Lue keskustelun säännöt.
Mitkä ovat ylemmän keskiluokan statussymbolit?
11.01.2025 |
Olisi mielenkiintoista kuulla, onko ihmisillä erilaisia käsityksiä siitä, mitkä ovat nimenomaan ylemmän keskiluokan statussymboleita. Itse sanoisin niiden olevan esimerkiksi Artekin huonekalusteita ja huoliteltu muttei överi ulkonäkö.
Kommentit (444)
Vierailija kirjoitti:
Varmaan voi olla monta mieltä, mutta kyllä kulttuurisuus ilmiönä kuuluu nimenomaan ylempään keskiluokkaan ja yläluokkaan. Ylemmän keskiluokan kulttuuripääoma on laajempi kuin alemnaman keskiluokan.
Ylempi keskiluokka ei ole kuitenkaan joutilaisuudessaan täysin riippumaton kuten yläluokka.
Hyvä kiteytys!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Status symbolit ovat iPhone ja Canada Goose. Tutkinto joko Helsingin yliopistosta tai Aallosta. Ylempi luokka osaa puhua englannin lisäksi ruotsia, ranskaa tai saksaa.
Kielitaito ja yliopisto kyllä, mutta nuo IPhone ja Canada Goose eivät kuulu tähän. Ylempään keskiluokkaan kuuluva ei näytä asemaansa tavaroilla. Hän voi toki hankkia IPhonen, jos se on hänestä parempi kuin vaihtoehdot, mutta ei statuksen vaan tuotteen ominaisuuksien takia. Sama pätee ulkoiluvaatteisiin.
Jonkun tuotteen hankkiminen statuksen takia on alempien luokkien juttuja.
Nuukuus ja tietynlainen vaatimattomuus. Merkkivaatteita suositaan ehkä laadun takia, mutta logojen pitää olla mahdollisimman huomaamattomia.
Vierailija kirjoitti:
Sosiologian määritelmät ylemmälle keskiluokalle ovat menneestä maailmasta jossa korkeakoulututkinto merkitsi automaattisesti korkeaa tulotasoa ja johtavaa asemaa sekä myös korkeaa "sivistystasoa" sillä työläistaustalta tai edes alemman keskiluokan perheistä ei juurikaan korkeakouluun hakeuduttu.
Nykyään tohtoritkin ovat niitä tavisperheistä lähtöisin olevia työttämiä jotka hyvinkin juuri sosiologian maisterin paperit saatuaan tajusivat ettei tällä tutkinnolla pääse edes markettiin hyllyttäjäksi ja joutuivat jäämän laitokseen tohtorin papereita väsäämään koska assarin paikkaakaan ei nykyään saa ilman kahta tutkintoa.
Näiden elintaso ja kulttuuriharrastukset sekä matkailu tms. jäävät työuran aikana selvästi sen peruskolusta amiksen putkimieslinjalle lähteneen koulukaverin ruokalunnan alapuollelle. Ainoa mitä näille jäi käteen on kuviteltu usko siitä että ovat kuitenkin "hienompia ihmisiä".
Tohtoriksi päädytään kolmesta syystä:
1. Se on omalla alalla etenemiseen tarpeellista. Esimerkiksi luonnontieteissä on näitä aloja, joissa pelkkä maisterin tutkinto ei oikein riitä.
2. Ura takkuilee, mutta halutaan tehdä jotain hyödyllistä ja välttää työttömyysjakso. Tällainen projekti ei useinkaan tee uraa paremmaksi, mutta ehkä se ei ollut tarkoituskaan. Työtön tohtori ei ole huonompi juttu kuin työtön maisteri.
3. Työura on mennyt hyvin, mutta on kyllästytty työelämään. Tehdään harrastusluontoinen väitöskirja, kun ei osata olla joutenkaan. Tämä on aika yläluokkainen harrastus, koska väitlskirjaa tehdään pitkälti omakustanteisesti eikä siitä odoteta hyötyä uralle.
Lisään vielä, että jos väitöskirjaa tehdään työuran takkuamisen vuoksi, väitöskirjaprojekti joko loppuu tai muuttuu uralka etenemistä tukevaksi projektiksi, jos työpaikka löytyy projektin aikana. Niinpä työttömäksi tohtoriksi valmistuvia on paljon vähemmän kuin työttömyyden välttämiseksi väikkärin aloittavia. Keino on siis ihan hyvä, eikä kannata ilkkua työtöntä tohtoria. Hän on ollut ahkera ja yritteliäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Statussymbolit ovat pääsääntöisesti muuta kuin materiaa.
Esim. Jos on lapsia, heihin panostetaan. Hankitaan tarvittaessa unikouluttaja vauvalle, pienen kanssa harrastetaan vauvauintia ja muskaria, siivoaja hankitaan ruuhkavuosiin, jotta ehtii olla lasten kanssa, kouluiässä lapsille hyvät harrastukset, joita harrastaa usein koko perhe (golf, suunnistus, jalkapallo, taitoluistelu, pyöräily, ratsastus, purjehdus, musiikkiopisto, kuoro, partio jne). Lapsille tarjotaan vanhempia kiinnostavia elämyksiä (ravintolat, matkailu, teatteri jne).
Lisäksi vanhemmilla on joku hyödyllinen tai kehittävä itseään kiinnostava harrastus, kuten opiskelu, liikunta, savityöt, maalaus. Vapaa-ajalla seurataan uutisia ja politiikkaa. Ympäristöstä ollaan kiinnostuneita, jos se ei ole liian vaivalloista tai kallista (esim. matkustetaan nykyisin 2 viikoksi Italiaan viikonloppureissun sijaan, julkisia käytetään, jos ne kulkevat sopien omiin aikatauluihin, vaatteita ostetaankin vähän harvemmin, lapsille vaatteita ja leluja kirppareilta, jos sattuu löytymään). Koti sisustetaan itseään miellyttäväksi ja kuvastamaan omia arvoja. Kirjahylly, iso ruokapöytä ja piano aika yleisiä, mutteivät välttämättömiä. Itseään kiinnostaviin asioihin panostetaan (voi olla koti, harrastus, ruoka, matkustelu, autot), muuten ollaan säästäväisiä. Palveluita käytetään omien kiinnostusten mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainen tietty elämän "kepeys", josta puuttuu alemman keskiluokan "suorittaminen". Liittyy esim. työntekoon, jossa hyvä tulotaso saavutetaan vähäisemmällä työnteolla ja oikeanlaisilla valinnoilla.
Ehdottomasti kulttuurisuus, esim. taiteen vaaliminen ja harrastaminen.
Tuo kulttuurin hokeminen alkaa jo mennä ylitse. Suurin osa ylemmästä keskiluokasta ei harrasta kulttuuria, eikä taidetta muutenkaan, millään tavoilla. Urheilu on siellä isompi juttu kuin kulttuuri.
Presidentti Stubb on aina ollut täydellinen ylemmän keskiluokan edustaja. On hankkinut uransa ja asemansa kovalla työnteolla ja vapaa-aikakin on ollut suorittamista kuntoilun merkeissä.
Jos Alexander Stubb on aina ollut täydellinen ylemmän keskiluokan edustaja, jää kyllä suomalainen eliitti pikkaisen pieneksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki viisaat insinöörit Suomessa, keksikää jotain pian! 😄 Ja älkää heti myykö yritystä pois..
Ei tule tapahtumaan. Insinöörithön koulutetaan vain hiomaan jo ennenstään tunnettuja tietoja hitusen entistä suoavammiksi hilavitkuttimiksi. Mutta ei sillä keinoin synny mitään uutta. sillä syntyy vain se Nokian vaihe, jossa rahaa kaadettiin vanhan puhelinmallin hinkkaamiseen hitusen paremmaksi kun ei tajuttu, että muualla on jo keksitty kosketusnäyttö joka menee väistämättä ohi ja olisi pitänyt hypätä ihan eri junaan.
Että voitaisiin kehittää jotain uutta, eikä vain parannella vanhaa, tarvitaan perustutkimusta. Tarvitaan myös humanistista ja yhteiskuntatieteiden tutkimusta siitä, mitä tarpeita on, joita se jokin uusi voisi palvella, eli mitä ylipäänsä kannattaa alkaa kehittää. Mutta tätähän meillä ei tajuta. Muualla on kyllä tajuttu, esim Kiinassa
Insinöörinä totean, että kirjoitat paljon, mutta asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Lukiessani näitä kirjoituksia tulee niin Ruotsin 60-luku mieleen vuoden 2025 Suomessa.
Toisaalta Ruotsissa ollaan paljon äänekkäämpiä kun lajitellaan ihmiset eri yhteiskuntaluokkiin.
Suomessa on ollut toisenlainen toleranssi.
Ruotsin kuningashuone on sellainen ylisukupolvinen kone joka luontevasti tuottaa ja yllläpitää yläluokkaa. Ylempi keskiluokka elää luontevasti tämän luokan läheisessä varjossa, siipien suojassa, ja kiipeää sinne joko syntymän, perhetapahtumien tai työuran perusteella.
Suomessa ei ole tällaista konetta. Yläluokka on täysin staattinen eikä omaa sellaista elinvoimaa joka imisi keskiluokasta väkeä portaita ylös. Siksi Suomen ylempi keskiluokka on aika arkinen käsite ja määritettävissä lähes suoraan jos katsoisi henkilön tiliotteiden tulopuolta. Kulttuuritapahtumien lipunmyynnistä se ei selviä eikä myöskään kulutustottumuksista. Ei ole mielekästä määrittää ylempää keskiluokkaa väestönosaksi jonka nuppiluku on miljoona viisimiljoonaisessa kansassa.
Jos ymmärrän keskustelua oikein niin ylempään keskiluokkaan pääsisi kun syö hiukan kalaa ja käy taidenäyttelyssä ymmärtämättä taiteesta mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan voi olla monta mieltä, mutta kyllä kulttuurisuus ilmiönä kuuluu nimenomaan ylempään keskiluokkaan ja yläluokkaan. Ylemmän keskiluokan kulttuuripääoma on laajempi kuin alemnaman keskiluokan.
Ylempi keskiluokka ei ole kuitenkaan joutilaisuudessaan täysin riippumaton kuten yläluokka.
Yläluokka on vaikea käsite. Yläluokkaan liitetään esimerkiksi vaikutusvaltaa, ja se taas ei tapahdu joutilaana, vaan työelämän kautta. Joutilaisuus ja yläluokka ovat yhdistyneet joskus 1700-luvulla ehkä. Yläluokka ei ole myöskään mitenkään täysin riippumaton, vaikka riippuvaisuus on erilaista kuin alemmalla keskiluokalla.
Mielestäni vaikka se rajaa porukan aika pieneksi yläluokan jäsen on nimenomaan riippumaton tai niin riippumaton kuin esimerkiksi Suomessa voi olla. Mutta sekään ei vielä riitä tarvitaan muutakin. Yläluokka on järkevä määritellä myös perimän ja sukutaustan kautta. Mikään keskiluokista ei ole riippuvainen sukutaustasta.
Yksi on ainakin takuuvarma tunnusmerkki. Ylempi keskiluokka voi harrastaa vaikkapa luistelua mutta tiukasti vain lätkämaila ja kiekko mukana. Koska NHL <3 <3 <3.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilö, jonka vanhemmilta puuttuu akateeminen koulutus ei koskaan kuulu ylempään keskiluokkaan.
No vanhemmatko sen luokan määrittää, mihin aikuinen ihminen kuuluu?
Kyllä. Työläistausta tulee sieltä kotoa. Ainahan vanhempien koulutusta ja työuraa kysytään. Kaikki tietävät, miksi.
Ei enää keski-iässä kukaan uusi tuttava kysy vanhemmista yhtään mitään.
Kyllä työpaikoilla tiedetään, kuka on lääkärin tytär ja kenen isä toimitusjohtaja. Ihminen ei tule tyhjästä eikä kasva
Olen kunnallisessa akateemisessa virassa, eikä minulla ole hajuakaan työkavereitteni vanhempien ammateista. Ehkä jossain pikkukaupungissa on toisin.
Mulla sama. Tosin mun äiti on akatemiantutkija ja isä autonkorjaaja, että ehkä on vaan hyvä että eivät tiedä. Saattaisi aivot nyrjähtää yhteiskuntaluokan määrittelyssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tesla tmv sähköauto!!! Mutta ensisijaisesti Tesla!
Ei, ei todellakaan. Tiedostava ylempi keskiluokka ajaa vaatimattomasti. VW, käytännöllinen korealainen tai persoonallinen Peugeot.
Autosta säästyneet rahat laitetaan osakkeisin ja rahastoihin.
Enemmän satsataan New Yorkin lomaan ja että kesämökillä rapukesteillä on kunnon vuosikertaviiniä.
Tämä. Tuntemani 2 ylemmän keskiluokan perhettä ajavat Renaultilla, toinen Nissanilla.
Vuositulot perheessä luokkaa +150 te. Akateeminen koulutus tottakai.Koskaan ei lopu viini heillä käydessä. Olut ei ole Koffia tai Karjalaa, vaan Stellaa. Ruokana syödään kalaa ja salaattia.
Ylemmän keskiluokan statussymboli; koskaan ei lopu viini kesken ja kalja on parempaa merkkiä🤣🤣🤣🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiessani näitä kirjoituksia tulee niin Ruotsin 60-luku mieleen vuoden 2025 Suomessa.
Toisaalta Ruotsissa ollaan paljon äänekkäämpiä kun lajitellaan ihmiset eri yhteiskuntaluokkiin.
Suomessa on ollut toisenlainen toleranssi.Ruotsin kuningashuone on sellainen ylisukupolvinen kone joka luontevasti tuottaa ja yllläpitää yläluokkaa. Ylempi keskiluokka elää luontevasti tämän luokan läheisessä varjossa, siipien suojassa, ja kiipeää sinne joko syntymän, perhetapahtumien tai työuran perusteella.
Suomessa ei ole tällaista konetta. Yläluokka on täysin staattinen eikä omaa sellaista elinvoimaa joka imisi keskiluokasta väkeä portaita ylös. Siksi Suomen ylempi keskiluokka on aika arkinen käsite ja määritettävissä lähes suoraan jos katsoisi henkilön tiliotteiden tulopuolta. Kulttuuritapahtumien lipunmyynnistä se ei selviä eikä myös
Tämä on palsta paras kirjoitus. Kuka oletkin niin olet ymmärtänyt asian aivan nappiin.
Kiitos tästä, luin tämän (käännettynä) ruotsalaiselle miehelleni ja hän sanoi että : det är just precis så!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainen tietty elämän "kepeys", josta puuttuu alemman keskiluokan "suorittaminen". Liittyy esim. työntekoon, jossa hyvä tulotaso saavutetaan vähäisemmällä työnteolla ja oikeanlaisilla valinnoilla.
Ehdottomasti kulttuurisuus, esim. taiteen vaaliminen ja harrastaminen.
Tuo kulttuurin hokeminen alkaa jo mennä ylitse. Suurin osa ylemmästä keskiluokasta ei harrasta kulttuuria, eikä taidetta muutenkaan, millään tavoilla. Urheilu on siellä isompi juttu kuin kulttuuri.
Presidentti Stubb on aina ollut täydellinen ylemmän keskiluokan edustaja. On hankkinut uransa ja asemansa kovalla työnteolla ja vapaa-aikakin on ollut suorittamista kuntoilun merkeissä.
Jos Alexander Stubb on aina ollut täydellinen ylemmän keskiluokan edustaja, jää kyllä suomalainen eliitti pikkaisen pieneksi.
Suomalainen eliitti tosiaan on erittäin pieni. Stubb on tosiaan ollut ihan ylempää keskiluokkaa, väitellyt tohtoriksi ja virkamies. Nyt presidenttinä on varmastikin siirtynyt eliittiin.
Karitsan sisäfilé, wsop ja kun ei kukaan näe niin lauantaimakkara+keskikalja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilö, jonka vanhemmilta puuttuu akateeminen koulutus ei koskaan kuulu ylempään keskiluokkaan.
No vanhemmatko sen luokan määrittää, mihin aikuinen ihminen kuuluu?
Kyllä. Työläistausta tulee sieltä kotoa. Ainahan vanhempien koulutusta ja työuraa kysytään. Kaikki tietävät, miksi.
Ei enää keski-iässä kukaan uusi tuttava kysy vanhemmista yhtään mitään.
Kyllä työpaikoilla tiedetään, kuka on lääkärin tytär ja kenen isä toimitusjohtaja. Ihminen ei tule tyhjästä eikä kasva tyhjiössä.
Eikä tiedä jos ei itse kerro. Kaikki ei pysy samalla paikkakunnalla koko ikäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Karitsan sisäfilé, wsop ja kun ei kukaan näe niin lauantaimakkara+keskikalja.
Mikä kommentti tämä on? Ajatteleeko kirjoittaja, että ylemmässä keskiluokassa jotenkin feikataan? Meillä syödään kyllä sisäfilettäkin, mutta en kuunaan koskisi lauantaimakkaraan.
Piti analysoida vielä Teslaa joka mainitaan tuolla ketjun alkupuolella.
Teslalla on kyllä brändinsä. Veikkaan, että Teslan brändi on arvostettu jenkeissä, Aasiassa, Arabivaltioissa ja yleisesti kolmannessa maailmassa. Osoitus edelläkävijyydestä ja ehkä jopa sitä kautta sivistyksestä.
Suomessa puolestaan olisin sitä mieltä, että Teslan brändi on sellainen jota ei yhdistetä karikatyyrisen luokkayhteiskunnan portailla "ylös" vaan enintään "keskelle" tai jopa "alas". Tesla on meilläkin edelläkävijyyttä, mutta jollakin hämmentävällä tavalla hiukan juntisti. Ei johdu pelkästään Elon Muskista joka vaikuttaa juntilta. Laatumielikuva vaikuttaa varmasti. Teslalla ei ole yhdysvaltalaisen teollisuuden laatuarvoa joka liitetään joihinkin muihin tuotteisiin. Tesla tunnistaa tämän itsekin ja ei ainakaan kovin mainosta itseään Made in U.S.A. Joka joskus on laadun tae.
Teslan omistajuus ei näin ollen puolla kipuamista luokkaportailla. Vaan taantumista.
Nuukuus. Ei osteta jatkuvasti uutta, ei juosta merkkien perässä jne. Asutaan arvostetulla alueella hyvässä asunnossa, mutta keittiö voi silti olla kasarilta. Huonekaluta on laadukkaita, mutta jo vanhoja ja uusia ei osteta sisustustrendien perässä. Auto on yleensä laadukas ja suhteellisen uusi tai ihan uusi, mutta klassinen malliltaan. Pukeutuminen monilla on tosi tylsää ja vaatteita pidetään pitkään. Ulos kiskaistaan se 20 vuotta vanha takki, jota on huolella pidetty ja on vielä hyväkuntoinen.
Eivät välttämättä ole kovin siistejä. Koti ei ole mikään rytökasa, mutta ei todellakaan tyylitelty vaan usein tavaraa on liikaa enemmän kuin liian vähän.