Saavatko peruskoulua käyvät lapsesi liian hyviä numeroita? Minun saavat...

Tulipa sekavasti kirjoitettua. Täsmennys: Siis lasten kokeet ja koulun vaatimustaso ovat niin alhaalla, että hyviä numeroita tulee helposti. Lasten todellinen osaaminen jää hyvistä numeroista huolimatta mielestäni liian alhaiseksi.

Olet oikeassa, lapsesi tulevat olemaan pulassa lukiossa. Minun tytöt ovat molemmat hyviä koulussa mutta he ovat tehneet jo yläasteella töitä numeroidensa eteen. Heidän koulussa on vaatimustaso varsinkin hyviin numeroihin ollut aika kova. Silti vanhemmalle tyttärelle tuli yllätyksenä kuinka työläs lukio ja varsinkin kirjoitukset ovat. Lukiossa kaikki tehdään tietokoneella. Tämä aiheuttaa sen että jos aikoo päästä kurssista läpi niin tehtävät pitää ainakin pääsääntöisesti tehdä. Opettaja kun näkee yhdellä silmäyksellä kuka on tehtävät tehnyt. Tehtäviä on todella paljon koska jokaisen kurssin opettaja antaa niitä tuntuvasti. Lukiossa kokeisiin tulee isot alueet joten opiskelutekniikan pitää olla kunnossa. Pelkällä tunnilla kuuntelulla ei pärjää.

"Näiden lasten olisi tarkoitus mennä lukioon ja korkeakouluun"

Olisi tarkoitus :D ok

Hämmentävä tutkimus. Tytöistä 89 prosentilla kiitettävä arvosana äidinkielessä todistuksessa - kuitenkin 16% kaikista osallistujista ylsi kiitettävään suoritukseen objektiivisessa kokeessa. Mitä siellä koulussa tapahtuu?

Ei omia lapsia - en tiedä nykykoulusta mitään. Mulla on aineenopen pätevyys äidinkielessä ja kirjallisuudessa, mutta en ole työskennellyt alalla.

Aivan naurettavaa käsien heiluttelua on koulunkäynti kuudennella ja viidennellä olevilla lapsillani. Mitään ei tarvitse kokeiden eteen tehdä, läksyjen laatua ei valvo kukaan. Ihan mitä puutaheinää vaan kirjoittaa, kuittaantuu läksy tehdyksi. Yksi ainekirjoitus on toisella ollut koko vuotena tähän asti, toisella ei yhtään. Kokeissa ei koskaan ole ollut esseetä. Enkun kokeessa saa valita 10 lauseesta 5, jotka haluaa kirjoittaa. Ei siis tarvitse kaikkea osata, siitä ei koskaan jää kiinni kun voi valita vain helpot kohdat. Älyvapaata touhua.

Ovat aivan pihalla opiskelusta ja silti keskiarvo kiitettävä. Kyllä tulee vaikeat ajat lukiossa kun yhtäkkiä pitäisi opetella opiskelemaan ja näkemään vaivaa.

Pitäisi kiireesti saada joulutodistukset takaisin, numerot todistuksiin kolmannelta lähtien ja valtakunnallinen päättökoe jokaiseen lukuaineeseen. Tai vähintään äikkään, matikkaan ja enkkuun. Herättelisi ehkä sekä koulun että vanhemmat vaatimaan opiskelua ja oppilaan myös näkemään vaivaa kun todellisuus valkenisi. Pysyisi myös yhtenäinen linja kouluissa kun rima olisi samalla korkeudella, eikä heikossa luokassa keskinkertaiset näyttäytyisi loistavina. Ja toisin päin.

Olen yliopistossa opettajana ja tuon huomaa. Osa pääsee lukionkin läpi lähes lukematta. Sitten rima onkin taas vähän korkeammalla. Joillekin liiankin korkealla.

Oppimisen on tarkoitus käydä vaativammaksi kuin ikää tulee lisää. Valinnaisia kannattaa ottaa aina kun tarjotaan ja panostaa lukuaineisiin niissä.

Ota harrastuksena vaikka joku uus kieli lapsille/perheelle...

Valtionapu kun on kiinni mittareista, niin silloin eletään mittareiden kanssa. Se vain on tosiasia.

Vierailija kirjoitti:

Aivan naurettavaa käsien heiluttelua on koulunkäynti kuudennella ja viidennellä olevilla lapsillani. Mitään ei tarvitse kokeiden eteen tehdä, läksyjen laatua ei valvo kukaan. Ihan mitä puutaheinää vaan kirjoittaa, kuittaantuu läksy tehdyksi. Yksi ainekirjoitus on toisella ollut koko vuotena tähän asti, toisella ei yhtään. Kokeissa ei koskaan ole ollut esseetä. Enkun kokeessa saa valita 10 lauseesta 5, jotka haluaa kirjoittaa. Ei siis tarvitse kaikkea osata, siitä ei koskaan jää kiinni kun voi valita vain helpot kohdat. Älyvapaata touhua.

Ovat aivan pihalla opiskelusta ja silti keskiarvo kiitettävä. Kyllä tulee vaikeat ajat lukiossa kun yhtäkkiä pitäisi opetella opiskelemaan ja näkemään vaivaa.

 Mä kysyisin myös koulun muilta opettajilta millaisia kokeita he pitävät, ei kuulosta meinaa yhtään normaalilta tuo toiminta..

Tuohon suuntaan on tosiaan menty Suomessa. Myös amiksessa arvosanat yläkanttiin. Etenkin niitä päästetään läpi joiden kuuluisi saada hylätty. Läheiseni kohdalla amiksessa annettiin esim. yhdestä kurssista kaikille arvosana 2, ilman koetta. Ja silloin paras olisi ollut 3.. eli heikoimmat hyötyy. Todella harmillista. 

Minä olen jo pitkään ihmetellyt, mitä siellä alakouluissa tapahtuu. Oppilailla on seiskalle tultaessa hyvät arvosanat ja joka vuosi entistä heikommat taidot.

Nykyään on ihan tavallista, että oppilas ei pysty kirjoittamaan yhtään kokonaista virkettä täysin oikein. Isot alkukirjaimet ja pisteet olivat ennen itsestäänselvyys, mutta eivät enää. Romaanin lukeminen on suurelle osalle mahdotonta, tai ainakaan luetusta ei ymmärretä juuri mitään. Jo muutaman sivun mittaisen tekstin antaminen luettavaksi tunnilla aiheuttaa tuskan ulahduksia. Lukunopeus on romahtanut. Teinit eivät enää ymmärrä normaaleja sanoja kuten valaistus, rahista, pohje, katkelma jne. Verbin taivuttaminen mallin avullakaan ei onnistu. Oppilaan mielestä "me ei lukenut" on ihan ok.

No, meidän koulussa arvosanat sitten laskevat, mutta tiedän, että on yläkouluja, joissa näin ei käy. Osasyy on huoltajat, jotka eivät tyydy alle kasiin. On myös kouluja, joissa esimies vaatii, että nelosia ei saa antaa. Tästä seuraa, että taso laskee kautta linjan. 

Joka tapauksessa noin 80 prosenttia peruskoulun äikästä on alakoulussa. Yläkoulussa ei pystytä enää paikkaamaan sitä, jos alakoulussa ei ole opittu perusasioita. 

T. Yläkoulun äikänopena yli 20 vuotta 

Vierailija kirjoitti:

Hämmentävä tutkimus. Tytöistä 89 prosentilla kiitettävä arvosana äidinkielessä todistuksessa - kuitenkin 16% kaikista osallistujista ylsi kiitettävään suoritukseen objektiivisessa kokeessa. Mitä siellä koulussa tapahtuu?

Ei omia lapsia - en tiedä nykykoulusta mitään. Mulla on aineenopen pätevyys äidinkielessä ja kirjallisuudessa, mutta en ole työskennellyt alalla.

Ihmettelin samaa. Aivan valtava ero. 😂 Olen kuullut, että koulussa kokeilla on nykyään vähäisempi merkitys arvosanoille. Tuntiaktiivisuus kuulemma vaikuttaa paljon ja tehdään paljon jotain itsearviointeja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hämmentävä tutkimus. Tytöistä 89 prosentilla kiitettävä arvosana äidinkielessä todistuksessa - kuitenkin 16% kaikista osallistujista ylsi kiitettävään suoritukseen objektiivisessa kokeessa. Mitä siellä koulussa tapahtuu?

Ei omia lapsia - en tiedä nykykoulusta mitään. Mulla on aineenopen pätevyys äidinkielessä ja kirjallisuudessa, mutta en ole työskennellyt alalla.

Ihmettelin samaa. Aivan valtava ero. 😂 Olen kuullut, että koulussa kokeilla on nykyään vähäisempi merkitys arvosanoille. Tuntiaktiivisuus kuulemma vaikuttaa paljon ja tehdään paljon jotain itsearviointeja.

Tämä itsearviointi on varsinkin ala-asteella aivan hölmöläisen hommaa. Harva aikuinenkaan tietää että mitä hän ei tiedä. 

Numerot saa helpommin kuin aiemmin.. Nykyajan 10 on 1980-luvun 8 ja  1980-luvun 9 ja 10 ovat 1940-luvun 8. Lapsille tulee epärealistinen kuva osaamisestaan. Lapset ovat myös rohkeampia mussuttamaan numeroista, samoin vanhemmat ja jopa muut opettajat. Yhtenä syynä voi olla myös yhtenäinen peruskoulu ja luokanopettajien vyöry opettamaan yläkoulussa.

Vierailija kirjoitti:

Olen yliopistossa opettajana ja tuon huomaa. Osa pääsee lukionkin läpi lähes lukematta. Sitten rima onkin taas vähän korkeammalla. Joillekin liiankin korkealla.

Joissakin yliopiston pääaineissa taso on luokattoman huono. T. Nimim takakannen lukemalla ja esseerakenteen osaamalla helpot 4/5 

Tuossa kannattaa muistaa, että puhutaan alakoulusta, jossa opettavat luokanopettajat. Nyt vasta tuli valtakunnallinen taso 8 kriteerille kuudellennella luokalla. 

 

Sen sijaan yläkoulussa opettaa aineenopettajat, joilla myös koulutusta oppiaineen arviointiin ja päättöarvosanakriteerit olemassa kaikkien luettavissa. 

Vierailija kirjoitti:

Olet oikeassa, lapsesi tulevat olemaan pulassa lukiossa. Minun tytöt ovat molemmat hyviä koulussa mutta he ovat tehneet jo yläasteella töitä numeroidensa eteen. Heidän koulussa on vaatimustaso varsinkin hyviin numeroihin ollut aika kova. Silti vanhemmalle tyttärelle tuli yllätyksenä kuinka työläs lukio ja varsinkin kirjoitukset ovat. Lukiossa kaikki tehdään tietokoneella. Tämä aiheuttaa sen että jos aikoo päästä kurssista läpi niin tehtävät pitää ainakin pääsääntöisesti tehdä. Opettaja kun näkee yhdellä silmäyksellä kuka on tehtävät tehnyt. Tehtäviä on todella paljon koska jokaisen kurssin opettaja antaa niitä tuntuvasti. Lukiossa kokeisiin tulee isot alueet joten opiskelutekniikan pitää olla kunnossa. Pelkällä tunnilla kuuntelulla ei pärjää.

Eihän tuo ole koulusta riippuvainen vaan opetusuunnitelma ja siitä,  mitä vaaditaan mihinkin arvosanaan! Luepas huviksesi päättöarvosanojen kriteerit eaimerkiksi arvosanalla viisi: oppilas ohjatusti tunnistaa joitain asioita no, eipä ole hääppöiset kriteerit ja tämä ei ole koulun tai oppiaineen opettajan vika vaan sen, että koko ajan hilataan tasoa alemmas ja alemmas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen yliopistossa opettajana ja tuon huomaa. Osa pääsee lukionkin läpi lähes lukematta. Sitten rima onkin taas vähän korkeammalla. Joillekin liiankin korkealla.

Joissakin yliopiston pääaineissa taso on luokattoman huono. T. Nimim takakannen lukemalla ja esseerakenteen osaamalla helpot 4/5 

Nimenomaan. Tervetuloa kokeilemaan samaan luonnontieteelliseen.