Saavatko peruskoulua käyvät lapsesi liian hyviä numeroita? Minun saavat...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän että mielipiteeni saa alapeukkuja mutta tässä alkaa melkein toivomaan että Suomeen tulee lisää yksityiskouluja. Hienosti romutettu koko Suomen koulutusjärjestelmä muutamassa vuodessa.

Ja "hienoa", kun omien lasten koulutaipaleet ovat osuneet juuri tähän romujaksoon.

Lukiolaisen kanssa on ihmetelty sitäkin, että miten voi olla, että lukion opetus ei edes tähtää L:n kirjoittamiseen. Eli opetus ei ole L:n tasoista, vaan kurssimateriaalesta käydään pahimmillaan läpi vain reilu puolet. Siksi joillain kursseilla L:ään tähtäävien opiskelijoiden täytyy hylätä opetuksen seuraaminen jo kurssin alkumetreillä ja edetä opettajan opetustahtia rivakammin itseopiskellen koko kurssi.

Lukiolaiseni esitti kotona huolensa tästä asiasta, jolloin äitinä ja itsekin opettajana totesin, että unohda se tuntiopetus, siitä ei tule olemaan sinulle mitään hyötyä. Ja ett

En tiedä, milloin ja missä maailmassa on annettu laudaturiin tähtäävää lukio-opetusta. Mutta ainakin kun minä kirjoitin vuonna 1997, kaikki tiesivät, että pelkillä lukiokursseilla ei laudaturin tietoja hankittu, ei opetuksella eikä kirjoja itsenäisesti pänttäämällä. Siihen aikaan suositeltiin Hesarin ja Suomen Kuvalehden tilaamista, koska reaaliaineissa ja äidinkielessä aina ajankohtaisia kysymyksiä, ja lukiolaisille oli tarjouksiakin molemmista lehdistä. Osa meistä luki niitä kirjastossa. Kielissä piti tuntea kulttuuria ja esimerkiksi eri maiden koulujärjestelmää. 

Onhan se selvää, että jotenkin on saatava hajontaa kärkipään kesken.

- Abi -97, 4L, 3E.

Vierailija kirjoitti:

Minusta lapsissa on suuria osaamiseroja, ja peruskoulun tasapäistäminen on väärin. Lahjakkaille pitäisi olla omat luokat tai edes esim. matikankurssit.

Meidän perheessä on kaksi lasta, 5.- ja 6.-luokkalaiset. Vitosluokkalainen heilauttaa repun selästään ja huikkaa että ei ole läksyä. Tai jos on, niin niihin kuluu 15min. Ei tarvitse apua.

Sitten tämä isompi lapsi. Koko koulun ajan kaikki on takunnut, vaikka mitään varsinaista ongelmaa (esim. lukihäiriö, keskittymisongelma tms.) ei ole. Läksyissä on tarvinnut aina apua, ja yhä edelleen hän tarvitsee aikuisen viereensä läksyjen tekoon. Niissä kuluu usein tunteja. Syynä tähän on se ettei hän ehdi tunnilla tehdä juuri mitään. Matematiikka on suurin ongelma, mutta ei suinkaan ainoa.

Sukupuolilla ei mielestäni ole väliä, mutta ennenkuin palstalaiset olettaa ns.ongelmatapauksen olevan poika, niin ei. Vitosluokkalaisemme on poika ja kutonen tyttö. Numeroita saavat minusta sit

Tutustu tyttöjen adhd:hen ja tyttöjen autismiin. En jaksa tarkistaa, mutta olikohan se noista tuo adhd, joka oireilee tytöillä vilkkauden sijaan nimenomaan haaveiluna, jolloin tunnilla ei saa mitään tehtyä.

Noita kumpaakaan ei kouluissa tunnisteta.

Terveisiä lukiosta. Välillä (lue: aika usein) tule sellainen olo, että meidän lukion opettajien tehtävä on olla ensimmäisiä, jotka aiheuttavat nuorille pettymyksiä. Moni törmää ensimmäistä kertaa siihen, ettei selittelyllä tai kivana tyyppinä olemisella saakaan asioita hoidettua tai toiveensa kaltaisia arvosanoja.

Jos työn deadline on tiettynä päivänä, se on silloin. Asia annetaan tiedoksi hyvissä ajoin, asiasta muistutetaan ja jos aikataulua ei noudateta niin voi voi. Suoritus puuttuu ja sen painoarvosta riippuen opintojakso saattaa jopa keskeytyä. Arvosanoja annetaan koko skaalalla 4-10. Opintojakson arvosana on 4, jos et osaa vaadittua minimitasoa. Ei sitä saa puhumalla nostettua, olisi pitänyt opiskella.

Nuoret ovat ihania, mutta tosiasia on, että akateemiset taidot ovat romahtaneet. En esim. voisi kuvitellakaan pitäväni samanlaisia kokeita nyt kuin pidin 15 vuotta sitten, osaamistaso on nyt niin paljon huonompi.

Kyllä saavat. Aivan liian hyviä. Onneksi isommat sisarukset ovat lukiossa ja nämä kaksi nuorinta ovat seuranneet mitä siellä tehdään. Luulisin, että ovat hoksanneet, että jotain on syytä tehdä jo peruskoulussa kun ovat seuranneet etenkin toisen sisaruksen tuskailuja lukiossa.

Vierailija kirjoitti:

No välillä saivat mutta sitten välillä oli joitain ihan täysin käsittämättömiä tapauksia jossa todella kovasta työstä sai ihan naurettavan numeron. Pahin oli kun yläkoulun äidinkielen tunnille piti lukea romaani ja tehdä siitä esittely. Lapseni luki aikuisilla tarkoitetun klassisen romaanitrilogian jossa varmaan tuhat sivua ja teki siitä monisivuisen esittelyn. Opettaja antoi kasin.

Eli siis hajontaa oli ihan liikaa. Välillä aivan mitätön yritys antoi ysin tai kympin ja joskus valtava työ kasin.

Tästä tulee mieleen entinen oppilaani. Tehtävänanto oli tasoa kirjoita postikortti. Oppilaan kirjoitelma oli tasoa tutkielma.

Olin kauhuissani, kun näin palautetun työn. Enkä antanut hyvää numeroa, koska tehtävänantoa ei oltu noudatettu.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä saavat. Aivan liian hyviä. Onneksi isommat sisarukset ovat lukiossa ja nämä kaksi nuorinta ovat seuranneet mitä siellä tehdään. Luulisin, että ovat hoksanneet, että jotain on syytä tehdä jo peruskoulussa kun ovat seuranneet etenkin toisen sisaruksen tuskailuja lukiossa.

Se, että jo peruskoulussa joutuu tuskailemaan, harvoin vähentää lukiossa tuskailua. Yleensä asiat menevät paremmin silloin kun ne menevät kuin itsestään.

Itselläni peruskoulu ja lukio olivat helppoja, mutta maisterin tutkinto jäi kesken. Syyt siihen liittyvät persoonaani ja elämässä tapahtuneisiin asioihin, eivätkä ne olisi olleet estettävissä vaikka koulu olisi ollut minulle vaikeampaa. Pikemminkin päinvastoin: jos koulu olisi vaatinut paljon voimia, olisin luovuttanut aiemmin.

En tiedä, milloin ja missä maailmassa on annettu laudaturiin tähtäävää lukio-opetusta. Mutta ainakin kun minä kirjoitin vuonna 1997, kaikki tiesivät, että pelkillä lukiokursseilla ei laudaturin tietoja hankittu, ei opetuksella eikä kirjoja itsenäisesti pänttäämällä. Siihen aikaan suositeltiin Hesarin ja Suomen Kuvalehden tilaamista, koska reaaliaineissa ja äidinkielessä aina ajankohtaisia kysymyksiä, ja lukiolaisille oli tarjouksiakin molemmista lehdistä. Osa meistä luki niitä kirjastossa. Kielissä piti tuntea kulttuuria ja esimerkiksi eri maiden koulujärjestelmää. 



Onhan se selvää, että jotenkin on saatava hajontaa kärkipään kesken.

- Abi -97, 4L, 3E.

Pitkää metematiikkaa ei opita Suomen kuvalehdestä.

Lapsi juuri sanoi, että äidinkielen opetuksessa on ollut jotan seurattavaakin. Sitä hän on kuunnellut. Mutta hän ei edes muista milloin olisi viimeksi seurannut pitkän matikan tai fysiikan opetusta. Se on vain niin luokattoman huonoa.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, milloin ja missä maailmassa on annettu laudaturiin tähtäävää lukio-opetusta. Mutta ainakin kun minä kirjoitin vuonna 1997, kaikki tiesivät, että pelkillä lukiokursseilla ei laudaturin tietoja hankittu, ei opetuksella eikä kirjoja itsenäisesti pänttäämällä. Siihen aikaan suositeltiin Hesarin ja Suomen Kuvalehden tilaamista, koska reaaliaineissa ja äidinkielessä aina ajankohtaisia kysymyksiä, ja lukiolaisille oli tarjouksiakin molemmista lehdistä. Osa meistä luki niitä kirjastossa. Kielissä piti tuntea kulttuuria ja esimerkiksi eri maiden koulujärjestelmää. 



Onhan se selvää, että jotenkin on saatava hajontaa kärkipään kesken.

- Abi -97, 4L, 3E.

Pitkää metematiikkaa ei opita Suomen kuvalehdestä.

Lapsi juuri sanoi, että äidinkielen opetuksessa on ollut jotan seurattavaakin. Sitä hän on kuunnellut. Mutta hän ei edes muista milloin olisi viimeksi seurannut pit

Ei sitä pitkän matematiikan laudaturia kyllä opettajakaan tunnilla päähän istuta. Se hankitaan laskemalla, laskemalla ja laskemalla.

Pitkän matematiikan laudatur myönnetään noin viidelle prosentille kokelaista. Kun huomioidaan, että puolet nuorista ei mene lukioon, ja että osa kirjoittaa lyhyen matematiikan, puhumme suunnilleen samankokoisesta ihmisjoukosta kuin Mensaan pääsijät. Toki matematiikkaa on helpompi treenata kuin kuviopäättelyä, mutta sama idea: kilpaillaan muita ihmisiä vastaan ja pyritään pääsemään parhaaseen pariin prosenttiin. 

Vierailija kirjoitti:

Muistan kyllä että jo 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa arvosanoja pyöristettiin aktiivisuuden ja käyttäytymisen perusteella, mikä oli mielestäni väärin, varsinkin kun hiljaisella pojalla aina alennettiin. Ylioppilaskirjoitukset olivat loistava poikkeus, kun kympin oppilaat saivat M:iä ja kasin oppilaat Laudatureita. Itselleni fysiikan/kemian ja ruotsin opettajat tulivat kättelemään ja halaamaan asenteella wtf. 

 Tämä ei voi pitää paikkaansa. Opettajan on pitänyt tietää oppilaan taso (saa aina kaseja tai aina kymppejä). Todistuksen arvosana voi tietenkin olla eri kuin kokeen arvosana. Siihen vaikuttaa tuntiaktiivisuus ym.

Toki minäkin skarppasin lyhyessä ruotsissa, onnistuen siinä erityisen hyvin, josta opettaja oli ilahtunut ja ihmeissään. Kurssikoetulokset kun olivat tasaista 6 tai 7.