Ammattikorkeakouluun tulee jatkuvasti nuoria, jotka eivät selviä edes yksinkertaisista perusasioista
Ihan perustaidot hakusessa. Onko kaikilla nykyään ADHD?
Vai olisiko vain taidot olemattomat ja elämänhallinta hakusessa? Kiitos vapaan kasvatuksen ja somen?
Kuinka nämä pärjäävät työelämässä, ihmettelevät opettajat.
Mikä nuoria oikein vaivaa?
Kommentit (344)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyopiskelijoille esim. muistiinpanojen tekeminen on ihan vieras ajatus. Kynää ei ole mukana, eikä paperia. On ihan turha selostaa asioita, kun muistiinpanoja ei tehdä. Parempi antaa kaikki ohjeet suoraan kirjallisessa muodossa. Ainiin, mutta ne pitäisi osata lukea...
Onko koulutuksen digitalisaatio tuttu termi? Muistiinpanoja ei ole tehty kynällä ja paperilla enää vuosikymmeneen. Monet luennoitsijoista tarjoavat myös kurssikohtaiset prujut. Kyse ei ole yläkoulusta, vaan korkea-asteesta.
Yksi syy vaikeuksiin saattaa olla siinä, että opintomateriaali on englanniksi. Sellainen keskivaikea tieteellinen teksti vaatii vähintään magnan arvosanaa lukion kirjoituksista. Toisekseen korkea-asteen opettajilla ei ole välttämättä kasvatustieteen opintoja takana. Ei ole mitenkään tavatonta, että luennoitsija tietää asiansa, mutta ei o
Siellä taas joku buumeri äänessä?
Uskokaa pois, tämä amk-touhu menee vielä paljon surkeammaksi lähivuosien aikana. Heikoimmat valmistuvat ovat todella, todella heikkoja.
Ja vähän aikaa sitten joku amk:n rehtori oli sitä mieltä, että näille pitäisi antaa maisterin tutkinto. Joopa joo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyopiskelijoille esim. muistiinpanojen tekeminen on ihan vieras ajatus. Kynää ei ole mukana, eikä paperia. On ihan turha selostaa asioita, kun muistiinpanoja ei tehdä. Parempi antaa kaikki ohjeet suoraan kirjallisessa muodossa. Ainiin, mutta ne pitäisi osata lukea...
Onko koulutuksen digitalisaatio tuttu termi? Muistiinpanoja ei ole tehty kynällä ja paperilla enää vuosikymmeneen. Monet luennoitsijoista tarjoavat myös kurssikohtaiset prujut. Kyse ei ole yläkoulusta, vaan korkea-asteesta.
Yksi syy vaikeuksiin saattaa olla siinä, että opintomateriaali on englanniksi. Sellainen keskivaikea tieteellinen teksti vaatii vähintään magnan arvosanaa lukion kirjoituksista. Toisekseen korkea-asteen opettajilla ei ole välttämättä kasvatustieteen opintoja takana. Ei ole mitenkään tavatonta, että luennoitsija tietää asiansa, mutta ei o
Eräs perhetuttu emigroitui aikoinaan Ruotsiin ja päätyi lastentarhaan töihin. Kehuskeli ruotsalaisille tutuilleen, miten oppii ruotsia käytännössä työpaikallaan, mistä ruotsalaiset kauhistuivat, ettei sellaisella "lastenruotsilla" mitään tee. Sama pätee tässäkin.
For real no cap. Ap speakkaa asiaa
Kunnon pääsykokeet takaisin. Todistusvalinnoilla ei ole mitään mieltä, jos alemmilta koulutusasteilta saa rimaa hipoenkin kivat arvosanat. Toki koko koulutus pitäisi laittaa kuntoon, mutta luulisi että korkekoulut kykenisivät myös itse karsimaan sopivat hakijat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä jokin 1-vuotinen valmentava koulutus olisi paikallaan ammattikoulun ja AMK:n väliin? Silloin pystyisi oikeastikin jatkamaan opintoja.
Se kuilu taitaa vain koko ajan kasvaa kun yleisaineiden opetusta vähennetään. Minä kannatan sitä että kaksoistutkinto tulisi pakolliseksi kaikille jotka menevät amikseen.
Voisi olla mieluummin vapaaehtoinen. Esimerkiksi a) mahdollisuus suorittaa amis 2-vuotisena, jolloin sillä pääsee nopeasti töihin eikä ole niitä yleisaineita, jotka moni kokee pakkopullaksi, tai b) suorittaa amis 3- tai 4-vuotisena, jolloin siihen kuuluisi myös erilaisia lukion kursseja. Tuohon vaihtoehto a):han olisi hyvä kuulua optiona, että voi myöhemmin suorittaa lukiokurssit, jos haluaa jatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kuilu taitaa vain koko ajan kasvaa kun yleisaineiden opetusta vähennetään. Minä kannatan sitä että kaksoistutkinto tulisi pakolliseksi kaikille jotka menevät amikseen.
Millä sinä niitä yleisaineita ammattikoulutukseen lisäät, kun rahaa ei ole edes ammattiainekohtaisten laitteiden hankkimiseen? Se on yksi syy, miksi oppisopimuskoulutusta ja oppimista työpaikoilla on lisätty.
Sipilän hallitus leikkasi satojen miljoonien edestä ammattikoulutuksesta, joten tottakai säästölinja näkyy oppilaiden tasossa. Muun olettaminen on tuulentupien rakentamista. Suomen koulujärjestelmä on kuin hapertuva kangas, johon lyödään paikkaa paikan jälkeen.
Ammattikouluista voisi kokonaan lopettaa yleisaineitten opetuksen, koska taso on mitä on, ja jatkuva valitus. Yleisaineitten opetuksen voisi siirtää lukioiden vastuulle, missä niistä on pitkä kokemus, ja ammattikoululaisilla voisi olla oikeus suorittaa niitä. Jos ovat motivoituneita oppimaan.
No siitä älykkäästä laudaturin oppilaastakin tulee tyhmä ja loppuunpalanut ainakin LaUreassa, jossa koko opetus on pilattu järkyttävän sekavilla ja päällekkäisillä koulun sivustoilla ja tileillä, sekavimmista sekavimmilla ryhmätöillä, joissa kukaan ei opi yhtään mitään muuta kuin pään sekoamista ja ahdistusta, "keksi itse" tai "opettakaa toisianne" -opetusmetodeilla ja kaikenlaiselle "globaalilla megatrendipaskalla".
Tätä se pakko-opiskelu teettää. Ei kaikki sovellu koulutuksiin. Osa ei kykene opiskelemaan. Milloin tämä ymmärretään. Jos ei halua oppia, ei opi. Piste.
Nämä sopeutumattomat pilaavat muuden opiskelun.
Vierailija kirjoitti:
Kunnon pääsykokeet takaisin. Todistusvalinnoilla ei ole mitään mieltä, jos alemmilta koulutusasteilta saa rimaa hipoenkin kivat arvosanat. Toki koko koulutus pitäisi laittaa kuntoon, mutta luulisi että korkekoulut kykenisivät myös itse karsimaan sopivat hakijat.
Ja pääsykokeet sovellettu niin, että kokeet ovat haetun alaan soveltuvat. Eli samaa aihe-aluetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta. Kellotaulua ei ymmärretä. Rahasta ei osata antaa takaisin. Laskut. Luetun ymmärtäminen joka täälläkin tulee esille. Luettua ei ymmärretä eikä sisältöä Muka luettu kääntyy ja vääntyy päässä ihan toiseksi. Ei jakseta lukea vaan silmäillään ja muka oletetaan mistä kyse. Kiire puuttumaan vaikka ei edes ehtinyt ymmärtämään mistä kyse. syvällinen ja oivaltava ajattelu pois päältä.
Mistä saadaan hnekilöitä oikeustieteelliseen, viranhaltioiksi. Ketkä pystyvät lukemaan laajoja tai edes lyhyempiäkään asiakirjoja, valituksia,kanteluita- Vaikeuksia jo perusduunissa. Kyllä oli opettajat oikeassa .
Ei noita ongelmia ole lukioista tulevilla. Kyllä tämä on nimenomaan ammattikouluista tulevien ongelma. Voi pohtia, onko vika enemmän siinä, että lähtökohtaisesti lukioihin ja ammattikouluihin hakeutuu opiskelijoita jonkin verran erilaisella profiililla, v
Sinulle ei taida olla tuttu Gaussin käyrä? Monet luonnossa esiintyvät ilmiöt noudattavat sitä, myös ihmisen älykkyys. Kun kelaat tarpeeksi pitkään oikealta vasemmalle, käyrä laskee. Ehkei kannattaisi mennä sinne "syvään päätyyn", kun oppilaitos haalii oppilasmateriaalia.
Ollaan nyt kerrankin rehellisiä ja myönnetään, että esimerkiksi pitkän matematiikan opiskelijat päätyvät joko dippainssilinjoille, lääketieteelliseen tai matemaattis-luonnontieteelliseen. Siinä alarajoilla on sitten joukkoa, joka pääsee ammattikorkeaan, mutta joille on turha antaa samantasoista opetusta kuin yliopistoissa. Ammattikorkea pelaa edelleen samoilla edellytyksillä kuin entinen opistoaste, vaikka se on lanseerannut itsensä joksikin muuksi.
Koulujen pitäisi uudistaa opetusta. Maailmalla on ollut niin että on laitettu isolle näytölle joku tik tokki tai some video opetuksen oheen niin keskittyminen on säilynyt.Puuduttavaa kuunnella pelkkää opetusta
Vierailija kirjoitti:
Uskokaa pois, tämä amk-touhu menee vielä paljon surkeammaksi lähivuosien aikana. Heikoimmat valmistuvat ovat todella, todella heikkoja.
Uskotaan todella, todella, todella! Jos oikeistohallitukset leikkaisivat lukioiden rahoitusta yhtä jykevillä saksilla, niin ylioppilaskirjoituksista selviäisi todella, todella, todella harva.
Vierailija kirjoitti:
Koulujen pitäisi uudistaa opetusta. Maailmalla on ollut niin että on laitettu isolle näytölle joku tik tokki tai some video opetuksen oheen niin keskittyminen on säilynyt.Puuduttavaa kuunnella pelkkää opetusta
Ei hitto hehe😂
Nro 34, sulle ei voi vastata suoraan, mutta on todella tavallista jatkaa opintoja amiksesta ammattikorkeaan. Ne teoreettiset tyypit menee yliopistoon jatko-opintoihin.
Miettikää: ensin luku- ja kirjoitustaidoton valmistuu AMK:sta ja jatkaa siitä YAMK-tutkintoon ja lopulta AMK-tohtoriksi eikä vieläkään osaa mitään, mutta on täyttänyt vihervasemmiston AMK:lle asettamat vaatimukset.
Vierailija kirjoitti:
" Ensin säästetään koulutuksesta 20 vuotta sekä kunnat että valtio ja sitten itketään, että nuoret eivät osaa mitään.
Jos olisi oikeasti kiinnostanut joku kilpailukyky olisi oikeistohallitus toisensa jälkeen voinut tehdä toisin, mutta kun kiinnostaa vain julkisen alasajo ja oma osakesalkku. "Koulutuksesta on säästetty 90-luvun lamasta asti, eli 30 vuotta, eikä loppua näy. Sitä saa mitä tilaa.
Millä sinä niitä yleisaineita ammattikoulutukseen lisäät, kun rahaa ei ole edes ammattiainekohtaisten laitteiden hankkimiseen? Se on yksi syy, miksi oppisopimuskoulutusta ja oppimista työpaikoilla on lisätty.
Sipilän hallitus leikkasi satojen miljoonien edestä ammattikoulutuksesta, joten tottakai säästölinja näkyy oppilaiden tasossa. Muun olettaminen on tuulentupien rakentamista. Suomen koulujärjestelmä on kuin hapertuva kangas, johon lyödään paikkaa paikan jälkeen.