Lue keskustelun säännöt.
Kauanko voi mennä, että miehen exä pääsee yli erosta ja alkaa puhumaan meille ihan normaalisti?
12.01.2025 |
Erosta on noin 6 vuotta aikaa, mutta edelleen jos häneltä kysyy ihan mitä tahansa asiaa ystävällisesti, niin vastaus sisältää riidan haastamista. Välillä jaksaa jankuttaa jostain ihan ikivanhoista jutuista, ja haukkuu miten mieheni on huono kaikin puolin. Siis esimerkiksi jostain mieheni nuoruuden jutuista ennen, kuin he edes olivat tavanneet - eli ei mitenkään merkityksellisiä juttuja varmasti kenenkään elämää koskien. Yritämme todella pitää viestinnän niin minimissään kuin ikinä pystymme, mutta joskus on välttämätöntä kysyä toiselta huoltajalta asioita. Mitään ei saada juteltua.
Onkohan näin pitkän ajan jälkeen edes mahdollista, että tuo ihminen kykenisi olemaan ihan normaaleissa väleissä kanssamme tai onko tähän jotain apukeinoja? Surullista lapsen kannalta. Minun lasten isän kanssa kaikki taas sujuu tosi kivasti ja voidaan käydä juttelut yhdessä vaikka koko porukka, en keksi syytä, miksi jaksaisin tuntea vihaa tai yhtään mitään näin monien vuosien jälkeen, ja lapsille hyvää esimerkkiä, ettei eron tarvitse tarkoittaa mitään rikkinäistä, riitaisaa ja kauheaa eroperheen h**ttiä.
Kommentit (204)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on tajunnut miten paskassa suhteesa on ollut ja nyt kantaa kaunaa ikuisesti miehellesi. Ehkä on myös itselleen vihainen, että jäi suhteeseen liian pitkäksi aikaa. Hänellä on viha miehen tekemisten takia eikä niisät välttämättä helposti yli pääse ilman terapiaa.
Voi olla, että harmittaa huono parisuhde edelleen. Toivottavasti hakisi sitä apua itselleen.
ap
Toisaalta hänellä voi olla hyvä syy vihata miestä ja miksi sen takia nyt pitää terapiaa hakea. Eikö nyt vaan voi aidosti vihaansa näyttää paskaa eksää kohtaan?
Voi toki, mutta itseään vain kuluttaa vihaamalla. Joskus voi myös katsoa peiliin, että mitä jos olikin itse se paska exä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ikuinen viha eksää kohtaan kaikesta valehtelemisesta. En tämän takia kyllä terapiaan lähde vaan annan tunteiden tulla, kun naaman kohtaan. Muuten ei vaikuta elämään.
Toiset ei pääse yli ikinä. Eroon liittyy usein katkeruutta esimerkiksi pettämisen takia, taloudellisen hyväksikäytön eli koetun tai todellisen epäreiluuden takia tms. Ihminen jää kiinni negatiiviseen kierteeseen ja sehän vaan jatkuu ja jatkuu. Parempi rajoittaa kontakti minimiin. Jos on yhteisiä alaikäisi lapsia se on tietenkin melko lailla mahdotonta.
Toiset jaksaa vihanpitoa vuosikymmenestä toiseen. Syistä jotka oli ja meni tai niitä ei koskaan ollutkaan. Sama mekanismi siinäkin taustalla.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ikuinen viha eksää kohtaan kaikesta valehtelemisesta. En tämän takia kyllä terapiaan lähde vaan annan tunteiden tulla, kun naaman kohtaan. Muuten ei vaikuta elämään.
Pääse jo yli, ihan itsesi takia. Toivottavasti ei ole lapsia kärsimässä.
Jossain olet nyt itse kovasti kiinni, kun sinulla on tuollaisia odotuksia jonkun toisen suhteen. Jotenkin tuo exä on ihosi alla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempani ovat vihanneet toisiaan vuodesta 2004. Ei toivoa paremmasta. En ymmärrä miksi jaksaa olla katkera, eroon ei liittynyt mitään kauheita tekoja.
Ei pääse välttämättä koskaan. Moni hautoo vihaa, kehittelee valheita ja halveksuu eksäänsä hamaan tappiin asti. Miehille on kova paikka, kun ei omistakaan naisen sukuelintä. Lapsi raukat vielä joutuvat miesten ja mahojen, lääkärien sekä muiden hullujen omistuksessa olemaan. Surullinen kohtalo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jossain olet nyt itse kovasti kiinni, kun sinulla on tuollaisia odotuksia jonkun toisen suhteen. Jotenkin tuo exä on ihosi alla.
Aika harvoin tätä kyllä oikeasti jaksan nykyään harmitella ja silloinkin lähinnä harmittaa lapsen puolesta. Tässä nyt kipeänä makoilen ja pohdin näitä, kun taas tuli kiukkuista viestiä ja asiaa ihmettelen täällä ääneen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Jossain olet nyt itse kovasti kiinni, kun sinulla on tuollaisia odotuksia jonkun toisen suhteen. Jotenkin tuo exä on ihosi alla.
Usein näissä kärsii lapset eniten, joten olisi erikoista jos koskaan ei asia mietityttäisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen ex on tuollainen. Ihan lyhyisiin ja yksinkertaisiinkin kohtaamisiin saa tungettua jotain nälvimistä ja kuittailua, vaikka kaikki olisi sujunut hyvin ja oltaisiin kohteliaita. Miehellä on yhteishuoltajuus, mutta ex temppuilee lasten vaihtopäivinä edelleen vähintään kuukausittain tavalla tai toisella. Saattaa vaikka lähteä vaihtopäivänä lasten kanssa toiseen kaupunkiin shoppailemaan, ja ilmoittaa heidän olevan vielä siellä noin varttia ennen vaihtoa. Väittää, että lähtevät kiireellä tulemaan, mutta oikeasti shoppailee kaikessa rauhassa, ja syyttää lapsia ja liikennettä myöhästymisestä. Ei tajua, että kyllä ne lapset kertoo totuuden. Keksimällä keksii jotain huomautettavaa tai ilkeää sanottavaa, ja on kerännyt ympärilleen hyväuskoisia ihmisiä, joille satuilee väritettyjä tarinoitaan. Esittää muille niin skarppia ja hyvää ihmistä, mutta on epäkypsä ja manipuloiva kiukuttelija. Se on hämmentävää ja erittäin raskasta. Voisi kuvitella, että hänelläkin menee valtavasti energiaa noiden temppujensa ja juoniensa keksimiseen, varmasti olisi helpompikin tapa elää, kuten vaikka eteenpäin meno. Voiko matala koulutustaso olla syy, vai onko jotkut vain tuollaisia kaunaisesti takertuvia luonnostaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei sinun kanssasi pettänyt eroa edeltävästi, pettikö sitten jonkun muun? Valitettavasti, kun liittoja kariutuu, miehissä on usein paljon vikaa. Ei toki aina tai sitten ne jutut eivät ole jollekulle muulle vikoja laisinkaan.
Tämä nainen siis petti miestäni ja jätti hänet, emme olleet koskaan edes nähneet miehen kanssa heidän liittonsa aikana. Vuosi oli mennyt erosta, kun kävimme ensimmäisillä treffeillä.
ap
Tuo vaikuttaa olevan se kuvio mikä aikaansaa ihan pohjattoman raivon, että pettäjä tulee jätetyksi ja petetty jatkaa tyynesti omaa elämäänsä. Ja vielä siis niin hienotunteisesti ettei se jätetty pettäjä oikeasti voisi rääkyä mistään kun kaikki on mennyt kaikkien taiteen sääntöjen mukaan.
Se suututtaa, että petetty näyttää omalla toiminnallaan olevan heistä kahdesta se parempi ihminen, todellinen "saalis" ja pettäjä vihdoin tajuaa sen itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ikuinen viha eksää kohtaan kaikesta valehtelemisesta. En tämän takia kyllä terapiaan lähde vaan annan tunteiden tulla, kun naaman kohtaan. Muuten ei vaikuta elämään.
Pääse jo yli, ihan itsesi takia. Toivottavasti ei ole lapsia kärsimässä.
Siis en mieti asiaa, kun ei nähdä, mutta miksi minun pitäisi esittää jotain ymmärtävää, kun toinen on ollut totaalinen kusipää. Ei tämä minua haittaa yhtään. Näytän vaan kohdatessa mitä mieltä olen hänestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ikuinen viha eksää kohtaan kaikesta valehtelemisesta. En tämän takia kyllä terapiaan lähde vaan annan tunteiden tulla, kun naaman kohtaan. Muuten ei vaikuta elämään.
Pääse jo yli, ihan itsesi takia. Toivottavasti ei ole lapsia kärsimässä.
Siis en mieti asiaa, kun ei nähdä, mutta miksi minun pitäisi esittää jotain ymmärtävää, kun toinen on ollut totaalinen kusipää. Ei tämä minua haittaa yhtään. Näytän vaan kohdatessa mitä mieltä olen hänestä.
Jos teillä on lapsia, niin tarvitseeko edes sanoa, muutoin tuskin kohtaatte?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omasta tuttavapiiristä olen huomannut, että mitä ylpeämpi ja teennäisempi eron toinen osapuoli on, sitä huonompi on kyky itsereflektioon. Tämä huolimatta siitä, oliko itse jättäjä, jätetty tai petetty. On ollut näitä pareja, joista toisella on jonkinlainen täydellinen nukkekotileikki meneillään, paitsi että käytös puolisoa ja välillä lapsiakin kohtaan on kuuntelematonta, jäätävää, ilkeää ja lapsellista. Puolison pitäisi vain mukautua kiltisti siihen toisen kulissien ylläpitoon, ja jos näin ei käy, tulee ero, ja likainen sellainen. Jompikumpi tympääntyy, joko kotileikkijä suuttuu kun hänen pillin mukaan ei hypitä loputtomiin, tai toinen saa tarpeekseen. Joka tapauksessa tämä kulissityyppi on aina se joka pimahtaa. Hän on äänekäs uhri, joka valittaa lähipiirille kuinka toinen kehtasi tuhota idyllin. Vika on aina muissa, itse hän on aina vain hyvää hyvyyttään rakentanut toiselle täydellisiä puitteita (vaikka se puoliso olisi se vasara tai moppi kädessä), ja lokaa kaivetaan loputtomiin. Ja ehei muuten ole aina nainen se kulissityyppi. Myös yksi tuttu miekkonen pimahti näin. Oli kamalan määräilevä ja vähättelevä vaimoaan kohtaan, joka stressaantuneena toteutti miehen haaveita, kunnes sai tarpeekseen ja lähti. Moni ihmetteli kun vaimo niin hienoista oloista lähti.
Olen tyytyväinen erosta, mutta halveksi eksää. Sitä saa mitä tilaa.
Itse en halua olla exän kanssa missään tekemisissä. Minun onni, että ex häipyi lasten elämästä eikä minun tarvi hänen kanssa olla tekemisissä. Lasten kannalta tietysti huono, mutta sille en mitään voi.
En osaa edes ajatella miten olisin käyttäytynyt, jos olisi exän kanssa pitänyt lasten asioita sopia ja huolehtia.
Vasta sitten kun mies on ollut riittävän kauan sinkku ja on riittävän kauan kärsinyt. Jos miehellä on jo uusi suhde niin eksä yrittää aivan varmasti sabotoida sitä uutta suhdetta kun ei saanutkaan miestä kärsimään riittävästi jättämällä ja viemällä miehen omaisuuden. Osaa naisista ahdistaa niin valtavasti jos mies pääsee hänestä yli ja jatkaa elämäänsä
Suosittelen että miettisitte lapsia ennen niitä omia tunteita. On äärimmäisen lapsellisia ja itsekästä tuhota lastensa elämää tekemällä asioista hankalaa vielä vuosienkin päästä erosta. Ei tarvitse ystävä olla, mutta jokainen normaali ihminen kykenee juttelemaan aivan neutraalisti. Jos tapaa lapsia vaihtaessa, niin kyllä on jotain päässä vikaa, jos ei hoi sanoa normaalisti, että tässä nämä tavarat kiitos heippa. Se ei muuta vaadi, ja haluatteko todella näyttää, miten katkera olette exälle ja teillä on tunteita vaikkapa paskaa exää kohtaan? Sitähän se on, tunteita edelleen. Toinen on päässyt yli, mutta sinä et.
Kyllä tiedän ja tämä ex on kyllä ladellut myös minulle kaiken todistaakseen jotenkin, että mieheni on todella huono. En napannut kyllä sieltä yhtään sellaista asiaa, joka olisi kovin merkityksellinen/vakava asia, joten en siltikään ymmärrä. Jos nyt mieheni olisi jokin vaimonraiskaajahakkaajasarjapettäjä ja muuta, niin ehkä voisi vielä ymmärtää. Isoimmat haukut ovat kyllä suorastaan naurettavista aiheista. Lisäksi ihmiset harvemmin ihan kauheasti muuttuvat, ja varmasti tietäisin jos mieheni olisi esimerkiksi hakkaaja tai muuta vakavempaa. Tietysti väärässä suhteessa tulevat ihmisen huonoimmat puolet esille ja hyvässä enemmän paremmat, olin minäkin ns nalkuttaja edellisessä suhteessa. Tässä taas en lainkaan, kun toinen osallistuu kaikkeen omatoimisesti. Varmasti omakin exä on parempi sopivammassa suhteessa. Olen aikuinen ja kykenen tämän ymmärtämään, se ettei meillä toiminut, ei tarkoita että exäni olisi maailman huonoin ihminen joka ei koskaan ansaitse onnea. Itseäni siinä vain kuluttaisin muutenkin ja edelleen, kuka ihme jaksaa vielä vuosien jälkeen olla katkera siitä, siivouksesta tuli riitaa?
ap