Ammattikorkeakouluun tulee jatkuvasti nuoria, jotka eivät selviä edes yksinkertaisista perusasioista

Jotenkin ei ole reilua, että ammattikoulusta tulevat joutuvat teoria-aineissa samoihin ryhmiin lukiosta tulevien kanssa.

Monella on jo peruskoulussakin ollut heikompi taso, ja ero on kasvanut entisestään, kun toiset ovat lukiossa saaneet paljon teoria-aineitten opetusta ja toiset amiksessa vain vähän opetusta teoriassa. Sitten joutuvat samaan ryhmään, niin onhan selvä, että erot on isoja. 

Ehkä jokin 1-vuotinen valmentava koulutus olisi paikallaan ammattikoulun ja AMK:n väliin? Silloin pystyisi oikeastikin jatkamaan opintoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ammattikorkeakouluja vaivaa, opetus siirtynyt nettiin, lähitunteja viikossa aivan minimimäärä.

18- vuotiaat tarvitsevat vielä lähiopetusta.

Onko nöin, ettei amk:ssa ole enää juuri lähiopetusta?

Metropolia AMK, Bio ja kemian tekniikal eräs opettaja sanoi että vain 30% asioista käydään tunnilla lävitte ja loput on sit oppilaan opeteltava ite.

Tämä ei ole ongelma. Muissakin korkeakouluissa on iät ajat ollut näin. Itse pitää opiskella perusasiat, jos joitakin vaikeimpia asioita ja soveltamista voidaan harjoitella yhdessä. Ongelma on, että tähän ei ole nykyään kaikilla valmiuksia. Eikä ratkaisu voi olla että alettaisi peruskoulutyyliin käydä kaikki asiat yhdessä läpi luokkatilassa, koska se ei kouluta itsenäise

Täytyy muistaa et kysees kuitenkin AMK eli amiksen jatke - samaisen opettajan mukaan ennen koulutusleikkauksii siin jossai 2000 luvun alkupuolel esim labroi oli miltei 10 kertaa enemmän ku nykyää..

Nykyopiskelijoille esim. muistiinpanojen tekeminen on ihan vieras ajatus. Kynää ei ole mukana, eikä paperia. On ihan turha selostaa asioita, kun muistiinpanoja ei tehdä. Parempi antaa kaikki ohjeet suoraan kirjallisessa muodossa. Ainiin, mutta ne pitäisi osata lukea...

Vierailija kirjoitti:

Äläs nyt. Juuri eilen oli keskustelu jossa sanottiin että peruskoululaisilta vaaditaan liikaa. Ehkä sieltä tulee aikanaan parempaa ainesta sitten. 

Peruskoulun on tarkoitus opettaa oppilaille perustaidot. Ei peruskoulusta siirrytä ammattikorkeakouluihin eivätkä peruskoulun tasoryhmät vaikuta ammattikorkean valintaan. Siinä välissä ovat lukiot ja ammattioppilaitokset.

Ammattikorkean ongelma on se, että yliopistot vievät lahjakkuuspotentiaalin. Kun ammattikorkeita on niemiä ja notkoja myöten, tottakai se jäljelle jäänyt oppilasmassa sitten leviää tasaisesti kaikkialle.

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin ammattikorkeaan tulee opiskelijoita monia eri väyliä pitkin, esim. ammattikoululaisia väyläopintojen kautta ja ketä tahansa avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Kun pula esim. hoitajaopiskelijoista on kova, niin näiden väylien kautta hyväksytään opiskelijoiksi sellaisiakin, joilla ei ole mitään edellytyksiä korkeakouluopiskeluun. Nämäkin on kuitenkin pakko päästää opintojaksoista läpi, että valmistuvat.

Vaatimustason rima on jo nyt niin alhaalla, että heikoimmatkin pääsee siitä ryömimällä yli. Silti joilekin pitää vaatimustasoa vielä siitäkin alentaa ja keksiä yksilöllisiä ratkaisuja osaamisen osoittamiseen. Olen lehtori amk:ssa. Tiedän mistä puhun.

Minäkin olen AMK-ope, mutta en päästä kaikkia läpi. Jos eivät osaa, niin joutuvat opettelemaan. Ei ole pakko päästää, jos ei osaa. Eikä saa päästää! Eihän se olisi edes reilua niitä kohtaan, jotka ovat opiskelleet, jos joku saisi hyväksytyn arvosanan ilman mitään osaamista. 

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin ammattikorkeaan tulee opiskelijoita monia eri väyliä pitkin, esim. ammattikoululaisia väyläopintojen kautta ja ketä tahansa avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Kun pula esim. hoitajaopiskelijoista on kova, niin näiden väylien kautta hyväksytään opiskelijoiksi sellaisiakin, joilla ei ole mitään edellytyksiä korkeakouluopiskeluun. Nämäkin on kuitenkin pakko päästää opintojaksoista läpi, että valmistuvat.

Vaatimustason rima on jo nyt niin alhaalla, että heikoimmatkin pääsee siitä ryömimällä yli. Silti joilekin pitää vaatimustasoa vielä siitäkin alentaa ja keksiä yksilöllisiä ratkaisuja osaamisen osoittamiseen. Olen lehtori amk:ssa. Tiedän mistä puhun.

Missä amk:ssa on ohjeena, että pakko päästää kaikki läpi? Kerro, niin sinne on ensi keväänä hakijaryntäys. 

Totta. Kellotaulua ei ymmärretä. Rahasta ei osata antaa takaisin. Laskut. Luetun ymmärtäminen joka täälläkin tulee esille. Luettua ei ymmärretä eikä sisältöä Muka luettu kääntyy ja vääntyy päässä ihan toiseksi. Ei jakseta lukea vaan silmäillään ja muka oletetaan mistä kyse. Kiire puuttumaan vaikka ei edes ehtinyt ymmärtämään mistä kyse. syvällinen ja oivaltava ajattelu pois päältä. 

Mistä saadaan hnekilöitä oikeustieteelliseen, viranhaltioiksi. Ketkä pystyvät lukemaan laajoja tai edes lyhyempiäkään asiakirjoja, valituksia,kanteluita- Vaikeuksia jo perusduunissa. Kyllä oli opettajat oikeassa .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin ammattikorkeaan tulee opiskelijoita monia eri väyliä pitkin, esim. ammattikoululaisia väyläopintojen kautta ja ketä tahansa avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Kun pula esim. hoitajaopiskelijoista on kova, niin näiden väylien kautta hyväksytään opiskelijoiksi sellaisiakin, joilla ei ole mitään edellytyksiä korkeakouluopiskeluun. Nämäkin on kuitenkin pakko päästää opintojaksoista läpi, että valmistuvat.

Vaatimustason rima on jo nyt niin alhaalla, että heikoimmatkin pääsee siitä ryömimällä yli. Silti joilekin pitää vaatimustasoa vielä siitäkin alentaa ja keksiä yksilöllisiä ratkaisuja osaamisen osoittamiseen. Olen lehtori amk:ssa. Tiedän mistä puhun.

Minäkin olen AMK-ope, mutta en päästä kaikkia läpi. Jos eivät osaa, niin joutuvat opettelemaan. Ei ole pakko päästää, jos ei osaa. Eikä saa päästää! Eihän se olisi edes reilua niitä kohtaan,

Muotoilen sanani uudelleen. En minäkään päästä tuosta noin vaan kaikkia läpi, mutta loppuviimein arviointitapa on sovitettava sellaiseksi, että olemattoman osaamisensakin saa näytettyä ja pääsee opintojaksosta läpi. Johto pakottaa ja painostaa tähän. Ja voin vielä listä, että joissain amkeissa meno on vielä hurjempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äläs nyt. Juuri eilen oli keskustelu jossa sanottiin että peruskoululaisilta vaaditaan liikaa. Ehkä sieltä tulee aikanaan parempaa ainesta sitten. 

Peruskoulun on tarkoitus opettaa oppilaille perustaidot. Ei peruskoulusta siirrytä ammattikorkeakouluihin eivätkä peruskoulun tasoryhmät vaikuta ammattikorkean valintaan. Siinä välissä ovat lukiot ja ammattioppilaitokset.

Ammattikorkean ongelma on se, että yliopistot vievät lahjakkuuspotentiaalin. Kun ammattikorkeita on niemiä ja notkoja myöten, tottakai se jäljelle jäänyt oppilasmassa sitten leviää tasaisesti kaikkialle.

Perusasioistahan tässä puhutaankin. Eli peruskoulussa opetettavista. Ei perusasioita enää toisella asteella pitäisi opettaa, ja yliopistoissa ei opeteta enää juuri mitään vaan oppimisesta vastataan käytännössä itse. Eipä se minusta mitään erityistä lahjakkuutta ole vaatinut. 

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin ei ole reilua, että ammattikoulusta tulevat joutuvat teoria-aineissa samoihin ryhmiin lukiosta tulevien kanssa.

Monella on jo peruskoulussakin ollut heikompi taso, ja ero on kasvanut entisestään, kun toiset ovat lukiossa saaneet paljon teoria-aineitten opetusta ja toiset amiksessa vain vähän opetusta teoriassa. Sitten joutuvat samaan ryhmään, niin onhan selvä, että erot on isoja. 

Ehkä jokin 1-vuotinen valmentava koulutus olisi paikallaan ammattikoulun ja AMK:n väliin? Silloin pystyisi oikeastikin jatkamaan opintoja. 

tuossa ehdotelmassa olisi itua. hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Täytyy muistaa et kysees kuitenkin AMK eli amiksen jatke - samaisen opettajan mukaan ennen koulutusleikkauksii siin jossai 2000 luvun alkupuolel esim labroi oli miltei 10 kertaa enemmän ku nykyää..

Opistot olivat amiksen jatkeita. AMK ei ole amiksen jatke. Tavoitteet ovat aivan erilaiset, esimerkiksi juuri tiimityövalmiuksien ja itsenäisen ongelmanratkaisukyvyn suhteen. Tämä on jäänyt joiltakin vanhoilta opisto-opettajilta sisäistämättä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin ammattikorkeaan tulee opiskelijoita monia eri väyliä pitkin, esim. ammattikoululaisia väyläopintojen kautta ja ketä tahansa avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Kun pula esim. hoitajaopiskelijoista on kova, niin näiden väylien kautta hyväksytään opiskelijoiksi sellaisiakin, joilla ei ole mitään edellytyksiä korkeakouluopiskeluun. Nämäkin on kuitenkin pakko päästää opintojaksoista läpi, että valmistuvat.

Vaatimustason rima on jo nyt niin alhaalla, että heikoimmatkin pääsee siitä ryömimällä yli. Silti joilekin pitää vaatimustasoa vielä siitäkin alentaa ja keksiä yksilöllisiä ratkaisuja osaamisen osoittamiseen. Olen lehtori amk:ssa. Tiedän mistä puhun.

Missä amk:ssa on ohjeena, että pakko päästää kaikki läpi? Kerro, niin sinne on ensi keväänä hakijaryntäys. 

Kaikissa käytännössä. Aina löytyy joku keino, jolla osaamattomuuskin muuttuu osaamiseksi. Jos olet erimieltä, niin kerro, että amkissa missä näin ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Nykyopiskelijoille esim. muistiinpanojen tekeminen on ihan vieras ajatus. Kynää ei ole mukana, eikä paperia. On ihan turha selostaa asioita, kun muistiinpanoja ei tehdä. Parempi antaa kaikki ohjeet suoraan kirjallisessa muodossa. Ainiin, mutta ne pitäisi osata lukea...

Onko koulutuksen digitalisaatio tuttu termi? Muistiinpanoja ei ole tehty kynällä ja paperilla enää vuosikymmeneen. Monet luennoitsijoista tarjoavat myös kurssikohtaiset prujut. Kyse ei ole yläkoulusta, vaan korkea-asteesta.

Yksi syy vaikeuksiin saattaa olla siinä, että opintomateriaali on englanniksi. Sellainen keskivaikea tieteellinen teksti vaatii vähintään magnan arvosanaa lukion kirjoituksista. Toisekseen korkea-asteen opettajilla ei ole välttämättä kasvatustieteen opintoja takana. Ei ole mitenkään tavatonta, että luennoitsija tietää asiansa, mutta ei osaa opettaa.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin ei ole reilua, että ammattikoulusta tulevat joutuvat teoria-aineissa samoihin ryhmiin lukiosta tulevien kanssa.

Monella on jo peruskoulussakin ollut heikompi taso, ja ero on kasvanut entisestään, kun toiset ovat lukiossa saaneet paljon teoria-aineitten opetusta ja toiset amiksessa vain vähän opetusta teoriassa. Sitten joutuvat samaan ryhmään, niin onhan selvä, että erot on isoja. 

Ehkä jokin 1-vuotinen valmentava koulutus olisi paikallaan ammattikoulun ja AMK:n väliin? Silloin pystyisi oikeastikin jatkamaan opintoja. 

Se kuilu taitaa vain koko ajan kasvaa kun yleisaineiden opetusta vähennetään. Minä kannatan sitä että kaksoistutkinto tulisi pakolliseksi kaikille jotka menevät amikseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äläs nyt. Juuri eilen oli keskustelu jossa sanottiin että peruskoululaisilta vaaditaan liikaa. Ehkä sieltä tulee aikanaan parempaa ainesta sitten. 

Peruskoulun on tarkoitus opettaa oppilaille perustaidot. Ei peruskoulusta siirrytä ammattikorkeakouluihin eivätkä peruskoulun tasoryhmät vaikuta ammattikorkean valintaan. Siinä välissä ovat lukiot ja ammattioppilaitokset.

Ammattikorkean ongelma on se, että yliopistot vievät lahjakkuuspotentiaalin. Kun ammattikorkeita on niemiä ja notkoja myöten, tottakai se jäljelle jäänyt oppilasmassa sitten leviää tasaisesti kaikkialle.

mun tuttu pääsi ekalla yliopistoon kasvatustieteelliseen ilman lukiota tai ylioppilastodistusta. näille oli ainakin 80 luvulla varattu kiinitö jos muuten läpäisee eli  käy peruskoulun päättötodistus. ihan vaan ensin kokeili tilastotieteen approa ja meni läpi ekalla ja ihan peruskoulun tokarilla. siitä se kiinnostus alkoi.

Ammattikoulussa ei ainakaan vaadita riittävästi. Oppilaita päästetään lusmuilemalla läpi. Esim. läheiseni oli eräällä alalla amiksessa ja kaikille annettiin matematiikan kurssista arvosanaksi 2. Kenenkään ei tarvinnut tehdä koetta tai kauheasti opiskella muutenkaan. Siinä hävisivät sitten ne jotka olisivat saaneet kolmosen, jos olisi ollut koe. Nykyäänhän vielä otetaan amk:iin opiskelijoita amiksen todistuksen perusteella. Nuo edellämainitut lusmut sitten opiskelevat ammattikorkeassa eivätkä pärjää siellä. 

ADHD ei tarkoita, että on täysin kädetön.

Se syy miksi ammattikorkeakouluun tulee taidottomia nuoria johtuu siitä, että kouluissa ei enää kukaan jää luokalle ja hyviäkin numeroita saa käyttäen tekoälyä. Yhä enemmän ollaan luopumassa kokeista ja sitä enemmän on tyyliin kirjotettavia raportteja, jotka tosiaan sillä tekoälyllä voi hoitaa. Tai esitelmiä, jotka taas se tekoäly voi tehdä.

Siihen päälle, että yhä enemmän tehdään ryhmätöitä ja jokainen ryhmäläinen saa saman arvosanan kurssista, vaikka 5 hengen ryhmässä 1-2 tekee ne vaikeimmat hommat ja ne loput vaan hengailee ja nyökyttelee päätä.

Vierailija kirjoitti:

Totta. Kellotaulua ei ymmärretä. Rahasta ei osata antaa takaisin. Laskut. Luetun ymmärtäminen joka täälläkin tulee esille. Luettua ei ymmärretä eikä sisältöä Muka luettu kääntyy ja vääntyy päässä ihan toiseksi. Ei jakseta lukea vaan silmäillään ja muka oletetaan mistä kyse. Kiire puuttumaan vaikka ei edes ehtinyt ymmärtämään mistä kyse. syvällinen ja oivaltava ajattelu pois päältä. 

Mistä saadaan hnekilöitä oikeustieteelliseen, viranhaltioiksi. Ketkä pystyvät lukemaan laajoja tai edes lyhyempiäkään asiakirjoja, valituksia,kanteluita- Vaikeuksia jo perusduunissa. Kyllä oli opettajat oikeassa .

Ei noita ongelmia ole lukioista tulevilla. Kyllä tämä on nimenomaan ammattikouluista tulevien ongelma. Voi pohtia, onko vika enemmän siinä, että lähtökohtaisesti lukioihin ja ammattikouluihin hakeutuu opiskelijoita jonkin verran erilaisella profiililla, vai näiden kahden eri koulutusväylän eroista, vai molemmista. Oma kysymyksensä vielä, että miksi näitä eroja syntyy peruskoulussa, vai syntyvätkö jo aiemmin, eikä peruskoulu niitä kykene tasaamaan, jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyopiskelijoille esim. muistiinpanojen tekeminen on ihan vieras ajatus. Kynää ei ole mukana, eikä paperia. On ihan turha selostaa asioita, kun muistiinpanoja ei tehdä. Parempi antaa kaikki ohjeet suoraan kirjallisessa muodossa. Ainiin, mutta ne pitäisi osata lukea...

Onko koulutuksen digitalisaatio tuttu termi? Muistiinpanoja ei ole tehty kynällä ja paperilla enää vuosikymmeneen. Monet luennoitsijoista tarjoavat myös kurssikohtaiset prujut. Kyse ei ole yläkoulusta, vaan korkea-asteesta.

Yksi syy vaikeuksiin saattaa olla siinä, että opintomateriaali on englanniksi. Sellainen keskivaikea tieteellinen teksti vaatii vähintään magnan arvosanaa lukion kirjoituksista. Toisekseen korkea-asteen opettajilla ei ole välttämättä kasvatustieteen opintoja takana. Ei ole mitenkään tavatonta, että luennoitsija tietää asiansa, mutta ei osaa opettaa.

Mulle on aina hoettu, että milleniaalit ja gen z osaa tosi hyvin englantia pelien ansioista. Kovin montaa kielineroa joille artikkelien lukeminen ei tuottaisi tuskaa, ei kuitenkaan ole tullut vastaan. Se on näkynyt yliopistossakin materiaalien yksinkertaistumisena ja siinä, ettei kokonaisia tai edes puolikkaita kirjoja tarvitse lukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyopiskelijoille esim. muistiinpanojen tekeminen on ihan vieras ajatus. Kynää ei ole mukana, eikä paperia. On ihan turha selostaa asioita, kun muistiinpanoja ei tehdä. Parempi antaa kaikki ohjeet suoraan kirjallisessa muodossa. Ainiin, mutta ne pitäisi osata lukea...

Onko koulutuksen digitalisaatio tuttu termi? Muistiinpanoja ei ole tehty kynällä ja paperilla enää vuosikymmeneen. Monet luennoitsijoista tarjoavat myös kurssikohtaiset prujut. Kyse ei ole yläkoulusta, vaan korkea-asteesta.

Yksi syy vaikeuksiin saattaa olla siinä, että opintomateriaali on englanniksi. Sellainen keskivaikea tieteellinen teksti vaatii vähintään magnan arvosanaa lukion kirjoituksista. Toisekseen korkea-asteen opettajilla ei ole välttämättä kasvatustieteen opintoja takana. Ei ole mitenkään tavatonta, että luennoitsija tietää asiansa, mutta ei osaa opettaa.

Kyllä on tuttua. Liiankin tuttua. Se on yksi olennainen syyllinen tähän osaamattomuuteen. Kun kaikki on valmiiksi annettuna, ei tarvitse itse tehdä yhtään mitään. Ei edes niitä muistiinpanoja. Onko ihmekään, jos ei mitään osata?