Lue keskustelun säännöt.
Ensin lapsettomat häät nyt puolisottomat
Voi hyvä tavaton
14.01.2025 |
Keskustelunavauksessa lienee kenties ikiaikaisen ilmiön ennen oli kaikki paremmin elkeet. Olen silti vain milleniaali; en boomeri, kuten joku kanssani eri mieltä oleva saattaisi reippaasti väittää.
Asiaan. Olemme omissa häissämme kestittäneet pari vuotta sitten perheen, serkut ja läheisimmät ystävät puolisoineen. Naimisiin mennessä kolmenkympin tienoolla ollaan sen ikäisiä, jotta läheisistä ikäisistämme valtaosa on avoliitossa, osa naimisissa ja muutamalla on omia lapsiakin.
Kummastelen jokseenkin noussutta trendiä puolisoiden kutsumattomuudesta omiin häihin. Mielestäni on osa hyvien tapojen mukaista kutsuetikettiä kutsua sen varsinaisen kutsuttavan henkilön pitkäaikainen puoliso, jos niikseen tulee, vaikkakin tätä puolisoa tapaisi nähdä harvemmin kuin toista osapuolta.
Kutsumattomuus antaa herkästi signaalin, ettei hääpari kokene näiden läheisimpien ystävien ja serkkujen puolisot kuuluvan heidän lähipiiriin. On myös tälle yksin kutsutulle ikävää mennä perhejuhlaan ilman puolisoaan kuin johonkin lukioaikaisiin kotibileisiin konsanaan.
Ymmärrän yskän, jos joillakin serkkujen lukumäärä on biljardi. Tässä tapauksessa kuitenkin hääparin serkkujen laskeminen onnistuu kahden käden sormilla.
Vaikkei velvollisuudentunto ole mikään syistä jaloin jonkun häihin kutsumiselle, kokisin itse siitä huolimatta huonoa omatuntoa jättää näiden läheisten ystävien ja serkkujen elämänkumppanit kutsua vaille, semminkin kun lähivuosina itse on ollut kutsuttuna muiden häissä oman puolisonsa kanssa.
Eivätkö kaikki muka näe puolisoiden kutsumattomuuden kiusallisia näkökulmia? Ymmärrän toki itsekin häät järjestäneenä, että rajallisten resurssien maailmassa on pakko tehdä kompromisseja. Vieraslistan rajaus on haastavaa. Voisi kai sen silti tehdä fiksummin tarpeettomia jännitteitä synnyttämättä.
Kommentit (484)
Vierailija kirjoitti:
Vähän herää kysymys, että miksi enää pidetään häitä, jos millään ei ole mitään väliä? Jos halutaan vain häälahjoja, pyytäisivät suoraan
Pitää yrittää esittää, ettei olla rahan ja lahjojen perään. Sen verran häpyä sentään vielä on. Kohta varmaan pyydetäänkin suoraan vain lahjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jäisin pois itsekin Jos ei i puolisoani kutsuttaisi. Ihan sama jäädä pois. Pitäkää tunkkinne.
Jos asenne on tuo, niin on win-win, ettet mene häihin. Yleensä tällaiset tilanteet paljastavat ihmisestä uusia puolia ja piilevät asenteet. Jos asenne on tuo, niin ei kutsuttuakaan haluta juhliin.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on sellainen etikettisääntö, että en ota vastaan kutsua avec. Jos kutsuja ei edes tiedä nimeäni, en katso, että minua kaivataan kyseisessä juhlassa. Sen sijaan jos kutsuja kutsuu mieheni ihan nimellä, häntä varmaan juhlaan toivotaan ja hän voi hyvin mennä.
Työkutsutkin tulee nimellä, ainakin ne vähän hienommat sellaiset. En tahdo olla juhlissa nimetön avec.
Tuo on selkeä periaate! Hienoa!
"No tämä. On tosi kornia, kun siinä onnittelukättelyjonossa ensin tulee kutsuttu, jonka kanssa halataan ja sitten avec, joka antaa kättä ja sanoo koko nimensä, jotta tiedettäisiin, kuka tässä meitä onnittelee.
Meidän häissä oli selkeä sääntö: kutsumme heidät, jotka tunnemme ja jotka häihin haluamme. Emme ketään ventovierasta, jota emme ikinä ole nähneetkään. Hyvin kelpasi kavereille, olivatpa mitä kautta hyvänsä ystäviä."
Juuri näin! Voiko joku aiheesta loukkaantuva oikeasti vaatia, että hääjuhla on morsiamelle ja sulhaselle ensimmäinen kerta tavata uusi ihminen? Ihan oikeasti? Tämän voisi ymmärtää, jos morsiamen/sulhasen bestis on asunut 10 vuotta Australiassa puolisonsa kanssa ja puoliso pääsee ensimmäistä kertaa Suomeen vasta näihin häihin. Mutta tällaisessa tilanteessa tämä kuvio onkin moneen kertaan keskusteltu ja sovittu.
Aivan hirveä ajatus, että onnittelukättelyjonossa omissa juhlissa joutuisi tapaamaan joko jonkun täysin tuntemattoman tai sitten näkemään ihmisen, josta ei syystä tai toisesta pidä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin muutakin yhteistä puhuttavaa kuin sitä tavallista small talkia löytyy, tuttu ihminen on kullanarvoinen apu viihtyvyyden lisäämisessä.
Tässä se koulukunta ero on. Mulla ei ole mitään ongelmaa viihtyä vieraiden kanssa, vaikka ei kemiat heti kohtaisi tai jäisi koko illaksi pelkän small talkin tasolle. En tarvitse tuttua ihmistä viihdyttämään mua ja juttelemaan "normaaleja juttuja", mitä ne onkaan. Kyllä meillä miehenkin kanssa jutut siinä pöydässä aika small talkia olisi, tuskin siinä alettaisiin paljon muusta kuin yleisluontoisista asioista rupattelemaan keskenämmekään.
Varmaan myös elämäntilanne vaikuttaa. Olen hyvin usein työasioissa miehen avecina ja se on yhtä stanaa. Nimenomaan et sä siinä vieraiden keskellä ala miehen kanssa mitään keskinäistä in-side läppää heittelemään pöydän yli, vaan pysyt kivoissa, kevyissä puheenaiheissa, jotka s
Eli yhtäältä etiketin noudattaminen on noloa, vanhanaikaista ja junttia (esim. istumajärjestys), toisaalta jonkun mystisen etikettisäännön (jota en ole missään nähnyt tai kuullut), pitäisi osata vastata kieltävästi hääkutsuun, joka on esitetty vain pakosta. Mutta samaan aikaan häiden vierasmäärä on tarkalleen mietitty tunnelman, rahan ja tilan kannalta. Tosi sekavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"No tämä. On tosi kornia, kun siinä onnittelukättelyjonossa ensin tulee kutsuttu, jonka kanssa halataan ja sitten avec, joka antaa kättä ja sanoo koko nimensä, jotta tiedettäisiin, kuka tässä meitä onnittelee.
Meidän häissä oli selkeä sääntö: kutsumme heidät, jotka tunnemme ja jotka häihin haluamme. Emme ketään ventovierasta, jota emme ikinä ole nähneetkään. Hyvin kelpasi kavereille, olivatpa mitä kautta hyvänsä ystäviä. Lisäksi ohjelmaa ei ollut, siis ei mitään leikkejä tai muuta hankalaa, ainoastaan muutama puhe ja paljon ruokaa, juomaa ja musiikkia. Pöydät järjestimme siten, että oli 4, 6 ja 8 hengen pöytiä. Jätimme ennen ruokailuun menoa tunnin coctail-ajan, jolloin ihmiset sai kierrellä ja kasata pöytäseurueita. Selvää oli, että isot pöydät täyttyi niistä, jotka olivat paikalla ilman puolisoa ja pienemmän sitten toisensa tuntevista pariskunnista. Yksinkertaista, eikä valituksia kuulunut."
"Tuntuisi myös aika oudolta esitellä itsensä formaalisti hääparille koko nimellä, kun kulkee sen kutsutun kyljessä jonossa. Vai onko sulle epäselvää, kuka Jaskan (kutsuttu) käsipuolessa onnittelemaan tuleva Katja (avec) on? Ei tule mieleen että varmaan Jaskan kumppani?"
Eikö se kumppani kannattaisi esitellä hääparille jo aika montaa vuotta aiemmin ennen häitä, jotta tämä on hääparille tuttu ihminen, jonka hääpari haluaa itse kutsua häihin omana itsenään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti häissä on kuitenkin tarkoitus pitää hauskaa
No ihan oikeasti häissä on tarkoitus olla todistamassa pariskunnan sitoutumista toisiinsa, ja juhlistamassa sitä. Sillä tavalla kuin tämä pariskunta haluaa.
Ikävä kertoa sinulle totuus, mutta harva tulee häihin jos niissä ei ole mitenkään huomioitu vieraita, vain sitoutumista juhlistamaan. Valtaosa maapallon ihmisistä on paljon rahvaampaa väkeä, ikävä tuottaa sulle pettymys.
Totta, minuakin harmittaa, että koirani ja kaksi kissaani eivät saa kutsua häihin. Itsekäs hääpari ajattelee vain itseään, ei lainkaan vieraitaan. Tarjolla on kyllä ruokaa ja ohjelmaa, mutta ei sitä seuraa, joka on minulle tärkeää.
Repesin täysin!
Ketjun paras kommentti! Kiitos!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vauvattomat ristiäiset.
Vainajattomat hautajaiset.
Alkoholiton kossu.
Alkoholiton lonkero on jo keksitty, siitä se lähtee, listaa ylöspäin.
Vierailija kirjoitti:
Olisin kyllä ihmeissäni jos minut kutsuttaisiin serkun juhliin ilman puolisoani ja paikalle mennessä huomaisin että kaikilla neljällä serkullani on puolisot mukana.
Jos tuollainen tilanne tulisi eteen, niin sitten pitäisi sinun sekä puolisosi kyllä katsoa peiliin. Syy löytyisi varmasti sieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huh! Jos jo häistä keskustelu on tätä luokkaa, kierrän kaukaa kaikki häät...
Niin kannattaa pääsääntöisesti tehdä. Ne muutamat poikkeukset sääntöön ovatkin sitten kaiken vaivannäön arvoiset.
Vähän herää kysymys, että miksi enää pidetään häitä, jos millään ei ole mitään väliä? Jos halutaan vain häälahjoja, pyytäisivät suoraan
Asiahan on nykyään aivan päinvastoin, on enemmän väliä. Ennen vedettiin ne häät samaan tapaan kuin on vedetty 100 v sitten, vanhemmilla oli maksuvelvollisuus ja suvun jokainen tantta ja serkkulikka äijineen oli pakko kutsua. Morsiusparilla ei ollut näihin sananvaltaa, mutta ei heidän niiden eteen vaivaakaan tarvinnut nähdä, kunhan tulivat paikalle. Kutsutkin lähti tyyliin kutsumme teidät tyttäremme häihin.
Nykyään taas morsiuspari todellakin välittää ja maksaa häänsä ja haluaa tehdä niistä omanlaiset. Käyttää paljon aikaa ja vaivaa suunnitteluun, toteutukseen ja kaikkeen, mitä asiaan liittyy.
Eivätkä kaikki pidäkään häitä tai pitävät hyvin pienet häät. Sen vuoksi katsonkin, että on etuoikeus ja kunnia saada hääkutsu ja todellakin tahdon itse olla tekemässä päivästä kaiken sen vaivan ja rahan arvoisen. Vähin, mitä voin tässä tehdä on noudattaa hääparin esittämiä toiveita sekä ymmärtää heidän lähtökohtaansa näille toiveille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän herää kysymys, että miksi enää pidetään häitä, jos millään ei ole mitään väliä? Jos halutaan vain häälahjoja, pyytäisivät suoraan
Asiahan on nykyään aivan päinvastoin, on enemmän väliä. Ennen vedettiin ne häät samaan tapaan kuin on vedetty 100 v sitten, vanhemmilla oli maksuvelvollisuus ja suvun jokainen tantta ja serkkulikka äijineen oli pakko kutsua. Morsiusparilla ei ollut näihin sananvaltaa, mutta ei heidän niiden eteen vaivaakaan tarvinnut nähdä, kunhan tulivat paikalle. Kutsutkin lähti tyyliin kutsumme teidät tyttäremme häihin.
Nykyään taas morsiuspari todellakin välittää ja maksaa häänsä ja haluaa tehdä niistä omanlaiset. Käyttää paljon aikaa ja vaivaa suunnitteluun, toteutukseen ja kaikkeen, mitä asiaan liittyy.
Eivätkä kaikki pidäkään häitä tai pitävät hyvin pienet häät. Sen vuoksi katsonkin, että on etuoikeus ja kunnia saada hääkutsu ja todellakin tahd
Sehän on tosi ok pitää bileet keskenään missä seurassa tahansa, ei siinä mitään. Ehkä tästä sitten on kahta koulukuntaa. Multa menee pointti ohi mut kukin tyylillään. Jostain syystä tämä erimielisyys vaan provosoi joitain haukkumaan ja ilkeilemään täällä. Mutta jos ne häät haluaa pitää omalla tyylillään itsensä vuoksi, miksi pahoittaa mielensä kun kaikki eivät niin niistä häistä innostu tai koe erityisenä kunniana?
Mutta jos ne häät haluaa pitää omalla tyylillään itsensä vuoksi, miksi pahoittaa mielensä kun kaikki eivät niin niistä häistä innostu tai koe erityisenä kunniana?
Ihmisluonne. Sitä jotenkin toivoo, että omat tärkeät asiat olisivat tärkeitä myös niille ihmisille, joita pitää tärkeinä.
Ja se on totta, että eihän siitä kannata mieltään pahoittaa, jos joku on sinua kohtaan välinpitämätön. Ehkä miettiä vain, miksi semmoinen ihminen omassa elämässä on tärkeässä roolissa. Hälle varmaan kelpais vähempikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En itse osallistuisi häihin jos mieheni jätettäisiin kutsumatta. Mielestäni moukkamaista, enkä halua osallistua juhliin joissa olen ns. yksin. Seuralainen kuuluu kutsua mukaan.
Jos on aviossa, etiketin mukaan puoliso on kutsuttu. Me ilmoittaisimme molemmat ja jos sitten vielä tulee viesti että ei puolisoa, en menisi minäkään.
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos ne häät haluaa pitää omalla tyylillään itsensä vuoksi, miksi pahoittaa mielensä kun kaikki eivät niin niistä häistä innostu tai koe erityisenä kunniana?
Ihmisluonne. Sitä jotenkin toivoo, että omat tärkeät asiat olisivat tärkeitä myös niille ihmisille, joita pitää tärkeinä.
Ja se on totta, että eihän siitä kannata mieltään pahoittaa, jos joku on sinua kohtaan välinpitämätön. Ehkä miettiä vain, miksi semmoinen ihminen omassa elämässä on tärkeässä roolissa. Hälle varmaan kelpais vähempikin.
Kuka identifioituu pelkästään hääpäivänsä kautta? Miksi ajatella, että jos joku suhtautuu häihisi neutraalisti, hän suhtautuu sinuun välinpitämättömästi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäkää ne serkut ja sukulaiset kutsumatta, kummeja ja isovanhempia lukuunottamatta, niin pystytte kutsua kavereita ja heidän puolisoitaan.
Ei ole järkeä kutsua sukulaisia, joiden kanssa ei olla edes läheisiä. Taitaa olla pienten sukujen ongelma, itse olen lestadiolaissuvusta, jossa luonnollisesti ei kutsuja juhliin koko sukua. Vain ne lähimmät.
Ongelmana onkin se, että moni on läheinen sukulaistensa kanssa, mutta ei puolison harraste- tai työkavereiden puolisoiden kanssa. Miksi jättää kutsumatta setä perheineen, jotta paikalle pääsee miehen harrastekavereiden tuikituntemattomat puolisot?
Miksi ei jättäisi kutsumatta niitä harrastekavereita? Tai vielä parempaa; lykkäisi juhlia sen verran että on varaa järjestää kunnolliset h
Eihän välttämättä ole edes kyse rahasta vaan tunnelmasta, jos haluaa maltillisemman kokoiset häät. Koko logistiikka ja tunnelma muuttuu, kun vieraiden määrä nousee 10-20-30-40-50-60-70-80-90-100. Kuten sosiaalipsykologiasta tiedetään, ihmistenvälinen dynamiikka muuttuu hyvin herkästi. Tilankäyttö myös muuttuu radikaalisti.
Ja jos rahasta puhutaan, niin samalla budjetilla saa aika hyvät lohiherkut 10 hengelle vs. tälläkin palstalla ollut makaronilaatikko hääruokana -keskustelu, joka olisi varmasti ainakin mieleentuleva vaihtoehto pienen budjetin 100 vieraan häissä. (Lohi ja makaronilaatikko tässä kuvainnollisessa merkityksessä.)
normaaleissa juhlissa osa mukavaa tunnelmaa on, että ihmiset tulevat puolisoidensa kanssa. On älytön ajatus että tunnelman vuoksi ei kutsuta puolisoita
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos ne häät haluaa pitää omalla tyylillään itsensä vuoksi, miksi pahoittaa mielensä kun kaikki eivät niin niistä häistä innostu tai koe erityisenä kunniana?
Ihmisluonne. Sitä jotenkin toivoo, että omat tärkeät asiat olisivat tärkeitä myös niille ihmisille, joita pitää tärkeinä.
Ja se on totta, että eihän siitä kannata mieltään pahoittaa, jos joku on sinua kohtaan välinpitämätön. Ehkä miettiä vain, miksi semmoinen ihminen omassa elämässä on tärkeässä roolissa. Hälle varmaan kelpais vähempikin.
Mä en voi sietää joidenkin ystävieni miehiä. Miksi ihmeessä niiden pitäisi olla mulle tärkeitä?
Jos kaiken aikaa on mietittävä kustannuksia, niin miksi ette menisi naimisiin maistraatissa parin todistajan kera. Vai on kyseessä rahalahjojen keräys se eniten kiinnostava juttu. Tästä ei taida puuttua muu, kuin kutsussa mainittu aterian hintaa, jees, osallistumismaksu 300 euroa ja pääsette mukaan!! Ryhtykää rahastamaan kunnolla, niin sitten voivat kutsutut miettiä haluavatko ottaa puolisonsa mukaan vai ei.
Kuka identifioituu pelkästään hääpäivänsä kautta? Miksi ajatella, että jos joku suhtautuu häihisi neutraalisti, hän suhtautuu sinuun välinpitämättömästi?
En identifioidu hääpäivän tai lasteni ristiäisten kautta. Ne ovat silti olleet minulle äärimmäisen tärkeitä päiviä ja olisin ollut todella pettynyt, jos parhaat ystäväni ja sukulaiseni olisivat suhtautuneet niihin neutraalisti, eikä siten, että ne ovat heillekin tärkeitä.
Jollei ole, miettisin, mitähän tuo ihminen sitten elämässäni oikeastaan pyörii = mitä hän saa siitä, että roikkuu elämäni laitamilla neutraalina suhtautujana.
Eihän välttämättä ole edes kyse rahasta vaan tunnelmasta, jos haluaa maltillisemman kokoiset häät. Koko logistiikka ja tunnelma muuttuu, kun vieraiden määrä nousee 10-20-30-40-50-60-70-80-90-100. Kuten sosiaalipsykologiasta tiedetään, ihmistenvälinen dynamiikka muuttuu hyvin herkästi. Tilankäyttö myös muuttuu radikaalisti.
Ja jos rahasta puhutaan, niin samalla budjetilla saa aika hyvät lohiherkut 10 hengelle vs. tälläkin palstalla ollut makaronilaatikko hääruokana -keskustelu, joka olisi varmasti ainakin mieleentuleva vaihtoehto pienen budjetin 100 vieraan häissä. (Lohi ja makaronilaatikko tässä kuvainnollisessa merkityksessä.)