Galluppi: kuinka kauan on ok hakea vain oman alan/tason töitä työttömänä
Eli jos on vaikka maisteri tai tohtori, niin kuinka kauan on mielestäsi ok elää työttömyyskorvauksella, jos ei löydy ns omia hommia. Ts. kuinka pitkän ajan jälkeen tulisi mielestäsi hakea/mennä mihin vain työhön? (Ja tietenkin voi sitten jatkaa hakemista siinä samalla)
Haen tietenkin siis vain "yleistä" mielipidettä, kukin toimii jatkossakin miten tahtoo.
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko sama kommentoija kuin se aiempi? Koska jos olet, niin sittenhän sanot, että korkeastikoulutetut voivat puolestasi olla 2 vuotta ainakin työttömänä jos ei löydy koulutusta vastaavaa (vaikka voisivat tehdä myös hanttihommia elääkseen), mutta kouluttamattomien on mentävä heti kun voi mihin vain työhön, jos siihen vain kykenevät, vaikka se työ olisi epämieluisaa? Eli eri säännöt näille kahdelle ryhmälle?
En puhunut epämieluisuudesta, sinä puhuit. Eri säännöt, koska korkeasti koulutetun ei ole yhteiskunnallisesti mielekästä tehdä hanttihommia, joissa menee kallis koulutus ja ammattitaito hukkaan. Kaksi vuottakin alkaa olla jo niin pitkä aika, että työllistyminen ilman mitään ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta on enää vaikeaa. Eikä kouluttamattomissa ja koulutetuissa ole mitenkään lähtökohtaisesti kyse eri ihmisistä, vaan eri elämäntilanteista, joten siin
Jos Suomessa 40%lla on korkeakoulutus, niin sitten 60% ihmisistä on sellaisia joilla ei ole. Kyseessä ovat siis eri ihmisryhmät, jotka toki limittyvät osin ajallisesti toisiinsa, mutta eivät lähellekään täysin.
Oletko siis sitä mieltä, että korkeakoulutetun on yhteiskunnallisesti mielekkäämpää olla työtön ja hakea koulutusta vastaavaa työtä, kuin olla jossain hanttihommassa samalla kuin hakee koulutusta vastaavaa työtä. Kuulostaa erikoiselta, kun verorahojahan menee huimasti enemmän ekassa vaihtoehdossa.
Ellet sitten tarkoita, että korkeakoulutettuja pitäisi heti päästä johonkin jatkokoulutusputkeen, hanttihommien sijaan? Ehkä jos hoitoalalle koulutetaan niin voisi tosiaan olla järkeä, mutta muuten, eikö olisi järkevämpi kouluttaa niitä kouluttamattomia sitten jos jotain koulutetaan?
Minusta jotenkin kuulostaa siltä, että olet hyvinkin empaattinen koulutettujen asialle, mutta et näe mitään ongelmaa ohittaa täysin kouluttamattomien mahdollisia haluja tai tarpeita työnsä suhteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas joku vastasi, että ikuisesti voi työttömänä pysytellä hakien koulutuksen mukaisia hommia. Löytyisikö sinulta perusteluita? Ihan vilpittömästi kiinnostaa millaisen ajatusketjun perusteella päädyt ajattelemaan noin?
En ole kyseinen, mutta mielestäni se on aivan omasta tahdosta ja kyvyistä kiinni. Matalin sosiaaliturva on kansalaispalkka siitä, että noudattaa yhteiskunnan lakeja.
Aivan, eli tuo, että Suomessa ei ole orjatyötä ja ihmisellä on valinnanvapaus. Ok. Ja ulottuuko tämä sinusta kaikkiin? Myös elämäntapatyöttömiin ja päihdeongelmaisiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisää mielipiteitä? Nyt on vastattu vasta ikuisesti ja 1-2 vuotta.
Tuolta ikuisesti vastanneelta olisi kiva kuulla perustelut, jos olet vielä linjoilla? Eli jos vaikka 27 vuotiaana valmistuu maisteriksi, niin voisi olla työttömänä 40v, jos ei löydy maisterinhommaa?
On jokaisen oma asia mitä töitä hakee. Se ei kuulu kenellekään muulle.
Ei me työttömyyttä sillä saada alas, että kaikki menevät muuhun kuin oman alan työhön. Sellainen vaatimus olisi täysin älyvapaa.
Kyllä kyllä, mielipidettähän tässä vain kysytään, eikä mitään lakialoitetta olla tekemässä.
Toiseen kommenttiisi, kyllähän työttömyys laskisi ainakin sen verran mitä nyt on työpaikkoja avoinna, jos kaikki hakisivat ja olisivat valmiita kaikkiin töihin? Miksi se olisi älyvapaa vaatimus? Eihän se
Kaikkiin töihin on jo valmiiksi olemassa oikealla koulutuksella olevia hakijoita. En ymmärrä miksi joillakin on hillitön into työntää ihmisiä muuhun kuin oman alan työhön.
Pahimmat haluavat saada työttömät muuttamaan toiselle paikkakunnalle, vaikka jokaisella paikkakunnalla on jo valmiiksi työttömiä työnhakijoita.
Tässä kyse ihan vaan pelkästä kiusanteosta.
Oli ihan todella ärsyttävää kun hain oman alani työtä ja tehtävään valittiin eri alan ihminen. Hänellä ei ollut edes alkeellista ymmärrystä siitä alasta mitä lähti tekemään.
Valitsivat hoitajan tekemään teknisen alan työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei silti tarvitse hakea siivousalan tai kassamyyjän paikkoja, varsinkaan jos niihin ei edes ole motivaatiota. Siivousalalle ei edes juuri nykyään oteta ilman siivousalan koulutusta. Kassamyyjien paikat taas ovat osa-aikaisia. On paljon järkevämpää hakea jotai
Eli tavallaan jos on koulutettu, niin saa kuunnella omaa motivaatiota? Entäs jos ei ole koulutettu, saako silloinkin hakea vain sellaisia töitä jotka motivoi, vaikka kaksi vuotta? Yritän ymmärtää, mistä tällainen erottelu tulee, kun se kuulostaa niin erikoiselta korvaani. Ikäänkuin koulutus toisi jotain erikoisoikeuksia käyttää työttömyysrahoja..? Vai ymmärränkö ajattelusi väärin?
Ymmärrät väärin.
Jos on koulutettu, niin on järkevää pitää kiinni siitä koulutuksesta, jonka on hankkinut. Se on järkevää sekä yksilön, yhteiskunnan että työnantajan näkökulmasta. Et kai tosissasi olisi valmis heittämään vuosia kestänyttä kallista koulutusta tuosta noin vain heti romukoppaan? Kaksi vuotta ei tosiaan ole monissa akateemisissa tehtävissä edes kovin pitkä aika, koska hakuprosessit kestävät usein yli puoli vuotta. Voisi se olla 3-4 vuottakin. Toisaalta harva työkykyinen akateeminen ajattelee työttömyysrahoja minään erikoisoikeuksina, vaan välttämättömänä pahana, jopa häpeällisenä, eikä senkään takia jää vuosikausiksi roikkumaan työttömyyteen, vaan kouluttautuu mieluummin jollekin muulle alalle tai lähtee toiseen maahan.
Jos ei ole koulutettu, voi hakea koulutukseen tai hakea niihin töihin, joihin voi päästä ilman koulutusta. Eikä niitäkään kovin paljon ole tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisää mielipiteitä? Nyt on vastattu vasta ikuisesti ja 1-2 vuotta.
Tuolta ikuisesti vastanneelta olisi kiva kuulla perustelut, jos olet vielä linjoilla? Eli jos vaikka 27 vuotiaana valmistuu maisteriksi, niin voisi olla työttömänä 40v, jos ei löydy maisterinhommaa?
On jokaisen oma asia mitä töitä hakee. Se ei kuulu kenellekään muulle.
Ei me työttömyyttä sillä saada alas, että kaikki menevät muuhun kuin oman alan työhön. Sellainen vaatimus olisi täysin älyvapaa.
Kyllä kyllä, mielipidettähän tässä vain kysytään, eikä mitään lakialoitetta olla tekemässä.
Toiseen kommenttiisi, kyllähän työttömyys laskisi ainakin sen verran mitä nyt on työpaikkoja avoinna, jos kaikki hakisivat ja olisivat valmiita kaikkiin t
No minä en halua tunkea ketään mihinkään, eikä minulla sellaista valtaa olisikaan. Kunhan halusin kysyä ihmisten mielipidettä, kun kiinnostaa, että kuinka moni ajattelee niin tai näin. Itse en edes tiedä mihin suuntaan kallistun, mutta siitä olen varma että ihmisiä pitää kohdella tasavertaisesti koulutuksesta riippumatta.
Oman alan sijaan pitäisi puhua osaamisesta. Oikeita töitä ei käytännössä tarjota tai anneta ylikoulutetulle. Sitten on palkkatukitöitä järjestöissä ja yhdistyksissä, mihin kelpaa kuka tahansa, jos ilmaiseksi saa. Tosin nämähän kiitos viisaan halituksemme vähenemässä rajusti tai loppumassa kokonaan.
Hain aikanaan satoihin paikkoihin ylikoulutettuna. Tuloksena yksi haastattelukutsu. Se oli yliopiston virka, joten he pelkäsivät seuraamuksia. En tullut siihenkään valituksi. Koulutustasoa vastaavaa työtä olen onnistunut saamaan jopa ilman muodollista todistetta pätevyydestä.
Minkäs sille voi kun sairauden takia ei kykene muuta työtä tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Minkäs sille voi kun sairauden takia ei kykene muuta työtä tekemään.
Mikä on tällainen ainoa mahdollinen työ? Jos on vaikka sosiaalisten tilanteiden pelko ja koodari, niin kyllähän silti pystyisi tekemään muita etätöitä joissa ei tarvitse nähdä ketään tai jutella kenellekään, ehkä korkeintaan kirjoittaa jotain jollekin? Vaikka joku kotoa tehtävä tsättitukihenkilön homma varmasti onnistuisi myös koodarilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ihmisellä on oikeus elää toisten siivellä vain silloin kun ei oikeasti kykyne mihinkään työhön. Jokin tutkinto ei oikeuta siihen. Jos puolessa vuodessa ei löydy oman alan töitä, niin sitten on syytä pyrkiä elättämään itsensä millä tahansa työllä.
Entä jos on menettänyt työkyvyn lähestulkoon kaikkeen työhön ja opiskellut juuri sen vuoksi uuden ammatin mutta se onkin oikeastaan sitä äinoaa työtä mitå fyysisesti kykenee tekemään?
Olen eri, mutta töitä on niin monenlaisia, että tuntuu epätodennäköiseltä, että vain jokin yksi tietty olisi mahdollinen?
Mun olisi mahdollista tehdä monenlaisia töitä, mutta ei mitään fyysistä (istumatyö on ok, ei ole selkävaivoja). Töitä olen hakenut viimeiset 5 vuotta, mutta en tule valituksi. Mikähän se "mikä tahansa työ" voisi mun kohdalla olla?
Vastasin alle vuosi ja näin siksi, että mitä pidempään olet, sitä vaikeampi on päästä töihin yhtään mihinkään.
Se, että tekee töitä näyttää kuitenkin sen, että tosissaan haluaa töitä. Itse otin mitä vain. Pääsin sitten omaa koulutusta vastaaviin töihin hanttihommista. Samassa paikassa ollut nyt 7 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ihmisellä on oikeus elää toisten siivellä vain silloin kun ei oikeasti kykyne mihinkään työhön. Jokin tutkinto ei oikeuta siihen. Jos puolessa vuodessa ei löydy oman alan töitä, niin sitten on syytä pyrkiä elättämään itsensä millä tahansa työllä.
Entä jos on menettänyt työkyvyn lähestulkoon kaikkeen työhön ja opiskellut juuri sen vuoksi uuden ammatin mutta se onkin oikeastaan sitä äinoaa työtä mitå fyysisesti kykenee tekemään?
Olen eri, mutta töitä on niin monenlaisia, että tuntuu epätodennäköiseltä, että vain jokin yksi tietty olisi mahdollinen?
Mun olisi mahdollista tehdä monenlaisia töitä, mutta ei mitään fyysistä (istumatyö on ok, ei ole selkävaivoja). Töitä olen hakenut viimei
Istumatöitähän on vaikka mitä. Ihan toimisto/kotitoimistohommia laidasta laitaan, tai sitten joku lipunmyyjä/infotiski, kaupan kassa, bussin/junan/metron kuljettaja jne jne.
Jos työnantaja nyt irtisanoisi (irtisanomisaika 4kk) niin hakisin oman alan töitä tuon 4kk ja heti ansiosidonnaisen alkaessa mitä vaan.
Mun mielestä on kohtuullista hakea vaikka vuosi tai ehkä kaksikin, jos näyttää pääsevän aina lähelle valintaa, mutta sitten kyllä.. luulisi että itsekin haluaisi jo jotain tehdä? Ihan jo päivärytmin ja mielenterveyden säilyttämisen kannalta. Voihan sitä samalla jatkaa hakemista.
Eikä kaikki maisterit tai tohtorit varmaan koskaan tule saamaan sitä oman alan työtä, eli ei se ole mikään taattu homma ollenkaan. Jos sattuu kuulumaan syystä tai toisesta siihen ryhmään joka ei omalle alalle näytä pääsevän, niin ei sitä minusta sitten voi päättää olla vaan tekemättä mitään, vaan pitäisi yrittää jotain muuta.
Maistereilla ja tohtoreilla lienisi olevan tarpeellista osaamista innovaatioihin ja yrittäjyyteen? Onko jotain missä korkeakoulutetut työttömät vois järjestetysti ns brainstormata? Saattas tulla hyviä ideoita, porukalla vielä parempia ja järkevämpää tuo ois kuin se että kilpaillaan osa-aikaisista myyjän paikoista tusinatradenomien, merkonomien ja opiskelijoiden kanssa.
Ap kysymykseen en osaa oikein muuta sanoa, kuin että kannattaa pitää silmät auki työttömyyttä kohdatessaan koulutustasosta riippumatta.
En ole kyseinen, mutta mielestäni se on aivan omasta tahdosta ja kyvyistä kiinni. Matalin sosiaaliturva on kansalaispalkka siitä, että noudattaa yhteiskunnan lakeja.