Lue keskustelun säännöt.
Ensin lapsettomat häät nyt puolisottomat
Voi hyvä tavaton
14.01.2025 |
Keskustelunavauksessa lienee kenties ikiaikaisen ilmiön ennen oli kaikki paremmin elkeet. Olen silti vain milleniaali; en boomeri, kuten joku kanssani eri mieltä oleva saattaisi reippaasti väittää.
Asiaan. Olemme omissa häissämme kestittäneet pari vuotta sitten perheen, serkut ja läheisimmät ystävät puolisoineen. Naimisiin mennessä kolmenkympin tienoolla ollaan sen ikäisiä, jotta läheisistä ikäisistämme valtaosa on avoliitossa, osa naimisissa ja muutamalla on omia lapsiakin.
Kummastelen jokseenkin noussutta trendiä puolisoiden kutsumattomuudesta omiin häihin. Mielestäni on osa hyvien tapojen mukaista kutsuetikettiä kutsua sen varsinaisen kutsuttavan henkilön pitkäaikainen puoliso, jos niikseen tulee, vaikkakin tätä puolisoa tapaisi nähdä harvemmin kuin toista osapuolta.
Kutsumattomuus antaa herkästi signaalin, ettei hääpari kokene näiden läheisimpien ystävien ja serkkujen puolisot kuuluvan heidän lähipiiriin. On myös tälle yksin kutsutulle ikävää mennä perhejuhlaan ilman puolisoaan kuin johonkin lukioaikaisiin kotibileisiin konsanaan.
Ymmärrän yskän, jos joillakin serkkujen lukumäärä on biljardi. Tässä tapauksessa kuitenkin hääparin serkkujen laskeminen onnistuu kahden käden sormilla.
Vaikkei velvollisuudentunto ole mikään syistä jaloin jonkun häihin kutsumiselle, kokisin itse siitä huolimatta huonoa omatuntoa jättää näiden läheisten ystävien ja serkkujen elämänkumppanit kutsua vaille, semminkin kun lähivuosina itse on ollut kutsuttuna muiden häissä oman puolisonsa kanssa.
Eivätkö kaikki muka näe puolisoiden kutsumattomuuden kiusallisia näkökulmia? Ymmärrän toki itsekin häät järjestäneenä, että rajallisten resurssien maailmassa on pakko tehdä kompromisseja. Vieraslistan rajaus on haastavaa. Voisi kai sen silti tehdä fiksummin tarpeettomia jännitteitä synnyttämättä.
Kommentit (484)
Vierailija kirjoitti:
Jotain päähenkilösyndroomaa varmaan. Sinullekin tiedoksi: ne sinun hääsi ovat tärkeät sinulle, puolisollesi ja ehkä teidän vanhemmillenne. Muille ne voivat olla iloinen juhla, mutta sen enempää normaalia ihmistä ei liikuta se että joku ystävä solmii avioliiton.
Voisitko ystävällisesti puhua vain itsestäsi ja olla ylentämättä itseäsi normaaliksi toisten yli. Kyllä minua on liikuttanut, kun ystävät solmii avioliiton.
Ja onneksi todellakaan meidän häissä ei ollut yhtään ihmistä, joka olisi ollut siellä vain iloisesti juhlimassa, vaan koin mielettömän rakkauden tulvan niissä puheissa, kohtaamisissa, jutteluissa, häiden jälkeen viestien tulvassa, jne. Me tosin pidemmekin häät, joissa oli myös yöpymismahdollisuus, koska tiesimme, että aika on se, mitä häissä pitää olla = todellakin morsiuspari ennättää viettää aikaa ihan kaikkien kanssa.
Mutta joo, tuskin sinun asenteellasi oletkaan kenellekään mi
Jep jep. :D No, useisiin häihin olen ainakin kutsun saanut ja mieheni kanssa tietenkin, kuten kuuluukin. Ja hauskaa on ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan tuo outoa, että parisuhdetta mennään juhlimaan, mutta vieraan puoliso ei pääse mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Siis oletteko niin heikkoja, ettette voi lähteä minnekään ilman puolisoa? Eikö teillä ole sosiaalisia taitoja tai mitään kiinnostusta viettää aikaa muiden kuin puolison kanssa?
Pitääkö esim. jokin serkku jättää kutsumatta vain, koska hänen puolisonsa on k**ipää?
Häät on rakkauden juhla ja miksi sinne oman rakkaan kanssa ei menisi?
Jep jep. :D No, useisiin häihin olen ainakin kutsun saanut ja mieheni kanssa tietenkin, kuten kuuluukin. Ja hauskaa on ollut.
Uskon sen. "Normaaleilla" ihmisillä, jotka eivät paljon toisten tunteista välitä, kun eivät itse syviä tunteita osaa edes tuntea, on aina virnuvan ja hirnuvan hauskaa, olen tämän itsekin huomannut. Semmoiset ei tosin minun häitä tanssineet.
Minusta on suorastaan vitsikästä, että ihmiset, jotka eivät edes liikutu häistä, eivät siis tunne mitään hääparin puolesta vaativat, että heidät on sinne kutsuttava oikein kaksin kappalein.
Miksi tuommoiset ihmiset käyvät edes häissä? Ai niin, ilmainen juhla tarjoomisineen puolison kanssa. Muualla joutuis itse maksamaan juhlansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jep jep. :D No, useisiin häihin olen ainakin kutsun saanut ja mieheni kanssa tietenkin, kuten kuuluukin. Ja hauskaa on ollut.
Uskon sen. "Normaaleilla" ihmisillä, jotka eivät paljon toisten tunteista välitä, kun eivät itse syviä tunteita osaa edes tuntea, on aina virnuvan ja hirnuvan hauskaa, olen tämän itsekin huomannut. Semmoiset ei tosin minun häitä tanssineet.
Välitän toisten tunteista paljonkin, ei kai minulla muuten ystäviä olisikaan. Ja hauskaa voi olla ilman hirnumistakin.
Onko tässä nyt taas kyse samasta asiasta kuin niissä viinakommenteissasi? Itselläsi on ongelma tietyn asian suhteen ja yrität sysätä sen tuntemattoman ihmisen ominaisuudeksi keskustelupalstalla.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on suorastaan vitsikästä, että ihmiset, jotka eivät edes liikutu häistä, eivät siis tunne mitään hääparin puolesta vaativat, että heidät on sinne kutsuttava oikein kaksin kappalein.
Miksi tuommoiset ihmiset käyvät edes häissä? Ai niin, ilmainen juhla tarjoomisineen puolison kanssa. Muualla joutuis itse maksamaan juhlansa.
Onko olemassa vain kaksi vaihtoehtoa, liikuttuminen ja se ettei tunne mitään?
Olen ollut iloinen jokaisen ystäväni puolesta joka on naimisiin mennyt. En ymmärrä miksi minun pitäisi siitä erityisemmin liikuttua. Ajatuskin tuntuu hassulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on tulossa pienet häät myöhemmin keväällä ja jouduttiin karsimaan avecit pois osalta kutsuvieraista. Kukaan ei ole ainakaan päin naamaa sanonut loukkaantuneensa kun ollaan henkilökohtaisesti kerrottu rehellisesti miksi tehdään näin ja kaikki kutsutut on näillä näkymin tulossa paikalle.
Olen itse ollut avecina useissa häissä ja ihan hyvin olisin voinut olla pois niistä. Yksissä häissä en tuntenut ketään muita kuin silloisen kumppanini - en edes hääparia ja silloinen kumppani halusi sitten juhlapaikalla pitää hauskaa sen oman kaveripiirin kanssa keidät sieltä tunsi, eli olin aikalailla yksin enkä pois päässyt ilman kumppania. Silloin päätin etten enää lähde aveciksi jos en tunne ketään muita häihin tulevaa kuin oman puolison.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep jep. :D No, useisiin häihin olen ainakin kutsun saanut ja mieheni kanssa tietenkin, kuten kuuluukin. Ja hauskaa on ollut.
Uskon sen. "Normaaleilla" ihmisillä, jotka eivät paljon toisten tunteista välitä, kun eivät itse syviä tunteita osaa edes tuntea, on aina virnuvan ja hirnuvan hauskaa, olen tämän itsekin huomannut. Semmoiset ei tosin minun häitä tanssineet.
Välitän toisten tunteista paljonkin, ei kai minulla muuten ystäviä olisikaan. Ja hauskaa voi olla ilman hirnumistakin.
Onko tässä nyt taas kyse samasta asiasta kuin niissä viinakommenteissasi? Itselläsi on ongelma tietyn asian suhteen ja yrität sysätä sen tuntemattoman ihmisen ominaisuudeksi keskustelupalstalla.
Jep ja kaikki hänen kanssaan eri mieltä olevat ihmiset ansaitsevat haukut. Mutta sinä olet tässä varmasti se huono tyyppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tulossa pienet häät myöhemmin keväällä ja jouduttiin karsimaan avecit pois osalta kutsuvieraista. Kukaan ei ole ainakaan päin naamaa sanonut loukkaantuneensa kun ollaan henkilökohtaisesti kerrottu rehellisesti miksi tehdään näin ja kaikki kutsutut on näillä näkymin tulossa paikalle.
Olen itse ollut avecina useissa häissä ja ihan hyvin olisin voinut olla pois niistä. Yksissä häissä en tuntenut ketään muita kuin silloisen kumppanini - en edes hääparia ja silloinen kumppani halusi sitten juhlapaikalla pitää hauskaa sen oman kaveripiirin kanssa keidät sieltä tunsi, eli olin aikalailla yksin enkä pois päässyt ilman kumppania. Silloin päätin etten enää lähde aveciksi jos en tunne ketään muita häihin tulevaa kuin oman puolison.
Olen todellakin aika hämmästyneenä seurannut tätä keskustelua. Olen mennyt naimisiin 1993 ja silloin tuo oli aivan normaali tapa. Siis että työ-ja harrastuskavereiden, jotka kutsun sai (en kutsunut koko 23 hengen osastoa, vaan läheisimmät) avoimesti juteltiin tietysti tulevista häistä muutenkin. Itselläni on myös tullut kutsuja niin minulle kuin puolisolle ilman puolisoa, ihan ok juttu. Ja todellakin miksi edes haluaisin mennä, kun tiedän, että toinen joutuisi sitten hengailemaan minun kanssa, kun en tunne ketään ja että minulla ei olisi tylsää versus se, että voisi huoletta pitää hauskaa oman kaveri/harrastus/työporukkansa kanssa. Kivempi ilta molemmille! Samoin kokee mies.
Ja todellakin itselläni on periaate, että en tietenkään lähde, jos kutsussa lukee vain avec = kutsuja ei tiedä edes nimeäni. Se tarkoittaa, että minut on kutsuttu pelkästään kohteliaisuudesta, jos hyvin käy, tai velvollisuudesta, jos huonommin. Minua ei ole kutsuttu minua, minua ei siis kaivata.
Työjutut erikseen, mutta ne eivät mitään juhlia tai huvia olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tulossa pienet häät myöhemmin keväällä ja jouduttiin karsimaan avecit pois osalta kutsuvieraista. Kukaan ei ole ainakaan päin naamaa sanonut loukkaantuneensa kun ollaan henkilökohtaisesti kerrottu rehellisesti miksi tehdään näin ja kaikki kutsutut on näillä näkymin tulossa paikalle.
Olen itse ollut avecina useissa häissä ja ihan hyvin olisin voinut olla pois niistä. Yksissä häissä en tuntenut ketään muita kuin silloisen kumppanini - en edes hääparia ja silloinen kumppani halusi sitten juhlapaikalla pitää hauskaa sen oman kaveripiirin kanssa keidät sieltä tunsi, eli olin aikalailla yksin enkä pois päässyt ilman kumppania. Silloin päätin etten enää lähde aveciksi jos en tunne ketään muita häihin tulevaa kuin oman puolison.
No se avecina olon mukavuus tietysti riippuu siitä kenen avecina on. Jos se kutsuttu on tuollainen sosiaalinen törppö joka jättää seuralaisensa yksin ja bilettää kavereidensa kanssa niin varmasti ei ole kivaa niissä juhlissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No se avecina olon mukavuus tietysti riippuu siitä kenen avecina on. Jos se kutsuttu on tuollainen sosiaalinen törppö joka jättää seuralaisensa yksin ja bilettää kavereidensa kanssa niin varmasti ei ole kivaa niissä juhlissa.
Niin justiin. Sen sijaan, että saisi pitää hauskaa kavereidensa kanssa, pitää istuskella mamman kanssa jutustelemassa ja viihdyttämässä mammaa, koska nyt on häät ja me iloisesti juhlitaan tässä häitä!
Muusta viis, mutta häihin on päästävä. Koska mä olen PUOLISO!
Vierailija kirjoitti:
No se avecina olon mukavuus tietysti riippuu siitä kenen avecina on. Jos se kutsuttu on tuollainen sosiaalinen törppö joka jättää seuralaisensa yksin ja bilettää kavereidensa kanssa niin varmasti ei ole kivaa niissä juhlissa.
Niin justiin. Sen sijaan, että saisi pitää hauskaa kavereidensa kanssa, pitää istuskella mamman kanssa jutustelemassa ja viihdyttämässä mammaa, koska nyt on häät ja me iloisesti juhlitaan tässä häitä!
Muusta viis, mutta häihin on päästävä. Koska mä olen PUOLISO!
Niin, toimii se toki toisinkin päin. Tuskin missään juhlissa on erityisen hauskaa, jos seura on sosiaaisesti rajoittunutta. Itselläni ei avecina ole tapana istua pöydässä seuralaisen viihdytettävänä, vaan juhlia muiden mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se avecina olon mukavuus tietysti riippuu siitä kenen avecina on. Jos se kutsuttu on tuollainen sosiaalinen törppö joka jättää seuralaisensa yksin ja bilettää kavereidensa kanssa niin varmasti ei ole kivaa niissä juhlissa.
Niin justiin. Sen sijaan, että saisi pitää hauskaa kavereidensa kanssa, pitää istuskella mamman kanssa jutustelemassa ja viihdyttämässä mammaa, koska nyt on häät ja me iloisesti juhlitaan tässä häitä!
Muusta viis, mutta häihin on päästävä. Koska mä olen PUOLISO!
Niin, toimii se toki toisinkin päin. Tuskin missään juhlissa on erityisen hauskaa, jos seura on sosiaalisesti rajoittunutta. Itselläni ei avecina ole tapana istua pöydässä seuralaisen viihdytettävänä, vaan juhlia muiden mukana.
Tarkoitan siis istua pöydässä kutsutun viihdytettävänä.
Ja todellakin itselläni on periaate, että en tietenkään lähde, jos kutsussa lukee vain avec = kutsuja ei tiedä edes nimeäni. Se tarkoittaa, että minut on kutsuttu pelkästään kohteliaisuudesta, jos hyvin käy, tai velvollisuudesta, jos huonommin. Minua ei ole kutsuttu minua, minua ei siis kaivata.
No juuri näin. Jos oikeasti olisi halua kutsua tämä tommin puoliso, niin tommilta kysyttäisiin, että mikäs se sun puolison nimi olikaan ja laitettaisiin kutsu tommin ja sinin nimellä. Jos heitetään vaan avec, niin se on on pelkästään tyhjä kohteliaisuus tai velvollisuus ja kutsu ei aidosti koske sinua. Tommi voi todellakin tulla vaikka kissansa kanssa ja hääparille se on yhtä arvokasta.
Vierailija kirjoitti:
Ja todellakin itselläni on periaate, että en tietenkään lähde, jos kutsussa lukee vain avec = kutsuja ei tiedä edes nimeäni. Se tarkoittaa, että minut on kutsuttu pelkästään kohteliaisuudesta, jos hyvin käy, tai velvollisuudesta, jos huonommin. Minua ei ole kutsuttu minua, minua ei siis kaivata.
No juuri näin. Jos oikeasti olisi halua kutsua tämä tommin puoliso, niin tommilta kysyttäisiin, että mikäs se sun puolison nimi olikaan ja laitettaisiin kutsu tommin ja sinin nimellä. Jos heitetään vaan avec, niin se on on pelkästään tyhjä kohteliaisuus tai velvollisuus ja kutsu ei aidosti koske sinua. Tommi voi todellakin tulla vaikka kissansa kanssa ja hääparille se on yhtä arvokasta.
No hupsista todellakin. Olettamus on, että niiden ihmisten kanssa, jotka häihin kutsutaan on puhevälit. Joten kysyminen tuskin olisi mahtisvaikeaa. Mutta jos ei kysytä, se on kyllä viesti sille avecille. Minkä arvoinen häävieras hän siis on.
Itseäni on tässä naurattanut, kun vaahdotaan etiketistä, eli siitä, että etikettiin kuuluu kutsua häihin puoliso. Kyllähän se on näin.
Mutta asiahan on juuri kuten edellä on sanottu: kuuluu kutsua puoliso, nimellä, ei avec.
Avec-kutsua ei ole korrektia koskaan lähettää henkilökohtaisiin juhliin. Ne ovat tapahtumia tms. varten, jossa ei voidakaan olettaa tiedettävän kutsutun puolison nimeä. Lisäksi avec-kutsu todella tarkoittaa, että voit ottaa seuraksesi kenet hyvänsä, ystävän, siskontytön, kenet vaan.
Jopa työpaikan juhliin on kyseenalaista, joskin nykyään tavallista, laittaa kutsuun avec. Jos korrektia etikettiä ajatellaan, pitäisi niihin nähdä vaiva etsiä puolisoiden nimet. Sinkut tulevat sinkkuna, eivät avec.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mennyt joskus ilman puolisoa, vaikka hänetkin on kutsuttu. Kutsuja on minun läheiseni, ei puolison. Ärsyttää, kun jossain kaverin hääkuvissa sitten vilahtelee ex. Ja ylipäänsä se, että hän olisi tullut maksamaan kutsujalle turhaan.
On hieman kyynikko suhteiden kestävyyden suhteen.
Terveisin: leski 24-vuotiaana, 30v jätetty kahden vuoden suhteen jälkeen, kun vihdoin uskalsin suhteeseen, seuraava kestikin 4 vuotta, kunnes mies sairastui vakavasti ja suhde ei sitä kestänyt. Nyt nelikymppisenä taas uusi suhde.
Etenkin ensirakkauteni kuvia muiden juhlakuvissa tekee kipeää katsella.
Kuinka usein joudut katselemaan muiden vanhoja juhlakuvia?
Sanotaanko nyt vaikka pari kertaa vuodessa. Lisäksi kuvat jääkaappien ovissa yms. Niissä ei toki niitä exiä olekaan vaan pelkä
Mitä ihmettä? Pitääkö joku valokuvia muista ihmisistä jääkaapin ovessa?! 😂
Avec-kutsua ei ole korrektia koskaan lähettää henkilökohtaisiin juhliin.
Sata kertaa tämä! Mä itse olen järjestänyt aika isoja pippaloita, häät, kahdet viiskymppiset ja seuraavaksi on vuorossa kuuskymppiset.
Joka kerta olen selvittänyt paitsi osoitteet, myös osallistujat. Suurimman osan tietysti tietää, mutta ne, joista en, todellakin olen kysynyt puolison nimen edes.
Onhan se nyt helkatti siellä juhlissakin itsekin kiva tietää, että Tommin kanssa tulevan nimi on Sini, Jaskan kanssa tulevan nimi Riitta...nehän on henkilökohtaisia juttuja joten olisi älytöntä, että sinne lappaisi porukkaa, jota en edes nimeltä tunne.
Mutta enemmän on ollut kyse siitä, että myös Riitta ja Sini tietävät olevansa kutsuttu henk.koht.
Jotain päähenkilösyndroomaa varmaan. Sinullekin tiedoksi: ne sinun hääsi ovat tärkeät sinulle, puolisollesi ja ehkä teidän vanhemmillenne. Muille ne voivat olla iloinen juhla, mutta sen enempää normaalia ihmistä ei liikuta se että joku ystävä solmii avioliiton.
Voisitko ystävällisesti puhua vain itsestäsi ja olla ylentämättä itseäsi normaaliksi toisten yli. Kyllä minua on liikuttanut, kun ystävät solmii avioliiton.
Ja onneksi todellakaan meidän häissä ei ollut yhtään ihmistä, joka olisi ollut siellä vain iloisesti juhlimassa, vaan koin mielettömän rakkauden tulvan niissä puheissa, kohtaamisissa, jutteluissa, häiden jälkeen viestien tulvassa, jne. Me tosin pidemmekin häät, joissa oli myös yöpymismahdollisuus, koska tiesimme, että aika on se, mitä häissä pitää olla = todellakin morsiuspari ennättää viettää aikaa ihan kaikkien kanssa.
Mutta joo, tuskin sinun asenteellasi oletkaan kenellekään miten erityisen tärkeä ystävä, oletpahan vain joku, jonka kanssa voi viettää aikaa, jos muuta ei ole. Roikut siis jonkun elämän laitamille, kuten tuolla hyvin sanottiin.