Kun erositte, niin oliko helpotus päästä eroon jostakin, mitä piti tehdä "pakosta" ?
Itselleni oli suuren suuri helpotus päästä eroon miehen jatkuvasta auttamisesta kaikessa. Emme asuneet yhdessä, niin olin vain ilmaista työvoimaa. Inhosin silmittömästi myös hiihtämistä, johon pakotti sadistisesti. Seksistä nyt puhumattakaan.
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Oli helpotus päästä eroon miehen jatkuvasta huomion vaatimisesta. Ihan sama mitä tein niin piti tulla kertoon tai kysyyn jotain.
Kun sain tän kirjoitettua, tajusin, että lapsethan käyttäytyy juuri noin.
Vierailija kirjoitti:
Suurin helpotus oli seksin loppuminen. Toisena vierailut ja illanvietot miehen tuttavien luona.
Miksi olet halunnut parisuhteeseen?
Vierailija kirjoitti:
Se jatkuva jossain hyppääminen jäi pois, kun kotonahan vaan ei voinut olla. Jopa tuntui, ettei ollut mitään ihmisarvoa, jos ei ollut koko ajan tukka putkella menossa. Nyt saan jäädä sohvalle ihan vapaasti, ja jäänkin.
Onkohan meillä sama ex? Rasittavia ovat nuo ekstrovertit supermenijät, jotka saavat energiaa kaikista kissamristijäisistä. Itse introverttinä uuvun moisesta. Ero tuli, kun en saanut tarpeeksi lepoa. Nyt on ihanaa, kun saan ladata akkuja rauhassa kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli helpotus päästä eroon miehen jatkuvasta huomion vaatimisesta. Ihan sama mitä tein niin piti tulla kertoon tai kysyyn jotain.
Kun sain tän kirjoitettua, tajusin, että lapsethan käyttäytyy juuri noin.
Liiallinen huomiohakuisuus kertoo usein syvemmistä mielenterveyden ongelmista.
Vierailija kirjoitti:
Miehen mielestä ruuanlaitto kuului naiselle. Sitten valitti joka ikinen kerta, vaikka olen kokkikoulun käynyt ja ihan taitava ruuanlaittaja. Kertaakaan en ole eron jälkeen tehnyt mitään kastikkeita tai uuniruokia, joita mies vaati joka päivä. Kaikkeen sitä suostuukin parisuhteessa.
Tulee mieleen se Mankelin sketsi, "suomalainen mies".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se jatkuva jossain hyppääminen jäi pois, kun kotonahan vaan ei voinut olla. Jopa tuntui, ettei ollut mitään ihmisarvoa, jos ei ollut koko ajan tukka putkella menossa. Nyt saan jäädä sohvalle ihan vapaasti, ja jäänkin.
Onkohan meillä sama ex? Rasittavia ovat nuo ekstrovertit supermenijät, jotka saavat energiaa kaikista kissamristijäisistä. Itse introverttinä uuvun moisesta. Ero tuli, kun en saanut tarpeeksi lepoa. Nyt on ihanaa, kun saan ladata akkuja rauhassa kotona.
Miksi lähdit mukaan? Minä jäin sohvalle makaamaan, kun toinen kävi näissä kissanristiäisissä. Kerran hänen työkaverit olivat sanoneet, että minä olen miehen mielikuvitusvaimo, kun en osallistu koskaan mihinkään illanistujaisiin eikä minua näy missään. En käynyt edes anoppilassa kertaakaan jouluna yhteisen 16 vuoden aikana. Muuten kävin siellä kerran vuodessa tai joka toinen vuosi.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mutta sotkun määrä kotona väheni 90% ja kauppalasku pieneni 75%
En tänäkään päivänä ymmärrä mikä on kauppalasku. Minä maksan kassalla ja saan kuitin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se jatkuva jossain hyppääminen jäi pois, kun kotonahan vaan ei voinut olla. Jopa tuntui, ettei ollut mitään ihmisarvoa, jos ei ollut koko ajan tukka putkella menossa. Nyt saan jäädä sohvalle ihan vapaasti, ja jäänkin.
Onkohan meillä sama ex? Rasittavia ovat nuo ekstrovertit supermenijät, jotka saavat energiaa kaikista kissamristijäisistä. Itse introverttinä uuvun moisesta. Ero tuli, kun en saanut tarpeeksi lepoa. Nyt on ihanaa, kun saan ladata akkuja rauhassa kotona.
Miksi lähdit mukaan? Minä jäin sohvalle makaamaan, kun toinen kävi näissä kissanristiäisissä. Kerran hänen työkaverit olivat sanoneet, että minä olen miehen mielikuvitusvaimo, kun en osallistu koskaan mihinkään illanistujaisiin eikä minua näy missään. En käynyt edes anoppilassa kertaakaan jouluna yhteisen 16 vuoden aikana.
Lähipiirissä oli yksi tuollainen, joka jättäytyi pois lähes kaikista toisen puolen "kissaristijäisistä", mutta toki vaati että toinen osallistuu kaikkiin hänen suvun hamsterin kastajaisiin ja kaukaisten serkkujen tapaamisiin jne. Nekin muutamat kerrat kun hän oli lupautunut tulemaan johonkin, jännästi päivää tai muutamia tunteja ennen h-hetkeä tuli ilmoitus, että jääkin pois koska x, y, z.
Pääsin eroon tyhmästä juoposta anopista. Nyt ikää alkaa olla jo sen verran, että mitään anoppia ei enää tule. Vaikka olisi hengissäkin, niin en tutustu.
Jokaviikonloppuinen ryyppääminen.
Liian lähellä alkkis appiukkoa asuminen ja sen tiuhaan näkeminen.
En ole kaivannut seurustelusta mitään. Ruumiinlämpö on ihan hyvä asia, mutta koska silloin kun se tulee mieheltä se johtaa jatkuvaan siittämiseen, käytän mieluummin sähköpatteria tai makuupussia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin helpotus oli seksin loppuminen. Toisena vierailut ja illanvietot miehen tuttavien luona.
Miksi olet halunnut parisuhteeseen?
Ihminen on sosiaalinen eläin ja monilla ihmisillä tuo sosiaalinen vuorovaikutus pitää sisällään toisen näkemistä, keskustelua, auttamista, vastavuoroisia palveluksia, lämpimiä hymyjä, kauniita sanoja, jne. Miehet eivät vaan sovi näihin kovin hyvin, koska aina alkaa siittäminen, haaremien keräily, jne.
"Lähipiirissä oli yksi tuollainen, joka jättäytyi pois lähes kaikista toisen puolen "kissaristijäisistä", mutta toki vaati että toinen osallistuu kaikkiin hänen suvun hamsterin kastajaisiin ja kaukaisten serkkujen tapaamisiin jne. Nekin muutamat kerrat kun hän oli lupautunut tulemaan johonkin, jännästi päivää tai muutamia tunteja ennen h-hetkeä tuli ilmoitus, että jääkin pois koska x, y, z."
No minä en käynyt edes oman suvun kissanristiäisissä. Kävin silloin yksin muuten vaan kotopuolessa kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin helpotus oli seksin loppuminen. Toisena vierailut ja illanvietot miehen tuttavien luona.
Miksi olet halunnut parisuhteeseen?
Alussa mies huomioi myös minua ja sai minut tuntemaan oloni hyväksi. Sitten se loppui, ja tunsin olevani hänelle ainoastaan haittana, paitsi silloin kun hänen piti saada seksiä tai esitellä muille että kyllä hänellä nainen on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se jatkuva jossain hyppääminen jäi pois, kun kotonahan vaan ei voinut olla. Jopa tuntui, ettei ollut mitään ihmisarvoa, jos ei ollut koko ajan tukka putkella menossa. Nyt saan jäädä sohvalle ihan vapaasti, ja jäänkin.
Onkohan meillä sama ex? Rasittavia ovat nuo ekstrovertit supermenijät, jotka saavat energiaa kaikista kissamristijäisistä. Itse introverttinä uuvun moisesta. Ero tuli, kun en saanut tarpeeksi lepoa. Nyt on ihanaa, kun saan ladata akkuja rauhassa kotona.
Miksi lähdit mukaan? Minä jäin sohvalle makaamaan, kun toinen kävi näissä kissanristiäisissä. Kerran hänen työkaverit olivat sanoneet, että minä olen miehen mielikuvitusvaimo, kun en osallistu koskaan mihinkään illanistujaisiin eikä minua näy missään. En käynyt edes anoppilassa kertaakaan jouluna yhteisen 16 vuoden aikana.
Voi kun mies olisi antanut jäädä pois, mutta kun hän väkisin raahasi mukaan ja oli vihainen, ellen lähtenyt. Oli kuulemma noloa, kun muilla oli naisystävät mukana ja hän joutui aina olemaan yksin.
Joskus pahan riidan jälkeen sovittiin, että voin aina joskus lähteä mukaan. Mutta kävi ilmi, että kun minä olin ajatellut että kerran kuukaudessa olisi joskus, niin miehelle kerran kuussa oli yhtä kuin ei ikinä.
T. Eri
Kaikkeen 💩 sitä ihminen suostuukin "parisuhteessa". Onneksi ei ole tarve pariutua. 😆
Yksin voin paremmin. 💝🙏🏻
Vierailija kirjoitti:
"Lähipiirissä oli yksi tuollainen, joka jättäytyi pois lähes kaikista toisen puolen "kissaristijäisistä", mutta toki vaati että toinen osallistuu kaikkiin hänen suvun hamsterin kastajaisiin ja kaukaisten serkkujen tapaamisiin jne. Nekin muutamat kerrat kun hän oli lupautunut tulemaan johonkin, jännästi päivää tai muutamia tunteja ennen h-hetkeä tuli ilmoitus, että jääkin pois koska x, y, z."
No minä en käynyt edes oman suvun kissanristiäisissä. Kävin silloin yksin muuten vaan kotopuolessa kuitenkin.
Hah, mun ex olisi väkisin ollut haluamassa vierailuille sukulaisteni ja tuttujeni luo, joita en tavannut edes itse. Hänelle oli jotenkin ihan selvyys, että hän saa mukanani suvun ja suuren sosiaalisen piirin. Oli heti käynyt FB-kavereitanikin läpi ja analysoinut, kenen kanssa tulee juttuun ja miettinyt jo puheenaiheitakin valmiiksi.
Hankkikaa jo se oma elämä myös "parisuhteessa".
Muiden miellyttäminen vie hengen!
En ymmärrä kyselijöitä "no miksi teit, miksi suostuit?". Jokainen parisuhde vaatii joustoa! Usein vasta pitkän ajan kuluttua tajuaa että sitä on liikaa tai se on yksipuolista.
Miehen mielestä ruuanlaitto kuului naiselle. Sitten valitti joka ikinen kerta, vaikka olen kokkikoulun käynyt ja ihan taitava ruuanlaittaja. Kertaakaan en ole eron jälkeen tehnyt mitään kastikkeita tai uuniruokia, joita mies vaati joka päivä. Kaikkeen sitä suostuukin parisuhteessa.