ennen on pitänyt hoitaa kodin vesien- ja puiden kantoa ym. Opintoihin ei ollut varaa. Hinnat on menivät karkuun mm. asunnoissa, jos ei sattunut vanhemmilla olemaan metsää jaettavaksi.
Nyt moni lorvii kolmekymppiseksi ja heti pitäisi saada kuu taivaalta ja viiden vuoden päästä firettämään pattajalle, siellä sitten odotellaan perintöjä kurjasta suomesta.
Olen ollut palkkatöissä lantaa luomassa 14 vuotiaana, ja olen 80 luvulla syntynyt.
Veden kantaminen ja puidenteko ei ole raskasta.
Vierailija kirjoitti:
He ovat niitä, ketkä ovat päässeet valmiiseen pöytään sotien jälkeen. Nuoret korjaavat nyt heidän rellestyksiään.
Jos olisin Sinä, tutkisin historiaa ja ottaisin asioista selvää. Tai sitten pitäisin suuni kiinni. Tyhmäkin vaikuttaa viisaalta, kun pitää suunsa kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka nykyään opiskelumahdollisuudet ovat paremmat, kannattaa huomioida, että elämänvalinnat vaikuttavat. Ei kannata esimerkiksi asua puolison kanssa tai muuten tukea asumiseen ei tule. Yksistään opintotuki on jo niin pieni, että se ei elätä. En tiedä millä opiskelijat nykyään elävät, mutta luulen että hätä on keksinyt keinoja.
Paljonko 50 luvulla sai tukea asumiseen tai opintotukea. Ei penniäkään. Oliko lapsilisiä. Ei ollut.
Oliko toimeentulotukea. Ei ollut...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
He ovat niitä, ketkä ovat päässeet valmiiseen pöytään sotien jälkeen. Nuoret korjaavat nyt heidän rellestyksiään.
Jos olisin Sinä, tutkisin historiaa ja ottaisin asioista selvää. Tai sitten pitäisin suuni kiinni. Tyhmäkin vaikuttaa viisaalta, kun pitää suunsa kiinni.
Pidä itse naamasi kiinni ja häpeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
He ovat niitä, ketkä ovat päässeet valmiiseen pöytään sotien jälkeen. Nuoret korjaavat nyt heidän rellestyksiään.
Jos olisin Sinä, tutkisin historiaa ja ottaisin asioista selvää. Tai sitten pitäisin suuni kiinni. Tyhmäkin vaikuttaa viisaalta, kun pitää suunsa kiinni.
Kun argumentit loppuvat, vedotaan vastapuolen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. En puhuisi tyhmyydestä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka nykyään opiskelumahdollisuudet ovat paremmat, kannattaa huomioida, että elämänvalinnat vaikuttavat. Ei kannata esimerkiksi asua puolison kanssa tai muuten tukea asumiseen ei tule. Yksistään opintotuki on jo niin pieni, että se ei elätä. En tiedä millä opiskelijat nykyään elävät, mutta luulen että hätä on keksinyt keinoja.
Paljonko 50 luvulla sai tukea asumiseen tai opintotukea. Ei penniäkään. Oliko lapsilisiä. Ei ollut.
Oliko toimeentulotukea. Ei ollut...
Te menitte töihin ja pääsitte, kun vaan kysyitte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka nykyään opiskelumahdollisuudet ovat paremmat, kannattaa huomioida, että elämänvalinnat vaikuttavat. Ei kannata esimerkiksi asua puolison kanssa tai muuten tukea asumiseen ei tule. Yksistään opintotuki on jo niin pieni, että se ei elätä. En tiedä millä opiskelijat nykyään elävät, mutta luulen että hätä on keksinyt keinoja.
Paljonko 50 luvulla sai tukea asumiseen tai opintotukea. Ei penniäkään. Oliko lapsilisiä. Ei ollut.
Oliko toimeentulotukea. Ei ollut...
Äläs nyt, kyllä 1950-luvulla sai lapsilisän, peräti neljännesvuosittain.
Sotakorvauksia maksettiin kuitenkin vuoteen 1952 asti.