Nyt riitti.Muutamme kerrostaloon!
Vuosien vatvonnan jälkeen,laitamme talon myyntiin.Hyvästi lumityöt,rikkaruohot,ruohonleikkuut,pensasaitojen ja omenapuiden leikkaus.Ja ikuinen huono omatunto,jos ei ehdi näitä ajoissa tehdä!
Muutamme kerrostaloon keskustaan,kunhan vain saisi talon myytyä,huono aika sille.
Vkonloput ja lomat vietämme siellä missä aina.Mökillämme metsän keskellä,missä ei juurikaan pihahommia.
Päätöksen jälkeen helpottunut olo,jihuu!
Kommentit (195)
Ootappa pari vuotta, niin aamukahvilla kuuluu 100 desibelin imaamin kutsuhuuto, siinä on vitsit vähissä. 🥴
Vierailija kirjoitti:
Mites oot kerrostalon partsulla, kun sadat silmäparit näkee sun joka liikkeen? Ei mitään yksityisyyttä, rauhaa.
Jos joku haluaa katsella, niin katselkoon. Ei se mitään haittaa. Ei mulla ole mitään salattavaa.
On noita molempia kokeiltu. Etenkin nyt keski-iässä arvostan kovasti kerrostalossa asumista. Koska tämä ei ole mikään kaupungin vuokrakasarmi vaan hyvässä kunnossa oleva kohtalaisesti toimeentulevien pienkerrosttalo muutaman kilometrin päästä Helsingin keskustassa, muut asukkaat ovat tuttuja. Kukaan ei kyylää eikä kukaan möykkää.
Rahaahan tähän on mennyt mutta tarkoitus onkin muuttaa pienempään. Lapset saavat sitten vähän alkuoääomia.
Voi ei. On kokemusta ihmisistä ketkä tekevät näin vääristä syistä.
Eivät kestä elämää kerrostalossa.
Onko nyt varmasti vakaan harkinnan tulos.
Siellä on muitakin ihmisiä. Koiria, kissoja, vauvoja ja riitoja, tuoksuja ja meteliäkin hetkittäin.
Lisäksi sääntöjä ja velvoitteita. Hiljaisuusaikoja ja ovet on muistettava pitää lukossa jne...
Kaikella on puolensa, toinen sopii toiselle ja toinen toiselle. Nuorena perheenä asuimme kerrostaloissa/rivareissa, jatkuva ahdistus oman pihan, tilan ja rauhan puutteesta ja naapureiden töllöttämisestä, puhummatakaan kaikista naapureiden elämisen äänistä sisätiloissa..
Olemme yli 15 v asuttu omassa isossa yli 100 v talossa tilavalla tontilla 5 km päässä kotikuntamme palveluista ja 7 km keskisuuren kaupungin palveluista. En vaihtaisi.
Kesämökistä haaveilemme, mutta siinä ei saisi olla yhtään pihahommia, tämä vanha iso puutarhamme riittää vallan hyvin.
Minusta on ihanaa että minun omat harrastukset löytyvät omasta pihasta, puutarhan ja kasvihuoneen hoito, ja niissä oman ruan kasvatus. Pihasauna on ihana rentoutumispaikka arjen keskellä, ylipäänsä on ihanaa ettei tarvitse lähteä hakemaan luontokokemuksia aina kauempaa, vaan riittää kun astuu ovesta ulos raikkaaseen ilmaan oman pihan rauhaan.
Kaikissa tietysti hyvät ja huonot puolensa.
Itse olen todennut nyt yli 50v, että on sulaa hulluutta asua omakotitalossa, joka on varsinainen työleiri. Ehkä ei uudemmassa niin olisi, mutta kun on talolla jo hyvästi ikää, niin on tekemistä joka paikassa. Ja rahaa palaa. Lämmitys teettää oman työnsä, meillä siis puulämmitys.
Lumityöt, puuhommat, nurmikot, puut, pensaat jne jne.
Pitkän työpäivän jälkeen alkaa toinen mokoma kotona. Sitten, kun ei joku päivä viitsi eikä edes jaksa, niin se kostautuu heti.
Joo, olisihan sitä mukava kesällä istuskella ulkona, mutta kyllä se istukselemisen keskeyttää aina joku " tuokin pitäisi tehdä- työ".
Vierailija kirjoitti:
Mites oot kerrostalon partsulla, kun sadat silmäparit näkee sun joka liikkeen? Ei mitään yksityisyyttä, rauhaa.
Sulla voi olla skitsofrenia, muut ei ehkä näe niitä silmiä !
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalo on yhtä helvettiä. Voisipa muuttaa omakotitaloon.
Mikä tekee kerrostaloasumisesta helvettiä?
siellä se ap leikkelee pensasaitoja, omenapuita ja ruohoa. Ilmankos on raskasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kaikki pihatyöt ulkoistettu. Piha on sellainen että vaatii hyvin vähän hoitoa. Ei mitään ongelmaa. Ei naapureita ja oma rauha.
Tällaisia omakotitaloasujia tosiaan vauvapalstalla vaikuttaa olevan paljon, joilla huoltoyhtiöt yms. hoitavat kaikki omakotitaloon liittyvät huolto- ja ylläpitotyöt. Reaalimaailmassa en ole tavannut tai edes kuullut yhdestäkään.
Jaa että vaikka jossain työpaikoilla, missä supermammat kehuu kilpaa kotitöitään, kehtaisi kertoa, että itsellä käy siivooja ja ruohonleikkaaja?
Ei riitä siivous ja ruohonleikkuu alkuunkaan kiinteistön kunnossapitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalo on yhtä helvettiä. Voisipa muuttaa omakotitaloon.
Mikä tekee kerrostaloasumisesta helvettiä?
Naapurit.
Vierailija kirjoitti:
Onnea kerrostaloon missä kuulet naapurisi pierevän kun itse katsot elokuvaa illalla, missä tunnet naapurin tuijottavan ikkunassa ainakun tulet töistä kotiin tai lähdet lenkille, missä tunnet jatkuvan ahdistuksen tunteen nimenomaan siitä että ei ole sitä omaa pihaa mihin mennä kun on aurinkoista.
No katso pari vuotta, tajuat
Asut varmaan omakotitalossa kun tuollaista fantasiaa kirjoittelet. Olen asunut aina kerrostalossa tai muussa osakeasunnossa ja eipä ole koskaan mitkään pierut kuuluneet seinien läpi. Täytyy huutaa, että kuuluu naapuriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja me hankimme 2. talon isolla puutarhalla että saa sekä kotona että lomilla nauttia omasta pihasta ja sen herkuista:)
Kerrostaloon vain uurnassa
Niin. Mutta meillä useimmilla on n. 10-15 vuoden välivaihe kahden omakotitalon ja uurnan välillä ja sen välivaiheen nimi on raihnainen vanhuus.
Juuri näillä pihahommilla yritän pysyä liikkuvana ja aktiivisena jotta noita raihnaisia vuosia ei tulisi. Sairastan paria kipusairautta, nivelkulumia yms mutta tämä liikunta auttaa. Lisäksi on todistettu että puutarhanhoito ja luonnossa oleminen tekee hyvää päälle. Salilta ei samoja kiksejä ja hyötyjä saa.
Naapurimme etelänkodissa on 94v pappa joka tekee pihahommia päivittäin, hyvät ystävämme superaktiivinen 80+v pariskunta jotka ovat paremmassa kunnossa kuin me!!
Sehän olisi ihanne. Hienoa, jos menisi noin. Omassa suvussani ei valitettavasti ole mennyt. 70 ja 80 ikävuoden välillä on jouduttu luopumaan omakotiasumisesta, kun hyvä jos ovat rollaattorilla päässeet liikkumaan. Takana on kaikilla ollut hyvä, aktiivinen elämä, mutta se ei ole auttanut tähän vanhuuden raihnaisuuteen. Siksi mietin jo nyt, miten pääsen omakotitalostani eroon suht nopeasti, teen kuolinsiivouksen ajoissa eli nyt jne. Olen 61-vuotia.
Eikös se omakotitalo ollutkaan kaikkien unelma, ja ainoana esteenä piti olla raha, jos siellä ei halua asua? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites oot kerrostalon partsulla, kun sadat silmäparit näkee sun joka liikkeen? Ei mitään yksityisyyttä, rauhaa.
Mitkä sadat? Ei meidän taloyhtiössä asu satoja ihmisiä. Parveke ei ole kadulle päin ja pihassa on isoja puita, jotka kyllä suojaa. Ihana nauttia kesäpäivistä, kun ei tarvitse miettiä pihatöiden tekemistä.
Meidän taloyhtiössä asuu satoja ihmisiä, kun taloyhtiöön kuuluu monta taloa. Mutta ainakaan meidän parvekkeelle ei muiden asunnoista näe, eikä näe naapuritaloyhtiönkään, kun parveke on metsikköön päin. Parin talon parvekkeet on pihalle päin, mutta väliä on paljon ja siinä välissä kasvaa isoja puita. Pisimmillään taloista toisiin on pari sataa metriä, pitää olla varmaan kiikarit nähdäkseen sinne parvekkeelle. Talvella näkee noille parvekkeille paremmin, kun puissa ei ole lehtiä.
Kerrostaloja on monenlaisia, ei tarvitse valita sellaista, missä on naapuriparveke suoraan vastapäätä. Kannattaa asua vähän vanhemmalla alueella, missä ei ole taloja rakenettu vieri viereen. Tällä alueella on vehreää ja pieniä metsikköjä ja talot on rakennettu lomittain siten, ettei tarvitse tuijotella juurikaan naapuritaloja. Alueen toiselle reunamalle on suunnitteilla vanhan ostoskeskuksen purku ja uusien kerrostalojen rakentaminen. Ihmettelen kuinka sille pläntille meinataan saada rakennettua 5-7 kerrostaloa. Sen viereisessä taloyhtiössä on kaksi kerrostaloa vain hieman pienemmällä alalla. Taitaa olla suunnitelmat jäissä, kun asuntokauppa ei juurikaan käy, myymättömiä uudiskohteita on tarjolla paljon.
Vierailija kirjoitti:
Paras combo on kerrostalo normiasumiseen ja sitten talviasuttava mökki isolla tontilla.
Kerrostaloasuminen on todella stressaava ajatus paljon (yö)vieraita kestitsevälle, musiikkia harrastavalle, äänekkäälle lapsiperheelle. Voisi olla jonkinlainen stressi myös naapureille :D
Vierailija kirjoitti:
Kerrostaloissa on paljon melua jatkuvasti ja lähimarketti myy korvatulppia.
Mitä melua? Olen asunut 43 vuotta samassa talossa, täällä on hyvin hiljaista. Iso tavaratalo näkyy ikkunasta kadun toisella puolella, kaikki muutkin palvelut lähellä. Eilen piipahdin elokuvissa. Voi vain äkkiä päättää lähdöstä ja mennä kävellen.
No omakotitalo ja mökki onkin aika työläs yhtälö. Me haaveillaan omakotitalosta ja sen toteutuessa ulkoistetaan hankalia hommia muille. Tarkoituksena olisi saada koti ja mökki samassa.
Kerrostalossa on ihanan huoletonta asua mutta korona-ajan myötä oon tullut jotenkin ihan tosi herkäksi erilaisille äänille. Ja teen töitä etänä pääosin. Nykyinen seinänaapuri tekee yötyötä ja herään joka helvetin aamuyö siihen kun se tulee kotiin ja paukuttelee keittiön kaapinovia ja käy suihkussa. Ja meillä on sentään yksi huonekin asuntojen välissä :(
Toissa vuonna oli kova työ häätää vastapäinen piripääpariskunta haukkuvien koirien kanssa eli aika tuuripeliä on naapureiden kanssa. Näitä kahta tapausta ennen oli 7 v hiljaista tässä rapussa kuin huopatossutehtaassa eli en tosiaankaan ole mikään kerrostalovihaaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalo on yhtä helvettiä. Voisipa muuttaa omakotitaloon.
Mikä tekee kerrostaloasumisesta helvettiä?
Naapurit.
Saman voi tehdä myös naapurit. En kaipaa lainkaan yhden omakotitalonaapurin pihalla räkyttävää koiraa, joka haukkui jokaisen ohikulkijan tai toisen haisevien roskien polttajaa.
Jaa että vaikka jossain työpaikoilla, missä supermammat kehuu kilpaa kotitöitään, kehtaisi kertoa, että itsellä käy siivooja ja ruohonleikkaaja?