Lue keskustelun säännöt.
Hoikkien salaisuus
19.01.2025 |
Voiskos joku avata, mitkä nää kaks asiaa
https://www.iltalehti.fi/keho/a/44982b7b-d59e-4fb9-914a-dce452ce49d3
Kommentit (144)
En syö joka päivä vain kolmea leipää. Tuo oli lepopäivä. Tietysti myös ruokaa normi työpäivänä jolloin liikun siellä koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Salaisuus on niin yksinkertainen, että älä syö liikaa. Söin itse eilenkin vain kolme ruisleipää. En käynyt ulkona tms. joten en ollut nälkäinen enempää.
Syön yleensäkin vain kun on nälkä, enkä mitään raksamiehen annoksia, koska olen pieni nainen.
Et ilmeisesti ymmärrä ettei ihmiset syö vain kaloreiden takia. Ihminen tarvitsee ravintoaineita, vitamiineja ja hivenaineita. Kolme ruisleipää päivässä ei täytä mitenkään näitä tarpeita. Saatat kyllä pysyä noin vähäisellä syömisellä hoikkana mutta et terveenä ja hyvinvoivana. Hoikka/normaalipainoinen ei ole synonyymi terveelle. Jos ihminen pysyy hoikkana/normaalipainoisena vain syömällä mitättömän vähän, olisi hän todennäköisempi terveempi hieman painavampana.
Ei niitä jatkuvasti tarvitse. Ihminen pärjää kk syömättä. Kaikki nisäkkäät paastoss pitkiäkin aikoja. Ei ihminen ole mikään poikkeus.
Kehonpainon säätelyn perustavanlaatuisena lainalaisuutena toimii fysiologinen energia-aineenvaihdunta, jonka ytimessä on yksinkertainen mutta usein väärinymmärretty yhtälö: kalorien saanti suhteessa niiden kulutukseen. Tämä termodynamiikan periaatteisiin nojaava prosessi määrittää, onko energiaa varastoitu elimistöön rasvakudoksena vai käytetty kehon elintoimintojen ja fyysisen aktiivisuuden ylläpitämiseen. Mikäli kalorien saanti ylittää kulutuksen, ylimääräinen energia varastoituu; jos taas kulutus ylittää saannin, keho mobilisoi varastoitua energiaa, mikä johtaa painonpudotukseen.
Tämä ilmiö, vaikka teoriassa suoraviivainen, kohtaa käytännössä merkittäviä psykologisia, biologisia ja sosiaalisia haasteita, jotka tekevät kehonpainon hallinnasta monille ylivoimaisen tehtävän. Näiden haasteiden keskellä radikaaliksi mutta usein mainitsemattomaksi ratkaisuksi nousee ajatus täydellisestä ravintoaineiden kieltämisestä itseltäeli olla syömättä mitään, koskaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi vedenkulutukseen perustuvaa elämäntapaa, jossa energia-aineenvaihdunnan input eliminoidaan kokonaisuudessaan. Tämä asettaa yksilön tilanteeseen, jossa kalorien ulostulo on ainoa muuttuja yhtälössä, mikä teoriassa mahdollistaa jatkuvan energiavajeen ja sen seurauksena absoluuttisen hoikkuuden ylläpitämisen.
Läski, tämä on ainoa keinosi.
Mä olen hyvin hoikka ja salaisuuteni on lienee se, etten ole kiinnostunut syömisen tuomasta nautinnosta. Ihan tietoisestikin olen suunnannut intressini muihin asioihin. Jos haluan nautintoa, en esim. syö suklaata vaan vaikkapa masturboin tai harrastan seksiä kumppanini kanssa. Ja sitten rakastan liikuntaa, erityisesti tanssia ja ylipäätänsä kaikenlaista kehollista haastetta. Jooga toimii myös hyvänä nautinnon lähteenä, kuten vaikkapa juoksu kosteassa metsässä.
En harrasta ruoanlaittoa eikä se perheessämme ole keskiössä. En perheessänikään pidä tärkeänä esim. yhteisiä ruokahetkiä vaan sitä, että mennään yhdessä esim. kiipeilemään tai luistelemaan. Kaikki lapset ovat liikunnallisia, terveitä ja hoikkia. En valita kouluruoan tasosta vaan sanon, että kaiken ruoan ei tarvitse olla hyvänmakuista. Se on polttoainetta, jotta jaksetaan. Käyn itsekin syömässä laitosruokalassa ja syön siellä mitä nyt milloinkin on. HYvää tai pahaa.
KÄyn ravintoloissa kyllä paljonkin, mutta sosiaalisten suhteiden takia. Itselleni riittäisi hyvin sama vaikka viinilasin kanssa, mutta syön toki seurassa, kun muutkin. Mutta silloinkin se ruoka ei ole pääosassa ja otan yleensä jotain järkevän kokoista ja ei sitä kaikkein epäterveellisintä. Yleensä kalaa, kun sitä ei tule niin paljon kotona syötyä.
Jos joskus harvoin "herkuttelen", niin ostan esim. tuoreita marjoja ja teen jonkun herkku-jogurtti-pähkinäsysteemin. Ja otan lasin viiniä. Näin erityisesti viikonloppuaamuisin. Ja nautin hyvästä kahvista.
Eli ruoka on minulle polttoainetta ja pyrin syömään riittävästi ja monipuolisesti, jotta jaksan liikkua. That's it. Voisin hyvin hoitaa asian jollain pillerillä, jos sellainen joskus markkinoille tulee.
50 v, 165 /50.
Ja kattokaapa niitä eineksien sisältöjä joskus. Kaupat on täynnä mitä ihmeellisempää paskaa pakattuna erilaisiin paketteihin. Ei täällä kukaan kenenkään puolesta katso syötkö terveellisesti vai et. Uskokaa pois mutta kaupat on täynnä ihmiselle miltei kelpaamatonta ruokaa. Se menee silloin tällöin mutta ei päivittäin syötynä. Ihan valmiskastikkeista lähtien mitkä paketin perusteella voisi vaikuttaa terveelliseltä on työnnetty täyteen e-koodeja ym väriaineita. Sokeria on kauheat määrät mitä ihmeellisimmissä tuotteissa. Sitten istutaan ja tuijotetaan kellosta että jaahas se olis ruoka-aika vaikka ei näläntunnetta edes olisi. Mennään silti ja syödään 😄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä joka vastasit minun kommenttiin "mäm mä mä mä mä mä" niin kenestä mun sitten pitäisi puhua jos ei kerta itsestä? Sustako? Sitte sä suutut
Faktahan on se että mä en ole koskaan tavannut reilusti ylipainoista ihmistä kuka muka liikkuisi ja yrittäisi oikeasti tulla kuntoon mutta ei tule. Se ihminen laiminlyö aina jotenkin sitä omaa onnistumistaan. Ei kukaan ole itsestään huonossa kunnossa :D
Toki ihmisillä on kaikilla omat lähtökohdat ja ongelmat en mä sitä ja mä en halua olla ilkeä mutta se on ihan päivänselvä että suurinosa ei edes yritä ja jos ne yrittää niin ne luovuttaa samantien, se vaatii itseltä paljon
Suurin osa lihavista on yrittänyt ja usein. Monilla on useita suuriakin painonpudotuksia taustalla. Synkkä tosiasia vain on, että laihduttaminen lihottaa ja vain n. 5% laihduttaneista pystyy pitämään lisäkilot poissa.
Onnistunut laihdutus on elämäntapamuutos, ei laihdutuskuuri. Ei se kuukauden kituuttamalla eläminen auta yhtään mitään jos sen jälkeen vetää ruokaa samalla tavalla kuin ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
Jutun mukaan hoikat syövät myös tarpeeksi usein. Ja rennosti.
Ikä jää jutussa käsittelemättä. Itse olin normaalipainoinen 50-vuotiaaksi asti ilman mitään ponnistelua. Olisin voinut osallistua tuohon tutkimukseen silloin. Sittemmin minusta on tullut lievästi ylipainoinen, eikä sille tunnu voivan yhtään mitään. Mitä enemmän kiinnitän huomiota syömisiin ja mitä tarkemmin noudatan suosituksia, sitä sitkeämmin paino nousee. Haluaisin tietää, missä on vika. Ovatko suositukset ihan vääriä?
Pelkällä kalorilaskennalla menee metsään.Jokainen dieetti ilman oikeaa treeniä vähentää energiankulutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen hoikka koska nälän tunne ei häiritse minua. Jos aion illalla syödä pizzan, voin jättää lounaan välistä tai korvata sen vaikka mandariinilla ja kahvilla.
Mun valmiiksi alipainoinen mies oli kuin ennenkin: aktiivinen, söi jatkuvasti ja lähinnä hiilaria (suht terveellisesti kuitenkin) ja vuosi sitten laihtui entisestään jotain 8kg, näytti jo ihan keskitysleiriläiseltä. Sitten kun sitä selvilteltiin, niin ilmeisesti romahti fyysisesti burnoutista johtuneeseen unettomuuteen. Paino palaili pikkuhiljaa. Koko aikana en huomannut ruokaillussa mitään muutosta ja huilin jälkeen paino nousee vaikka liikkuu taas arjessa kuten ennenkin.
Mä en enää osta kaloriteoriaa.
Joskus koitin jakaa omat syömiset samaan kahden tunnin välein leipää naamariin, niin lopetin alle kk kun paino alkoi nousta ja kuitenkaan mikään määrä syömistä ei saanut kylläiseksi. Mulla toimii kun en syö leipää.
Sitä pitäisi vaan opetella kuuntelemaan omaa kehoa. Työ- ja perhe-elämä vaan tekee hommasta todella haastavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täältä löytyy maksutta tietoa tutkimuksesta: https://www.sttinfo.fi/tiedote/69942194/elinikainen-painonhallinta-kuin…
"Onnistujat olivat lapsuudessaan omaksuneet mutkattoman suhteen ruokaan. Suhdetta sävyttää lempeys; ruoka nähdään energian lähteenä, mutta myös yhdessäolon välineenä ja nautinnon tuojana ja myös herkut kuuluvat elämään.
Elinikäiset painonhallitsijat suhtautuvat painonhallintaan joustavasti ja sallivasti, mutta ovat tietoisia syömiseen ja liikuntaan liittyvästä käyttäytymisestään. Heidän elämäntyyliinsä kuuluvat esimerkiksi säännöllinen syöminen ja liikunta, terveellinen ja kasvisvoittoinen ruokavalio, sopivat annoskoot, jotka edistävät painonhallintaa."
Omalla kohdalla toimi liikunnan lisääminen ja unen laatuun satsaaminen.
Vähensin höttöhiilarit minimiin eli vaalean vehnän ja sokerin.
Aluksi katsoin myös kalorimääriä oppiakseni syömään sopivasti.
Ateriarytmi ja vuorokausirytmi oli jo valmiiksi kunnossa, vettä join jo muutenkin.
Paino on pudonnut tasaisesti jo vuoden ajan. Ruokaa en edes mieti ja lapsetkin ovat omaksuneet tämän.
Oikeasti muutokset on pieniä, tässä omia esimerkkejäni:
Aamupala paahtoleipä- vaihda puuroon jossa päällä marjoja ja pähkinöitä
Lounas eines muusi ja lihapullat- vaihda keittoon tai salaattiin ja näkkileipään
Välipala pulla- vaihda hedelmään
Illallinen makaroonilaatikko- vaihda makarooni täysjyvään ja ota pienempi annos, muista kasvikset ja lautasmalli
Iltapalaksi paahtoleivän sijaan vaikka maustamaton rahka ja marjoja.
Enää ei tee mieli edes napostella, odotan liikkumaan pääsyä ja muutenkin on koko ajan energisempi ja parempi olo.
Pieniä muutoksia niin että niihin tottuu hiljalleen- ei mitään kuureja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutun mukaan hoikat syövät myös tarpeeksi usein. Ja rennosti.
Ikä jää jutussa käsittelemättä. Itse olin normaalipainoinen 50-vuotiaaksi asti ilman mitään ponnistelua. Olisin voinut osallistua tuohon tutkimukseen silloin. Sittemmin minusta on tullut lievästi ylipainoinen, eikä sille tunnu voivan yhtään mitään. Mitä enemmän kiinnitän huomiota syömisiin ja mitä tarkemmin noudatan suosituksia, sitä sitkeämmin paino nousee. Haluaisin tietää, missä on vika. Ovatko suositukset ihan vääriä?
Lihastreenin puuttuessa kalorikulutus laskee iän myötä,ei se pelkkä ikä mikään ongelma ole - minullakaan.
No sinulla ehkä ei, mutta minulla on. Liikun paljon, olen arjessa aktiivinen. Askelmäärät ovat suuria, samoin kiivettyjen kerrosten määrä. Lihaskunto on hyvä. Syön todella paljon vähemmän kuin söin hoikkana, ja todella paljon terveellisemmin kuin söin hoikkana. Ja kuluttaahan painavampi kroppa jo samoillakin liikuntamäärillä enemmän kuin kevyt hoikka kuluttaa.
Silti minä lihon, tai en ainakaan laihdu. Vaikka miten tekisin kaiken suositusten mukaan. Kyllä tässä ongelma on selvästikin ikä.
Miten hoikkuutta jaksetaan ihmetellä? Normaali aktiivinen elämäntyyli, liikunta, normaali ruokavalio. Ei älytöntä herkkujen napostelua ja älyttömiä jättiannoksia ja pikaruokaa. Ei oikeasti ole sen ihmeellisempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen hyvin hoikka ja salaisuuteni on lienee se, etten ole kiinnostunut syömisen tuomasta nautinnosta. Ihan tietoisestikin olen suunnannut intressini muihin asioihin. Jos haluan nautintoa, en esim. syö suklaata vaan vaikkapa masturboin tai harrastan seksiä kumppanini kanssa. Ja sitten rakastan liikuntaa, erityisesti tanssia ja ylipäätänsä kaikenlaista kehollista haastetta. Jooga toimii myös hyvänä nautinnon lähteenä, kuten vaikkapa juoksu kosteassa metsässä.
En harrasta ruoanlaittoa eikä se perheessämme ole keskiössä. En perheessänikään pidä tärkeänä esim. yhteisiä ruokahetkiä vaan sitä, että mennään yhdessä esim. kiipeilemään tai luistelemaan. Kaikki lapset ovat liikunnallisia, terveitä ja hoikkia. En valita kouluruoan tasosta vaan sanon, että kaiken ruoan ei tarvitse olla hyvänmakuista. Se on polttoainetta, jotta jaksetaan. Käyn itsekin syömässä laitosruokalassa ja syön siellä mitä nyt milloinkin on. HYvää tai p
Olipas minä-keskeinen viesti :D huh
Olen 173/57, liikun paljon, harrastan pitkän matkan juoksua. Muutaman kilon haluan pois joten ihan reippaasti saa kyllä liikkua eli kilometrimäärät kasvaa tästäkin. Lisänä säännöllinen ruokavalio, herkuista en edes tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Kävely.
t. juoksija
Juoksu toimii vielä paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Miten hoikkuutta jaksetaan ihmetellä? Normaali aktiivinen elämäntyyli, liikunta, normaali ruokavalio. Ei älytöntä herkkujen napostelua ja älyttömiä jättiannoksia ja pikaruokaa. Ei oikeasti ole sen ihmeellisempää.
On siinä muutakin, koska vaikka tuo resepti piti minut hoikkana ennen, se ei yhtäkkiä enää toimi. Sitä jää aika avuttomaksi, kun on ensin elänyt 50-vuotiaaksi niin, että painonhallinta on ollut ihan vaivatonta, pelkkä terve järki riittää, ja yhtäkkiä sitten mikään ei toimikaan. Vaikka miten muokkaa elämää, niin yhtäkkiä sitä vaan lihoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hoikkuutta jaksetaan ihmetellä? Normaali aktiivinen elämäntyyli, liikunta, normaali ruokavalio. Ei älytöntä herkkujen napostelua ja älyttömiä jättiannoksia ja pikaruokaa. Ei oikeasti ole sen ihmeellisempää.
On siinä muutakin, koska vaikka tuo resepti piti minut hoikkana ennen, se ei yhtäkkiä enää toimi. Sitä jää aika avuttomaksi, kun on ensin elänyt 50-vuotiaaksi niin, että painonhallinta on ollut ihan vaivatonta, pelkkä terve järki riittää, ja yhtäkkiä sitten mikään ei toimikaan. Vaikka miten muokkaa elämää, niin yhtäkkiä sitä vaan lihoo.
Kannattaa käydä lääkärissä ja tarkastaa esim. Kilppariarvot, koska ei kuulosta normaalilta.
Itsellä vasta salin myötä nousi paino 40v iässä. Lähinnä siis lihaskasvun takia. Aina ollu laiha. Olen siis mies. Syön epäsäännöllisesti. En syö koskaan aamupalaa. Eli sellainen elämän pituinen jonkinlainen pätkäpaasto on luonnostaan muodostunut. Viimeinen leipä n. 19.00. Seuraava ruoka lounaalla jossain 11-15 välissä. Mitään en koskaan napostele ruokailujen välissä. Syön sitten uudestaaan kun tulee nälkä. Ja syön kerralla paljon. Olisiko säännöllinen ruokailu huonosta vaikka muuta väitetään? Eihän ihminen ole kuin hetken syönyt säännöllisesti? Eikä muutkaan eläimet syö kellon mukaan vaan silloin ku satutaan saalista saamaan. Aamupala ei todellakaan ole päivän tärkein ateria omasta mielestä. Ei sellasta olekaan.