Lue keskustelun säännöt.
Mitkä ovat ylemmän keskiluokan statussymbolit?
11.01.2025 |
Olisi mielenkiintoista kuulla, onko ihmisillä erilaisia käsityksiä siitä, mitkä ovat nimenomaan ylemmän keskiluokan statussymboleita. Itse sanoisin niiden olevan esimerkiksi Artekin huonekalusteita ja huoliteltu muttei överi ulkonäkö.
Kommentit (444)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3H+K+S kerrostaloasunto, matkailuauto tai kesämökki ja stereokasettisoittimella varustettu bensiiniauto. Siinäpä tärkeimmät ylemmän keskiluokan status-tavarat. Kaikki tosin maksettuna, eikä millään lainarahalla!
Enpä tuota sanoisi ylemmän keskiluokan symboleiksi
Itsellä iso okt+ muita rakennuksia ja maata, asuntoauto, iso premiumdiesel ha ( EURO 6 ) velattomina tietysti jne, enkä koe olevani kuin keskiluokkaa. Eikä kasettisoittimia ole enää kuin vanhoissa autonkotteroissa
Itsellä samat ja paljon muuta. Lisäksi tunnettu sukunimi, suomenruotsalaisuus, suvun perintö ja tavat. Kuitenkin perusluonteelta maalainen eikä mikään snobi. Naurattaa vähän nämä jutut, mutta tunnistan kyllä no
Kyllä tohtorit kuitenkin on sua ylempänä, vaikket laskisikaan. Sulla voi olla sukunimi, mutta niillä on tietoa ja taitoa ja asiantuntemusta alaltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellainen tietty elämän "kepeys", josta puuttuu alemman keskiluokan "suorittaminen". Liittyy esim. työntekoon, jossa hyvä tulotaso saavutetaan vähäisemmällä työnteolla ja oikeanlaisilla valinnoilla.
Ehdottomasti kulttuurisuus, esim. taiteen vaaliminen ja harrastaminen.
Lokivalaisin ja mariskoolikoelma vitriinissä.
Kyllä tohtorit kuitenkin on sua ylempänä, vaikket laskisikaan. Sulla voi olla sukunimi, mutta niillä on tietoa ja taitoa ja asiantuntemusta alaltaan.
Tuo on keskiluokkainen näkemys. Ei ajatella, että väitteleminen on uravalinta muiden joukossa, ja joissain tapauksissa sitä tietoa, taitoa ja asiantuntemusta on yhtä lailla ilman tohtorin tutkintoa. Ylemmän keskiluokan ja yläluokan rajalla tohtoreita kyllä arvostetaan, mutta ei ylitse muiden vaan yhtenä kelpo vaihtoehtona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sen erottaa, kuka on oppinut jo lapsena käymään tohtoripromootioissa ja kuka ei.
Olen käynyt useammassa tohtoripromootiossa, mutta en ole koskaan nähnyt niissä yhtään lasta.
Minä olen ollut kouluikäisenä mukana vanhemman väitöstilaisuudessa, mutta karonkkaan tai promootioon en tietenkään osallistunut. Ne ovat aikuisten juhlia.
Kylläpä vanhempasi väitteli todella vanhana jos olit jo kouluikäinen! Väikkäri pitää tehdä alle kolmekymppisenä ja harvalla on vielä vaikkapa 28-vuotiaana kouluikäisiä lapsia. Joten luuseri.
Vierailija kirjoitti:
Kokoomus-jäsenkirja, brunssit.
Kokoomuksessa on eniten ihan tavallista keskiluokkaa, myös alempaa keskiluokkaa, ei niinkään ylempää keskiluokkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sellainen tietty elämän "kepeys", josta puuttuu alemman keskiluokan "suorittaminen". Liittyy esim. työntekoon, jossa hyvä tulotaso saavutetaan vähäisemmällä työnteolla ja oikeanlaisilla valinnoilla.
Ehdottomasti kulttuurisuus, esim. taiteen vaaliminen ja harrastaminen.
Tuo kulttuurin hokeminen alkaa jo mennä ylitse. Suurin osa ylemmästä keskiluokasta ei harrasta kulttuuria, eikä taidetta muutenkaan, millään tavoilla. Urheilu on siellä isompi juttu kuin kulttuuri.
Presidentti Stubb on aina ollut täydellinen ylemmän keskiluokan edustaja. On hankkinut uransa ja asemansa kovalla työnteolla ja vapaa-aikakin on ollut suorittamista kuntoilun merkeissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki viisaat insinöörit Suomessa, keksikää jotain pian! 😄 Ja älkää heti myykö yritystä pois..
Ei tule tapahtumaan. Insinöörithön koulutetaan vain hiomaan jo ennenstään tunnettuja tietoja hitusen entistä suoavammiksi hilavitkuttimiksi. Mutta ei sillä keinoin synny mitään uutta. sillä syntyy vain se Nokian vaihe, jossa rahaa kaadettiin vanhan puhelinmallin hinkkaamiseen hitusen paremmaksi kun ei tajuttu, että muualla on jo keksitty kosketusnäyttö joka menee väistämättä ohi ja olisi pitänyt hypätä ihan eri junaan.
Että voitaisiin kehittää jotain uutta, eikä vain parannella vanhaa, tarvitaan perustutkimusta. Tarvitaan myös humanistista ja yhteiskuntatieteiden tutkimusta siitä, mitä tarpeita on, joita se jokin uusi voisi palvella, eli mitä ylipäänsä kannattaa alkaa kehittää. Mutta tätähän meillä ei tajuta. Muualla on kyllä tajuttu, esim Kiinassa
Nokia ei pärjännyt juuri siksi, että puuttui täysin yhteiskuntatieteellinen ja humanistinen osaaminen. Yhdysvaltojen markkinoille ei päästy. Yksi iso syy on, että ei tajuttu, että jenkit eivät osta puhelinta, vaan liittymää. Kaikki on brändätty liittymän muodossa ei sen fyysisen puhelimen. Toinen asia oli, että ei tajuttu, että jenkit innostuivat simpukkamallisista puhelimista, koska ne muistuttivat läheisesti Star Trekin kommunikaattoreita. Suomalainen insinööri yritti tuputtaa palikkamallia isolla Nokian brändillä, jä hävisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Det är frågan om netto. Hade du 4.500 € netto/månad år 1995 så hade du högre inkomst än Finlands premiärminister. Det finns en orsak till att jag vet det.
Urakkatöissä 1998ja olin hetken aikaa ruotsissakin mutta täällä käytetään Suomea.
Tottakai voi käyttää ruotsia, ei sitä missään kielletä.
Jos vuonna 1995 tienasit 4500€/kk nettona niin olit aika seppä kun moista valuuttaa ei ollut olemassakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukiessani näitä kirjoituksia tulee niin Ruotsin 60-luku mieleen vuoden 2025 Suomessa.
Toisaalta Ruotsissa ollaan paljon äänekkäämpiä kun lajitellaan ihmiset eri yhteiskuntaluokkiin.
Suomessa on ollut toisenlainen toleranssi.
Kaukomatkoja monta kertaa vuodessa. Lapset laitetaan opiskelemaan ulkomaisiin yliopistoihin (Britannia tai USA), kun mikään suomalaisista yliopistoista ei kuulosta tarpeeksi hienolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kokoomus-jäsenkirja, brunssit.
Ja omistaa vain vaatteet jotka ovat päällä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sen erottaa, kuka on oppinut jo lapsena käymään tohtoripromootioissa ja kuka ei.
Olen käynyt useammassa tohtoripromootiossa, mutta en ole koskaan nähnyt niissä yhtään lasta.
Minä olen ollut kouluikäisenä mukana vanhemman väitöstilaisuudessa, mutta karonkkaan tai promootioon en tietenkään osallistunut. Ne ovat aikuisten juhlia.
Kylläpä vanhempasi väitteli todella vanhana jos olit jo kouluikäinen! Väikkäri pitää tehdä alle kolmekymppisenä ja harvalla on vielä vaikkapa 28-vuotiaana kouluikäisiä lapsia. Joten luuseri.
Tämä on sukupolvikysymys. Vielä 35-40 vuotta sitten oli hyvin yleistä, että väiteltiin yli 35-vuotiaina. Se johtui siitä, että Suomessa tyypillinen akateeminen ura oli sellainen, jossa väitöskirjaa tehtiin suurimman osan työajasta vievän opetustyön ohella. Lisäksi tuo sukupolvi sai tyypillisesti ensimmäiset lapsensa alle 30-vuotiaana.
Sitten tulivat tutkijakoulut, joihin pääsi heti maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen ja joissa sai käyttää työaikansa lähes kokonaan väitöskirjatutkimukseen. Väittelijät nuorenivat.
Tekniikan tohtori yli 20 vuoden takaa
Alma materina Aalto tai Helsingin yliopisto tai jokin korkeasti rankannut ulkomainen yliopisto
Iso sijoitussalkku ja sijoitusasunto
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sen erottaa, kuka on oppinut jo lapsena käymään tohtoripromootioissa ja kuka ei.
Olen käynyt useammassa tohtoripromootiossa, mutta en ole koskaan nähnyt niissä yhtään lasta.
Minä olen ollut kouluikäisenä mukana vanhemman väitöstilaisuudessa, mutta karonkkaan tai promootioon en tietenkään osallistunut. Ne ovat aikuisten juhlia.
Kylläpä vanhempasi väitteli todella vanhana jos olit jo kouluikäinen! Väikkäri pitää tehdä alle kolmekymppisenä ja harvalla on vielä vaikkapa 28-vuotiaana kouluikäisiä lapsia. Joten luuseri.
Alle 3-kymppisenä väikkärinsä tekevät vain luonnontieteilijät osana jotain tutkimusryhmää ohjaajansa kainalossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sen erottaa, kuka on oppinut jo lapsena käymään tohtoripromootioissa ja kuka ei.
Olen käynyt useammassa tohtoripromootiossa, mutta en ole koskaan nähnyt niissä yhtään lasta.
Minä olen ollut kouluikäisenä mukana vanhemman väitöstilaisuudessa, mutta karonkkaan tai promootioon en tietenkään osallistunut. Ne ovat aikuisten juhlia.
Kylläpä vanhempasi väitteli todella vanhana jos olit jo kouluikäinen! Väikkäri pitää tehdä alle kolmekymppisenä ja harvalla on vielä vaikkapa 28-vuotiaana kouluikäisiä lapsia. Joten luuseri.
Riippuu alasta ja ajankohdasta. Suomessa on perinteisesti edellytetty väitöskirjoilta paljon enemmän kuin vaikka Britanniassa tai Saksassa. Siksi väitöskirjan tekeminen on vienyt joillain aloilla kymmenenkin vuotta. Niilläkin aloilla, missä väitteleminen on suht tavallista ja sujuvaa, kuten lääketiede, väitöskirjaa on tehty oman työn ohella monta vuotta. Ja Suomessa väittelemiseen on vaadittu viisi julkaistavaksi hyväksyttyä artikkelia, kun monessa maassa yksikin riittää. Tähän sitten humanistit tuhahtelevat lappuväikkäreistä, kun Tositohtori kirjoittaa oikean monografian.
Jo perustutkinnot ovat Suomessa olleet raskaita vielä 1990-lukuun asti. Monella on mennyt ennen seitsemän vuotta maisterintutkintoon, ja lääkishän esimerkiksi kestää edelleen kuusi vuotta. Lisää tähän intti ja mahdollinen välivuosi, niin ei todellakaan ole ollut mahdollista väitellä alle kolmekymppisenä. Nythän luodaan polkuja tohtorintutkintoon nuorempana, mutta se on uutta ja aiheuttaa suurta väninää laskevasta vaatimustasosta.
Vierailija kirjoitti:
Kaukomatkoja monta kertaa vuodessa. Lapset laitetaan opiskelemaan ulkomaisiin yliopistoihin (Britannia tai USA), kun mikään suomalaisista yliopistoista ei kuulosta tarpeeksi hienolta.
Olen naimisissa professorin kanssa (itsellänikin on hyvä koulutus ja työpaikka, mutta en nyt niitä tässä kerro, koska joku voisi tunnistaa). Ystävä- ja tuttavapiiriimme kuuluu paljon tohtoreita ja professoreita. Yhdenkään piiriin kuuluvan suomalaisen lapset eivät opiskele ulkomaisissa yliopistoissa. Me kun tiedämme, että Aallossa tai HY:llä saa ihan riittävän hyvän koulutuksen.
Kuulumme varmaan keskiluokkaan tai ylempään. Molemmat akateemisia, miehen brutto kk 9500€ ja minulla 4000€. Miehen kodin tausta akateeminen, minulla alempaa keskiluokkaa. En koskaan mieti mihin luokkaan kuulumme. Koti sekoitus jotain perittyä taidetta ja laatuhuonekaluja sekä Ikeaa, Askoa, Maskua ja kirpparikamaa. Lapset harrastaa koripalloa, ratsastusta ja sekä soittavat viulua ja selloa. Ajetaan saksalaisella premiumautoa. Itse tykkään kuunnella klassista ja luen paljon kirjallisuutta. Mies tykkää seurata lätkää, toimintaleffoja :)