Il ihmettelee "vanhanajan" kasvatuskeinoja. Linkki. Mitä ne muka on nykyään?
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/7ed4ecdf-055a-42d3-9421-f310…
Moni noista haastatelluista suhtautui saamaansa kuritukseen myönteisesti tyyliin: kaipa minä sen ansaitsin, kun muuten olin niin kovapäinen lapsi.
Nyt on kaikki kuritukset sopimattomia. Jopa jäähy.
Ei tunnu kasvavan parempia ja onnellisempia lapsia.
Kommentit (94)
Ruumiillinen kuritus lienee kuitenkin paras, mutta sitä ei pidä antaa vihan vimmassa vaan varovasti lähinnä pelottelumielessä.
Isäni sai 1920-luvulla piiskaa, mutta aina niin helläkätisesti, että isä nauroi ja äitinsä itki.
Itse sain myös helläkätisesti piiskaa 1960-luvulla. Mua se silti pelotti. Sain myös takahiuksista tukistusta, joka sattui vähän. Okun aika kiltti lapsi, joten nyt tuli lähinnä, jos tein jotain äitini mielestä vaarallista.
Ihan ok olen tämän kanssa.
Ei se kasvatustapa oo ennen ollu yhtää sen parempi ku nykysin. Siitähän se nimenomaan johtuu että ihmiset on sekaisin koska me kaikki tullaan sieltä vanhoista ajoista
Mä en käsitä ollenkaan sitä että miten te ihmiset aina kuvittelette että ennen ei ole tapahtunut huonoja asioita tai ilkivaltaa tai ihan mitä vaan negatiivista, te ette vaan ole nähnyt sitä koska te olette joko tehnyt jotain muuta kuin istunut tietokoneilla lukemassa lehtiä tai sitten näitä härpäkkeitä ei ole edes ollut olemassa joten ne asiat ei ole koskaan ollut teidän omalla naamallanne
Nykyään ne on kaikki teidän naamalla
Mä olen kasvanut paikassa missä oli ihan normaali että koulun jälkeen hakattiin toisia ja kiusattiin ja varastettiin toisilta bussirahoja ja ties mitä, lintsailtiin kouluista ja tehtiin ilkivaltaa kylillä. Meistä jokainen oli vanhan koulukunnan kasvatteja :D
Vierailija kirjoitti:
Lapseni syntyi 2000-luvulla. Moni kaverini antoi samaan aikaan syntyneille lapsilleen silti ruumiillista kuritusta. Erityisesti luunappeja. Mieheni olisi antanut kunnon selkäsaunan ja oli vihainen minulle, kun en sallinut mitään ruumiillista.
Silloin suositeltiin jäähyä. Eli jäähylle ikävuosien määräksi minuuteissa. Joko omaan huoneeseen tai jäähypenkille. Jopa tv:ssä jäähypenkkiä suositeltiin.
Nyt sekin on huonon pidetty. Mitä jää jäljelle. Keskustelu. Moni sanoo, että se ei tehoa.
Minun muksuni ovat ysärilapsia. Meillä oli aina keskustelu käytössä, kun tuli jotain ongelmaa. Eivät muksut siitä tykänneet, selvähän se, kun piti äidille selvittää, mitä on tehty ja miksi ja pohtia äidin kanssa, miksi toiminta ei ehkä ollut kaikkein viisainta. Luultavasti olisivat ottaneet mieluummin sen jäähypenkin. Itse kannatan kyllä edelleen puhumista, vaikka se ei aina ole helppoa vastahakoisen tenavan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ruumiillinen kuritus lienee kuitenkin paras, mutta sitä ei pidä antaa vihan vimmassa vaan varovasti lähinnä pelottelumielessä.
Isäni sai 1920-luvulla piiskaa, mutta aina niin helläkätisesti, että isä nauroi ja äitinsä itki.
Itse sain myös helläkätisesti piiskaa 1960-luvulla. Mua se silti pelotti. Sain myös takahiuksista tukistusta, joka sattui vähän. Okun aika kiltti lapsi, joten nyt tuli lähinnä, jos tein jotain äitini mielestä vaarallista.
Ihan ok olen tämän kanssa.
Minä en ole ok tuollaisen asian kanssa. Minulla oli pitkät hiukset, joista äiti tukisti kipeästi. Niistä oli helppo tarttua ja äiti käytti kyllä sitä helppoutta hyväkseen. Itse pidin huolen, että ikinä en lapsiani tukista.
Häpäisy on myös aika traumatisoiva kasvatustyyli ns. pehmeille lapsille. Sitten meille kovakalloisille ääliöille sillä on täysin toivottua päinvastainen vaikutus.
"Mitä se naapurin Aunekin sinusta ajattelee?" -No hitto, minäpä lähden kysymään!
"Et sinä mitään osaa" Ok, vielä roskasi ja siivoa pöytäsi. En muuten aio tehdä näitä kässän sukkia, teetkö sinä vai sanonko opelle että sanoit etten osaa?
"Ihmiset pitävät sinua huonona tyttönä"Juu, oikeassa ovat ja aion kailottaa sitä kaikille tutuillesi
Jne jne jne
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kasvanut paikassa missä oli ihan normaali että koulun jälkeen hakattiin toisia ja kiusattiin ja varastettiin toisilta bussirahoja ja ties mitä, lintsailtiin kouluista ja tehtiin ilkivaltaa kylillä. Meistä jokainen oli vanhan koulukunnan kasvatteja :D
Vanhoina aikoina ei haistateltu opettajille eikä karattu oppitunneilta käytävään. Ei myöskään vedetty opettajia turpaan vaikka suositun teorian mukaan ruumiillinen kuritus opetti lapset väkivaltaisiksi.
Kaikki lapsen rankaiseminen, lahjominen ja pakottaminen on vanhentunutta kasvatusta.
Vierailija kirjoitti:
Häpäisy on myös aika traumatisoiva kasvatustyyli ns. pehmeille lapsille. Sitten meille kovakalloisille ääliöille sillä on täysin toivottua päinvastainen vaikutus.
"Mitä se naapurin Aunekin sinusta ajattelee?" -No hitto, minäpä lähden kysymään!
"Et sinä mitään osaa" Ok, vielä roskasi ja siivoa pöytäsi. En muuten aio tehdä näitä kässän sukkia, teetkö sinä vai sanonko opelle että sanoit etten osaa?
"Ihmiset pitävät sinua huonona tyttönä"Juu, oikeassa ovat ja aion kailottaa sitä kaikille tutuillesi
Jne jne jne
Tää oli aika hauska
"Ihmiset pitävät sinua huonona tyttönä"Juu, oikeassa ovat ja aion kailottaa sitä kaikille tutuillesi "
Nauran vieläkin
Kuoleman uhka mielellään läsnä rangaistuksissa, ei tietysti todellisesti, mutta niin että lapselle jää sellainen kuva että se olisi mahdollista.
Oi aikoja oi tapoja.
Luulen kuitenkin, että lapset pitäisi taas saada kunnioittamaan vanhempiaan ja opettajiaan ja muita ihmisiä.
Kouluissa on todella levitonta. Itse kävin oppikoulua, jossa oli hipihiljaista oppitunneilla. Se oli suuri asia, että sai opiskella.
Luokallejäämistä ja ehtoja pelkäsivät ne joilla jokin aine sujui huonommin.
Nykyään ei jäädä luokalle juuri koskaan. Oppitunneilla on kaaos. (Tyttäreni on 23-v ja hän videoi yläkouluaikoinaan joskus minulle oppitunneilta kohtia. Vanhempien vierailupäivänä oppilaat ovat kiltimpiä.)
Remmiä tuli solkipäällä lähes päivittäin. Syyksi riitti, että naapurin lapset olivat käyttäytyneet huonosti. Pahimmillaan ei päiväkausiin pystynyt kuin mahallaan makaamaan kun takapuolen lihat paistoi haavoista. Itkeä tai valittaa ei saanut ja lopuksi piti kiittää vanhenpia ja Taivaan Isää. Ei minun kuritus mitenkään poikkeavaa ollut, samaa tehtiin joka talossa. Väitänpä että juuri siitä syystä meistä tuli ahkeria ja kaikin puolin kunnollisia kansalaisia.
M73
Vierailija kirjoitti:
Oi aikoja oi tapoja.
Luulen kuitenkin, että lapset pitäisi taas saada kunnioittamaan vanhempiaan ja opettajiaan ja muita ihmisiä.
Kouluissa on todella levitonta. Itse kävin oppikoulua, jossa oli hipihiljaista oppitunneilla. Se oli suuri asia, että sai opiskella.
Luokallejäämistä ja ehtoja pelkäsivät ne joilla jokin aine sujui huonommin.
Nykyään ei jäädä luokalle juuri koskaan. Oppitunneilla on kaaos. (Tyttäreni on 23-v ja hän videoi yläkouluaikoinaan joskus minulle oppitunneilta kohtia. Vanhempien vierailupäivänä oppilaat ovat kiltimpiä.)
Kyllä oli melkoista meno yläkoulussa välillä jo 20v sitten. Yhden housut vedettiin nilkkoihin kesken oppitunnin kaikkien edessä, opettaja heitteli taulusientä ja joku oppilas aiheutti tulvan tukkimalla lavuaarit, toinen palohälytyksen polttamalla vessassa tupakkaa.
Vierailija kirjoitti:
Remmiä tuli solkipäällä lähes päivittäin. Syyksi riitti, että naapurin lapset olivat käyttäytyneet huonosti. Pahimmillaan ei päiväkausiin pystynyt kuin mahallaan makaamaan kun takapuolen lihat paistoi haavoista. Itkeä tai valittaa ei saanut ja lopuksi piti kiittää vanhenpia ja Taivaan Isää. Ei minun kuritus mitenkään poikkeavaa ollut, samaa tehtiin joka talossa. Väitänpä että juuri siitä syystä meistä tuli ahkeria ja kaikin puolin kunnollisia kansalaisia.
M73
Tuo on sentään jo liikaa kuritusta.
Ei kaikki saaneet noin voimakasta. Mun 1920-luvulla syntyneen isän perheessä ei olisi tullut kyseeseen noin voimakas, että iho olisi rikkoutunut.
Mielestäni oppilaille pitää antaa enemmän vastuuta oppimistuloksestaan.
Jollei koulun antaman avunkaan turvin kykene suorittamaan jonkin aineen numeroa 5, niin pitää jättää luokalleen. (Ehdot toki voisi yrittää suorittaa)
Ehkä tuo olisi riittävä nolaus. Jos sitten ei mee kouluun ollenkaan, niin sitten kasvatuslaitokseen (huostaanotto) ja siellä pakotettuna kouluun.
Lapseni kaverin äiti hommasi tuon tytön kuukaudeksi huostaan ja hommat alkoi toimia paremmin. Tuo äiti oli itse töissä toisessa nuorisokodissa. Tiesi systeemit. Nyt tytöllä menee ihan ok. On vakituinen työpaikka lähihoitajana.
"80-luvulla sain selkäsaunan nahkaremmillä rikkoessani kieltoja. Oli pari muutakin kertaaen ajattele näitä pahalla, vaan ihan ansaitusti tuli saatua."
Minkä ikäisiä yleensä kurittettiin tällä tavalla? Koska ei kai nyt kukaan ihan pieniä voinut remmillä lyödä, mutta toisaalta ei kai mitään teinejä enää kuritettu? Mitenköhän tämä meni?
Mun ei tarvinnut omia lapsia kurittaa, en muista yhtään kertaa. Sain lapset nollarilla ja olen nyt 50+, muisti toimii hyvin. Mun vanhemmat kuritti tukistamalla ja antamalla luunappeja, sekä sulkemalla vessaan " miettimään" tekosiani. Lisäksi äiti huusi ja haukkui. Heillä ei ollut mitään halua tutustua minuun ja viettää aikaa kanssani. Omaa lasta on todella helppo rakastaa, se tuli niin automaattisesti. Miksi jotkut valitsevat päivä toisensa perään olla kovia kurittajia ilman suhdetta lapseensa?
En ymmärrä miten kukaan pystyy fyysisesti kurittamaan omaa lastaan tai ylipäätään ketään elävää olentoa? Ei mulla käy mielessäkään. Itse kyllä pidän kovaakin kuria oikealla äänensävyllä, en aina keskustele vaan määrään ja komennan kun tarve vaatii. Niin minuakin kasvatettiin.
Lapseni syntyi 2000-luvulla. Moni kaverini antoi samaan aikaan syntyneille lapsilleen silti ruumiillista kuritusta. Erityisesti luunappeja. Mieheni olisi antanut kunnon selkäsaunan ja oli vihainen minulle, kun en sallinut mitään ruumiillista.
Silloin suositeltiin jäähyä. Eli jäähylle ikävuosien määräksi minuuteissa. Joko omaan huoneeseen tai jäähypenkille. Jopa tv:ssä jäähypenkkiä suositeltiin.
Nyt sekin on huonon pidetty. Mitä jää jäljelle. Keskustelu. Moni sanoo, että se ei tehoa.