Ns pullamössösukupolvi on kahdeksankymppistä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka nykyään opiskelumahdollisuudet ovat paremmat, kannattaa huomioida, että elämänvalinnat vaikuttavat. Ei kannata esimerkiksi asua puolison kanssa tai muuten tukea asumiseen ei tule. Yksistään opintotuki on jo niin pieni, että se ei elätä. En tiedä millä opiskelijat nykyään elävät, mutta luulen että hätä on keksinyt keinoja.

Paljonko 50 luvulla sai tukea asumiseen tai opintotukea. Ei penniäkään. Oliko lapsilisiä. Ei ollut.

Oliko toimeentulotukea. Ei ollut...

Kuule 50- luvulla oli lapsilisät kun on kaikille maksettu vuodesta 1948 lähtien. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka nykyään opiskelumahdollisuudet ovat paremmat, kannattaa huomioida, että elämänvalinnat vaikuttavat. Ei kannata esimerkiksi asua puolison kanssa tai muuten tukea asumiseen ei tule. Yksistään opintotuki on jo niin pieni, että se ei elätä. En tiedä millä opiskelijat nykyään elävät, mutta luulen että hätä on keksinyt keinoja.

Paljonko 50 luvulla sai tukea asumiseen tai opintotukea. Ei penniäkään. Oliko lapsilisiä. Ei ollut.

Oliko toimeentulotukea. Ei ollut...

Te menitte töihin ja pääsitte, kun vaan kysyitte.

Ei ihan noin. Ruotsiin lähti Suomesta lähes puoli miljoonaa kansalaista töihin kun kotimaassa ei ollut töitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka nykyään opiskelumahdollisuudet ovat paremmat, kannattaa huomioida, että elämänvalinnat vaikuttavat. Ei kannata esimerkiksi asua puolison kanssa tai muuten tukea asumiseen ei tule. Yksistään opintotuki on jo niin pieni, että se ei elätä. En tiedä millä opiskelijat nykyään elävät, mutta luulen että hätä on keksinyt keinoja.

Paljonko 50 luvulla sai tukea asumiseen tai opintotukea. Ei penniäkään. Oliko lapsilisiä. Ei ollut.

Oliko toimeentulotukea. Ei ollut...

Kuule 50- luvulla oli lapsilisät kun on kaikille maksettu vuodesta 1948 lähtien. 

Kerro vielä kuinka monta markkaa lapsilisä oli. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka nykyään opiskelumahdollisuudet ovat paremmat, kannattaa huomioida, että elämänvalinnat vaikuttavat. Ei kannata esimerkiksi asua puolison kanssa tai muuten tukea asumiseen ei tule. Yksistään opintotuki on jo niin pieni, että se ei elätä. En tiedä millä opiskelijat nykyään elävät, mutta luulen että hätä on keksinyt keinoja.

Paljonko 50 luvulla sai tukea asumiseen tai opintotukea. Ei penniäkään. Oliko lapsilisiä. Ei ollut.

Oliko toimeentulotukea. Ei ollut...

Te menitte töihin ja pääsitte, kun vaan kysyitte.

Ei ihan noin. Ruotsiin lähti Suomesta lähes puoli miljoonaa kansalaista töihin kun kotimaassa ei ollut töitä. 

Alapeukuttaja ei tunne kotimaansa historiaa? Sen saattoi arvatakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka nykyään opiskelumahdollisuudet ovat paremmat, kannattaa huomioida, että elämänvalinnat vaikuttavat. Ei kannata esimerkiksi asua puolison kanssa tai muuten tukea asumiseen ei tule. Yksistään opintotuki on jo niin pieni, että se ei elätä. En tiedä millä opiskelijat nykyään elävät, mutta luulen että hätä on keksinyt keinoja.

Paljonko 50 luvulla sai tukea asumiseen tai opintotukea. Ei penniäkään. Oliko lapsilisiä. Ei ollut.

Oliko toimeentulotukea. Ei ollut...

Kuule 50- luvulla oli lapsilisät kun on kaikille maksettu vuodesta 1948 lähtien. 

Kerro vielä kuinka monta markkaa lapsilisä oli. 

 

7200 vuodessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka nykyään opiskelumahdollisuudet ovat paremmat, kannattaa huomioida, että elämänvalinnat vaikuttavat. Ei kannata esimerkiksi asua puolison kanssa tai muuten tukea asumiseen ei tule. Yksistään opintotuki on jo niin pieni, että se ei elätä. En tiedä millä opiskelijat nykyään elävät, mutta luulen että hätä on keksinyt keinoja.

Paljonko 50 luvulla sai tukea asumiseen tai opintotukea. Ei penniäkään. Oliko lapsilisiä. Ei ollut.

Oliko toimeentulotukea. Ei ollut...

Kuule 50- luvulla oli lapsilisät kun on kaikille maksettu vuodesta 1948 lähtien. 

Nän, 1800 markkaa neljännesvuosittain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka nykyään opiskelumahdollisuudet ovat paremmat, kannattaa huomioida, että elämänvalinnat vaikuttavat. Ei kannata esimerkiksi asua puolison kanssa tai muuten tukea asumiseen ei tule. Yksistään opintotuki on jo niin pieni, että se ei elätä. En tiedä millä opiskelijat nykyään elävät, mutta luulen että hätä on keksinyt keinoja.

Paljonko 50 luvulla sai tukea asumiseen tai opintotukea. Ei penniäkään. Oliko lapsilisiä. Ei ollut.

Oliko toimeentulotukea. Ei ollut...

Kuule 50- luvulla oli lapsilisät kun on kaikille maksettu vuodesta 1948 lähtien. 

Kerro vielä kuinka monta markkaa lapsilisä oli. 

 

Vuonna 1948 lapsilisä oli neljännesvuosittain 1800 markkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka nykyään opiskelumahdollisuudet ovat paremmat, kannattaa huomioida, että elämänvalinnat vaikuttavat. Ei kannata esimerkiksi asua puolison kanssa tai muuten tukea asumiseen ei tule. Yksistään opintotuki on jo niin pieni, että se ei elätä. En tiedä millä opiskelijat nykyään elävät, mutta luulen että hätä on keksinyt keinoja.

Paljonko 50 luvulla sai tukea asumiseen tai opintotukea. Ei penniäkään. Oliko lapsilisiä. Ei ollut.

Oliko toimeentulotukea. Ei ollut...

Te menitte töihin ja pääsitte, kun vaan kysyitte.

Ei ihan noin. Ruotsiin lähti Suomesta lähes puoli miljoonaa kansalaista töihin kun kotimaassa ei ollut töitä. 

 

Eivät sen takia lähteneet, Ruotsissa oli paremmat palkat, Suomi oli liittynyt pohjoismaiden neuvostoon ei tarvinnut enää passia eikä mitään isoja paperitöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka nykyään opiskelumahdollisuudet ovat paremmat, kannattaa huomioida, että elämänvalinnat vaikuttavat. Ei kannata esimerkiksi asua puolison kanssa tai muuten tukea asumiseen ei tule. Yksistään opintotuki on jo niin pieni, että se ei elätä. En tiedä millä opiskelijat nykyään elävät, mutta luulen että hätä on keksinyt keinoja.

 

Koska on ollut sellainen aika, että pelkkä opintotuki (ilman lainaa) on elättänyt?

Myöskään asumistuki ei ole tainnut sen anteliaampi olla menneinä aikoina.

Ennen oli luokkajaot selkeämpiä ja varakkaammat laittoivat jälkipolvensa kouluihin ja maksoivat ne. Kansakouluihin meni köyhät. Ja jos eivät maksaneet niin ovat nyt katkerina täälläkin jauhamassa, kuinka ainoastaan heidän elämä on ollut rankkaa. Aivan kuin nykyään ei lainaa tarvitsisi o

Eiköhän täällä enemmänkin ole jauhamassa nuoremmat, jotka ovat sitä mieltä, että vanhemmille sukupolville (etenkin soille sodanjälkeiselle) kaikki oli helppoa. Kenenkään ei tarvinnut ponnistella vaan rahaa tuli taivaasta.

Suosittelisin tosiaan pientä historian kertausta. YLE-areenasta löytyy dokumentti Kun Suomi muuttui - levottomat ajat 1961-1981. Siitä kannattaa aloittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka nykyään opiskelumahdollisuudet ovat paremmat, kannattaa huomioida, että elämänvalinnat vaikuttavat. Ei kannata esimerkiksi asua puolison kanssa tai muuten tukea asumiseen ei tule. Yksistään opintotuki on jo niin pieni, että se ei elätä. En tiedä millä opiskelijat nykyään elävät, mutta luulen että hätä on keksinyt keinoja.

Paljonko 50 luvulla sai tukea asumiseen tai opintotukea. Ei penniäkään. Oliko lapsilisiä. Ei ollut.

Oliko toimeentulotukea. Ei ollut...

Kuule 50- luvulla oli lapsilisät kun on kaikille maksettu vuodesta 1948 lähtien. 

Kerro vielä kuinka monta markkaa lapsilisä oli. 

 

Ennen kuin kysyt, niin se oli euroina kokonaista 700, vuodessa.

50-luvulla syntyneet pullamössöt ovat kyllä jo saaneet opintoihinsa opintotukea vaikka täällä väitetään, ettei kukaan saanut mitään tukia mihinkään ja niska limassa raadettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kun viiskymppisiä 70-luvulla syntyneitä. Käsite tuli Martin Saarikankaalta. Olen itse pullamössö-sukupolvea. Perustui siis siihen, että saimme muka hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja koulutuksen liian helpolla - tavallaan iso-Masa oli jälijillä. Kasvoimme kasarilla npusukaudella ja vanhemmillakin jo vähän varallisuutta esim. matkustella etc.

Pullamössö kyllä tulee ihan siitä pullamössöstä. Sodan jälkeen vanhemmat kasteli pullan kuivia korppuja kahviin ja antoi lapsilleen herkuksi. Me heidän lapset ollaan irtokarkkilapsia.

 

Kyllä Martin Saarikangas oli se joka lanseerasi pullamössö-sukupolven 70-luvun syntyneille. 

Pullamössö sana viittaa hampaamattomaan vanhukseen, jo ennen, kun oli edes kahvia. 

Saarikangas siirsi koskemaan pullamössön syönnin 20 vuotta myöhemmäksi, mutta kyllä alkuperäinen pullamössösukupolvi on juuri se joka on syönyt pullamössöä eli noin 50-luvulla syntyneet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka nykyään opiskelumahdollisuudet ovat paremmat, kannattaa huomioida, että elämänvalinnat vaikuttavat. Ei kannata esimerkiksi asua puolison kanssa tai muuten tukea asumiseen ei tule. Yksistään opintotuki on jo niin pieni, että se ei elätä. En tiedä millä opiskelijat nykyään elävät, mutta luulen että hätä on keksinyt keinoja.

Paljonko 50 luvulla sai tukea asumiseen tai opintotukea. Ei penniäkään. Oliko lapsilisiä. Ei ollut.

Oliko toimeentulotukea. Ei ollut...

Te menitte töihin ja pääsitte, kun vaan kysyitte.

Ei ihan noin. Ruotsiin lähti Suomesta lähes puoli miljoonaa kansalaista töihin kun kotimaassa ei ollut töitä. 

Alapeukuttaja e

Kuinka moni palstalainen tietää historiasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kun viiskymppisiä 70-luvulla syntyneitä. Käsite tuli Martin Saarikankaalta. Olen itse pullamössö-sukupolvea. Perustui siis siihen, että saimme muka hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja koulutuksen liian helpolla - tavallaan iso-Masa oli jälijillä. Kasvoimme kasarilla npusukaudella ja vanhemmillakin jo vähän varallisuutta esim. matkustella etc.

Pullamössö kyllä tulee ihan siitä pullamössöstä. Sodan jälkeen vanhemmat kasteli pullan kuivia korppuja kahviin ja antoi lapsilleen herkuksi. Me heidän lapset ollaan irtokarkkilapsia.

 

Kyllä Martin Saarikangas oli se joka lanseerasi pullamössö-sukupolven 70-luvun syntyneille. 

Pullamössö sana viittaa hampaamattomaan vanhukseen, jo ennen, kun oli edes kahvia. 

Pitääkö palata penkkivelliaikaan?

Vierailija kirjoitti:

50-luvulla syntyneet pullamössöt ovat kyllä jo saaneet opintoihinsa opintotukea vaikka täällä väitetään, ettei kukaan saanut mitään tukia mihinkään ja niska limassa raadettiin.

No tuota, sain kyllä opintolainaa, jonka maksoin takaisin. Mistään opintotuesta en tiedä. Mikä sinua nyt oikein riepoo?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka nykyään opiskelumahdollisuudet ovat paremmat, kannattaa huomioida, että elämänvalinnat vaikuttavat. Ei kannata esimerkiksi asua puolison kanssa tai muuten tukea asumiseen ei tule. Yksistään opintotuki on jo niin pieni, että se ei elätä. En tiedä millä opiskelijat nykyään elävät, mutta luulen että hätä on keksinyt keinoja.

Paljonko 50 luvulla sai tukea asumiseen tai opintotukea. Ei penniäkään. Oliko lapsilisiä. Ei ollut.

Oliko toimeentulotukea. Ei ollut...

Te menitte töihin ja pääsitte, kun vaan kysyitte.

Ei ihan noin. Ruotsiin lähti Suomesta lähes puoli miljoonaa kansalaista töihin kun kotimaassa ei ollut töitä. 

Eivät sen takia lähteneet, Ruotsissa oli paremmat palkat, Suomi oli liittynyt pohjoismaiden neuvostoon ei tarvinnut enää passia eikä mitään isoja paperitöitä.

No syitä varmaan oli erilaisia, mutta suurimmalla osalla nimenomaan se, että Suomesta ei löytynyt töitä, tai ei ainakaan sellaisia töitä, joiden palkalla olisi elänyt.

Kuulostaa minusta aika samalta, kuin mistä tällä palstalla hyvin monet valittavat. Eli olikohan se tilanne silloisille nuorille yhtään sen helpompi kuin nykyäänkään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No moni "80-kymppinen" on joutunut palkkatöihin 14 vuotiaana, eikä hommat ole olleet häävejä, eikä mitään hiiren napsutteluhommaa. Sitä ennen on pitänyt hoitaa kodin vesien- ja puiden kantoa ym. Opintoihin ei ollut varaa. Hinnat on menivät karkuun mm. asunnoissa, jos ei sattunut vanhemmilla olemaan metsää jaettavaksi.

Nyt moni lorvii kolmekymppiseksi ja heti pitäisi saada kuu taivaalta ja viiden vuoden päästä firettämään pattajalle, siellä sitten odotellaan perintöjä kurjasta suomesta.

moni 800-vuotias on tosiaan joutunut töihin jo ennen 14. ikävuottaan. 1200-luvulla on lapsityövoiman käyttö ollut todella yleistä.

 

Isovanhemmat eivät ilmeisesti ole kertoneet sotien jälkeisestä lapsuudestaan ja nuoruudestaan, kun nuorilla on noin väärä kuva asioista. Uskomatonta, että joku luulee heidän päässeen notkuvien pöytien ääreen sodan jälkeen. Onhan noita dokumentteja Areenassa ja noilla maksumediollakin. Katsoisit edes niitä, jos et jaksa lukea. Eikö koulussakaan opeteta lähihistoriaa ollenkaan? Lapsityövoimaa todellakin käytettiin sotien jälkeen vuosia. Typerää tietämättömyyttä tuollainen irvailu 1200-luvusta.

Vierailija kirjoitti:

50-luvulla syntyneet pullamössöt ovat kyllä jo saaneet opintoihinsa opintotukea vaikka täällä väitetään, ettei kukaan saanut mitään tukia mihinkään ja niska limassa raadettiin.

Juu muistan saaneeni ehjät kumisaappaat koulusta. Muistaakseni kunta niitä jakoi köyhien avustuksina. Joku erityisen lahjakas köyhä lapsi pääsi vapaaoppilaaksi oppikouluun. Vaatteiden kierrätys ei ollut muodikasta ja ekologisuuden hypetystä, vaan ainoa vaihtoehto alasti kulkemiselle. Perheen pienimmät harvoin saivat mitään uutta, edes alusvaatteita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

50-luvulla syntyneet pullamössöt ovat kyllä jo saaneet opintoihinsa opintotukea vaikka täällä väitetään, ettei kukaan saanut mitään tukia mihinkään ja niska limassa raadettiin.

No tuota, sain kyllä opintolainaa, jonka maksoin takaisin. Mistään opintotuesta en tiedä. Mikä sinua nyt oikein riepoo?

Kyllä se riepominen loppuu, kun lähestymme 50-luvun ihanneyhteiskuntaa. Repikää lusmut siitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka nykyään opiskelumahdollisuudet ovat paremmat, kannattaa huomioida, että elämänvalinnat vaikuttavat. Ei kannata esimerkiksi asua puolison kanssa tai muuten tukea asumiseen ei tule. Yksistään opintotuki on jo niin pieni, että se ei elätä. En tiedä millä opiskelijat nykyään elävät, mutta luulen että hätä on keksinyt keinoja.

 

Koska on ollut sellainen aika, että pelkkä opintotuki (ilman lainaa) on elättänyt?

Myöskään asumistuki ei ole tainnut sen anteliaampi olla menneinä aikoina.

Ennen oli luokkajaot selkeämpiä ja varakkaammat laittoivat jälkipolvensa kouluihin ja maksoivat ne. Kansakouluihin meni köyhät. Ja jos eivät maksaneet niin ovat nyt katkerina täälläkin jauhamassa, kuinka ainoastaan heidän elämä on ollut

Kansakoulua kävivät kaikki 1-4 luokan verran. Varakkaiden lapset menivät sen jälkeen lukukausimaksullisiin oppikouluuhin. Myös kirjat ja kaikki koulutarvikkeet piti maksaa itse. Köyhät lapset jäivät kansakouluun.