Ammattikorkeakouluun tulee jatkuvasti nuoria, jotka eivät selviä edes yksinkertaisista perusasioista
Ihan perustaidot hakusessa. Onko kaikilla nykyään ADHD?
Vai olisiko vain taidot olemattomat ja elämänhallinta hakusessa? Kiitos vapaan kasvatuksen ja somen?
Kuinka nämä pärjäävät työelämässä, ihmettelevät opettajat.
Mikä nuoria oikein vaivaa?
Kommentit (344)
Kannattaa hakea nepsydiagnoosi pohjalle, ihan varmuuden vuoksi. Sillä saa aina säälipisteitä.
Syytän nykykasvatusmallia.
T. Itsellä on adhd ja olen 90', monissa paikoissa työharkassa ollut kun alan vaihtaja olen. Niin voin todeta, että mitä olen kuullut millaisia harjottelijoita nykynuoriso on, verrattuna meihin vanhempien touhuun. Ne on ku yö ja päivä.
Mulle opetettu iha peruskäytöstavat tuntuu, että ne on jääneet pois kasvatuksesta.
Eli ei se adhd kyllä ole syynä, jos peruskäytöstavat puuttuu.
Nuo on just näitä " olen vaativalla alalla asiantuntijana"-tyyppejä, ehkä rimaa hipean pusketaan tutkinto läpi kykyjen ylärajalla ja töitä sitten ei löydetä tai osata/pystytä tekemään.
Ja onhan nuo tutkinnot helpottuneet todella paljon ainakin lipaston puolella. ( siis perus hihhulimaisterit).
Vierailija kirjoitti:
Mitä perustaitoja ne eivät nyt osaa? Ostaa bussilippua, vai sitoa kengännauhojaan? Eivät osaa sanoa kiitos tai anteeksi? Vai onko vaikeudet oppiaineissa?
Aloituksesta ei käy nyt selville mikä on vikana, joten vaikea kommentoida.
Näkyy mm. niin, että eivät osaa pitää opiskeluvälineitä mukana, huolehtia lukujärjestyksestä ja ajoissa paikalla olemisesta, ja että kielissä ja matemaattisissa aineissa on liian heikot valmiudet.
AMK-ope
Vierailija kirjoitti:
Ongelmia on etenkin ammattikouluista tulevilla nuorilla. Ammattikoulujen taso on laskenut. Alun perinkin oli virhe, että ammattikoulutodistuksella pääsee jatkamaan opintoja AMK:ssa samalta viivalta kuin lukiosta.
Yleensä ammattikouluun menevät ne, jotka ovat enemmän käytäntö- kuin teoriasuuntautuneita, ja ammattikouluissa annetaan vähemmän opetusta teoria-aineissa kuin lukiossa. Kun lähtökohdat olivat alun perin heikommat ja vielä opetustakin annettu vähemmän, niin eiväthän esimerkiksi matematiikan, fysiikan, kemian, englannin tai ruotsin taidot voi olla AMK:hon tullessa samalla viivalla.
Semmonen stereotypia sieltä. Opetuksen taso kyllä on heikentynyt, niin ammattilinjoilla kuin amk:ssakin.
Mielisairaita, autisteja, ADHD-ihmisiä ja narkkareita on koko ajan enemmän, ja se ei voi olla näkymättä yhteiskunnassa.
No, ei ihme.
Osa pääsee pelkällä amis todistuksella nykyään.
Sekin tutkinto pilattiin.
Pääsykokeet kaikille takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ammattikorkeakouluja vaivaa, opetus siirtynyt nettiin, lähitunteja viikossa aivan minimimäärä.
18- vuotiaat tarvitsevat vielä lähiopetusta.
Onko nöin, ettei amk:ssa ole enää juuri lähiopetusta?
Metropolia AMK, Bio ja kemian tekniikal eräs opettaja sanoi että vain 30% asioista käydään tunnilla lävitte ja loput on sit oppilaan opeteltava ite.
Tämä ei ole ongelma. Muissakin korkeakouluissa on iät ajat ollut näin. Itse pitää opiskella perusasiat, jos joitakin vaikeimpia asioita ja soveltamista voidaan harjoitella yhdessä. Ongelma on, että tähän ei ole nykyään kaikilla valmiuksia. Eikä ratkaisu voi olla että alettaisi peruskoulutyyliin käydä kaikki asiat yhdessä läpi luokkatilassa, koska se ei kouluta itsenäiseen ongelmanratkaisuun, mikä on yksi korkeakoulun tehtävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ammattikorkeakouluja vaivaa, opetus siirtynyt nettiin, lähitunteja viikossa aivan minimimäärä.
18- vuotiaat tarvitsevat vielä lähiopetusta.
Onko nöin, ettei amk:ssa ole enää juuri lähiopetusta?
Metropolia AMK, Bio ja kemian tekniikal eräs opettaja sanoi että vain 30% asioista käydään tunnilla lävitte ja loput on sit oppilaan opeteltava ite.
Tämä ei ole ongelma. Muissakin korkeakouluissa on iät ajat ollut näin. Itse pitää opiskella perusasiat, jos joitakin vaikeimpia asioita ja soveltamista voidaan harjoitella yhdessä. Ongelma on, että tähän ei ole nykyään kaikilla valmiuksia. Eikä ratkaisu voi olla että alettaisi peruskoulutyyliin käydä kaikki asiat yhdessä läpi luokkatilassa, koska se ei kouluta itsenäise
Peruskoulu/amis ei opeta tähän lainkaan. Eikä lukiokaan
Vierailija kirjoitti:
koska enää ei vaadita mitään. Sama trendi ammattikouluissa. Siellä on ihan pihalla olevia tyyppejä opiskelemassa välillä ja paperit kuitenkin saavat. Hyvä jos osaavat edes kirjoittaa saati sitten lukea. Koko koulutusjärjestelmä on romahtamassa. Yksi iso vitsi koulutuksen laatu Suomessa nykypäivänä. Pahinta on, että tälle asialle ei oikeasti edes varmaan yritetä tehdä mitään, koska osaamisen tason romahtaminen on ollut varmasti näkyvissä jo vuosia.
Tuo ihan perustason osaamisen puute luku- ja kirjoitustaidossa ja matematiikan osaamisessa on oikeasti ongelma. Se vähenisi huomattavasti, kun pantaisiin kunnolla resursseja koulutien alkuun, missä ne taidot on opittava. Mutta ei, kun vassarihallitus suuressa viisaudessaan päätti työntää panokset 16 - 18-vuotiaiden pakkokoulutukseen. Ne resurssit vietiin niiltä pikkukoululaisilta, jotka tarvitsisivat tukea perustaitojen oppimisessa. Lukemista, kirjoittamista, peruslaskutoimituksia ja kieliopin alkeita ei enää opeteta yläluokilla, eikä pidäkään opettaa. Ne on ala-asteen (vai miksi sitä nykyään kutustaan) asioita. Sitten se on kiva yrittää saada lähes lukutaidotonta rippikouluikäistä oppimaan ja opiskelemaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmia on etenkin ammattikouluista tulevilla nuorilla. Ammattikoulujen taso on laskenut. Alun perinkin oli virhe, että ammattikoulutodistuksella pääsee jatkamaan opintoja AMK:ssa samalta viivalta kuin lukiosta.
Yleensä ammattikouluun menevät ne, jotka ovat enemmän käytäntö- kuin teoriasuuntautuneita, ja ammattikouluissa annetaan vähemmän opetusta teoria-aineissa kuin lukiossa. Kun lähtökohdat olivat alun perin heikommat ja vielä opetustakin annettu vähemmän, niin eiväthän esimerkiksi matematiikan, fysiikan, kemian, englannin tai ruotsin taidot voi olla AMK:hon tullessa samalla viivalla.
Semmonen stereotypia sieltä. Opetuksen taso kyllä on heikentynyt, niin ammattilinjoilla kuin amk:ssakin.
Voi, jos olisikin vain stereotypia. Tuo on valitettavasti vain niin totta käytännössä. Ensimmäisen lukuvuoden aikana on iso ero lukiopohjaisilla ja ammattikoulupohjaisilla. Ero kyllä tasaantuu toisen vuoden aikana, koska kyllähän ammattikoululainenkin oppii, jos saa opetusta, ja heikoimmathan yleensä lopettavatkin ensimmäisen vuoden aikana, koska eivät vain pärjää. AMK:ssa on monilla aloilla keskeyttämisluvut 50 % luokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, ammattikorkeakouluun väkisin työnnetään kaukaa tulleita analfabeetteja. Ei luku- eikä kirjoitustaitoa. Miksi? Miksi?
Ihan itse sinne pitää hakea, kukaan ei ole työntämässä.
Tosi paljon menee amiksesta, jossa on ollut tosi paljon itsenäistä opiskelua ja päästy todella helpolla läpi kaikesta. Ei ihme sitten...
Minusta yksi suurin heikkous on se, ettei lueta ohjeita (eikä oikein mitään muutakaan)Jos lukisi ohjeet, niin tietäisi, mitä pitää tehdä ja osaisi kysyä lisäkysymyksiä. Eikä missaisi deadlineja.
t. Toinen amk-ope
-Kännyköitä ei saa ottaa pois tunneilla eikä opettaja saa käytännössä pitää kuria, siksipä monet oppilaat katsovat koko tunnin Tiktok-videoita tai pelaavat jotain kännykkäpeliä tai nakuttavat viestejä. Huomautettaessa kännykkä laitetaan ehkä minuutiksi taskuun, mutta hetken päästä se on esillä taas.
-Koska kuria ei saa pitää, moni opiskelija töräyttää suoraan, ettei opiskeltava aihe kiinnosta, hän on paikalla vain koska oppivelvollisuus ja läsnäolomerkintä.
-Moni opiskelija tekee sitä, että hakee tunnin alussa läsnäolomerkinnän ja sanoo sitten menevänsä vessaan. "Vessasta" ei palatakaan tai palataan tunnin lopussa hakemaan reppu. Opettajan on vaikea pitää jatkuvasti kirjaa siitä, kuinka moni on vessassa ja kuinka kauan. Jos vessakäyntejä yrittää rajoittaa, opettaja saa vanhemmilta ja esihenkilöltään haukut.
-S2-opiskelijoiden suuri määrä. Osa ei osaa suomea juuri ollenkaan, hyvä kuin pari puumerkkiä saavat paperille aikaiseksi. Tehtäviä jos ylipäätään tehdään, niitä yritetään kääntää kännykän kääntäjällä.
T: ope
Äläs nyt. Juuri eilen oli keskustelu jossa sanottiin että peruskoululaisilta vaaditaan liikaa. Ehkä sieltä tulee aikanaan parempaa ainesta sitten.
Vierailija kirjoitti:
No, ei ihme.
Osa pääsee pelkällä amis todistuksella nykyään.
Sekin tutkinto pilattiin.
Pääsykokeet kaikille takaisin.
Niin. Pääsykokeilla oli useita funktioita. Se mahdollisti hakijoiden vertailun, toisin kuin koulu- ja koulutusalakohtaiset arvosanat. Se mittasi hakijoiden motivaatiota. Joissakin tapauksissa pääsykoe toimi myös johdatuksena alan termeihin ja teorioihin. Kaikki säästivät oppilaitoksen resursseja myöhemmin.
Sittemmin niistä haluttiin eroon, koska oppilasvalinnasta haluttiin nopeaa ja tehokasta. Osa perusteli luopumista tasa-arvolla, koska preppauskursseilla tehtiin rahaa.
Nykyisin ammattikorkeaan tulee opiskelijoita monia eri väyliä pitkin, esim. ammattikoululaisia väyläopintojen kautta ja ketä tahansa avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Kun pula esim. hoitajaopiskelijoista on kova, niin näiden väylien kautta hyväksytään opiskelijoiksi sellaisiakin, joilla ei ole mitään edellytyksiä korkeakouluopiskeluun. Nämäkin on kuitenkin pakko päästää opintojaksoista läpi, että valmistuvat.
Vaatimustason rima on jo nyt niin alhaalla, että heikoimmatkin pääsee siitä ryömimällä yli. Silti joilekin pitää vaatimustasoa vielä siitäkin alentaa ja keksiä yksilöllisiä ratkaisuja osaamisen osoittamiseen. Olen lehtori amk:ssa. Tiedän mistä puhun.
Nykypäivänä amk vastaa entisajan amisopintoja, nykypäivän amisopinnot on aivan todella löysää touhua. Läpi päästään tuosta vaan, kiitos kun Sanni järjesti asiat näin.
Riippuu alasta. Esimerkiksi sairaanhoitajakoulutuksessa on myös lähiopetusta, simulaatioharjoittelua, käden taitojen harjoittelua nukkejen ja tekokäsien kanssa. Teoriat opiskellaan kyllä pääsääntöisesti verkossa.