Mitkä ovat ylemmän keskiluokan statussymbolit?
Olisi mielenkiintoista kuulla, onko ihmisillä erilaisia käsityksiä siitä, mitkä ovat nimenomaan ylemmän keskiluokan statussymboleita. Itse sanoisin niiden olevan esimerkiksi Artekin huonekalusteita ja huoliteltu muttei överi ulkonäkö.
Kommentit (444)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sen erottaa, kuka on oppinut jo lapsena käymään tohtoripromootioissa ja kuka ei.
Olen käynyt useammassa tohtoripromootiossa, mutta en ole koskaan nähnyt niissä yhtään lasta.
Minä olen ollut kouluikäisenä mukana vanhemman väitöstilaisuudessa, mutta karonkkaan tai promootioon en tietenkään osallistunut. Ne ovat aikuisten juhlia.
Kylläpä vanhempasi väitteli todella vanhana jos olit jo kouluikäinen! Väikkäri pitää tehdä alle kolmekymppisenä ja harvalla on vielä vaikkapa 28-vuotiaana kouluikäisiä lapsia. Joten luuseri.
Riippuu alasta ja ajankohdasta. Suomessa on perinteisesti edellytetty väitöskirjoilta paljon enemmän kuin vaikka Britanniassa
Niin, nythän väitöskirjaan riittää yksi vertaisarvioitu artikkeli - mikä on huono vitsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tohtorit kuitenkin on sua ylempänä, vaikket laskisikaan. Sulla voi olla sukunimi, mutta niillä on tietoa ja taitoa ja asiantuntemusta alaltaan.
Tuo on keskiluokkainen näkemys. Ei ajatella, että väitteleminen on uravalinta muiden joukossa, ja joissain tapauksissa sitä tietoa, taitoa ja asiantuntemusta on yhtä lailla ilman tohtorin tutkintoa. Ylemmän keskiluokan ja yläluokan rajalla tohtoreita kyllä arvostetaan, mutta ei ylitse muiden vaan yhtenä kelpo vaihtoehtona.
Edustavatko tohtorit muka ylempää keskiluokkaa? Ainakaan itse en, vaikka olen väitellyt.
Palstalla on monta sosiaaliluokkakeskustelua ja ne päättyvät aina siihen, että väitelleet tohtorit tulevat sinne kinastelemaan. Ennen tämän palstan lukemista en ole tiennyt, että tohtorit ovat eniten nousukkaita kaikista, heille on äärimmäisen tärkeää saada kokea olevansa ylempää keskiluokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tohtorit kuitenkin on sua ylempänä, vaikket laskisikaan. Sulla voi olla sukunimi, mutta niillä on tietoa ja taitoa ja asiantuntemusta alaltaan.
Tuo on keskiluokkainen näkemys. Ei ajatella, että väitteleminen on uravalinta muiden joukossa, ja joissain tapauksissa sitä tietoa, taitoa ja asiantuntemusta on yhtä lailla ilman tohtorin tutkintoa. Ylemmän keskiluokan ja yläluokan rajalla tohtoreita kyllä arvostetaan, mutta ei ylitse muiden vaan yhtenä kelpo vaihtoehtona.
Edustavatko tohtorit muka ylempää keskiluokkaa? Ainakaan itse en, vaikka olen väitellyt.
Alhaalta päin katsottuna kyllä edustavat. Vertaisten kesken asia ei tietenkään ole yhtä yksinkertainen.
Vierailija kirjoitti:
Kaukomatkoja monta kertaa vuodessa. Lapset laitetaan opiskelemaan ulkomaisiin yliopistoihin (Britannia tai USA), kun mikään suomalaisista yliopistoista ei kuulosta tarpeeksi hienolta.
Ylioppilaaksihan lapset ovat päässeet jostakin Helsingin eliittilukiosta.
Miksi pitäisi olla neljä lasta?
Humanistit joutuvat tekemään monisataasivuisen monografian ja luonnontieteilijältä vaaditaan yksi vaivainen artikkeli (jota sitäkään ei ole usein kirjoittanut itsenäisesti).
Sukulais- ja ystäväpiirissäni on useita tohtoreita jotka eivät saaneet sitä parempaa elämää tohtorinhatun jälkeen.
Väitöskirjassa myös ilmiselvää plagiointia.
Yksi rupesi tohtoroimaan koska oli savustettu työpaikastaan ylilääkärinä. Samassa tyhjän päällä asemassa tohtoroinnin jälkeen.
Varmaan voi olla monta mieltä, mutta kyllä kulttuurisuus ilmiönä kuuluu nimenomaan ylempään keskiluokkaan ja yläluokkaan. Ylemmän keskiluokan kulttuuripääoma on laajempi kuin alemnaman keskiluokan.
Ylempi keskiluokka ei ole kuitenkaan joutilaisuudessaan täysin riippumaton kuten yläluokka.
Suomi on niin kovin sisäänpäin lämpiävä.
On totta, että täällä saa hyvää koulutusta, mutta niin saa muualtakin.
On hyvä nähdä maailmaa oman navan ulkopuoleltakin - voidaan vaikka oppia siitä miten ja mitä muut tekevät ja saataisiin vihdoin talouskasvua liikkeelle.
Omaan tuttavapiiriin kuuluu yritysjohtajia, ja monen lapsia opiskelee ulkomailla.
Näyttää että on rahaa lapsiin.
Ja sitten voi päteä lasten saavutuksilla x4.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon perheen nettotulot, että on ylempää keskiluokkaa?
Noin muljoonannen kerran, pelkät tulot eivät määritä luokkaa. Kovatuloinen raksayrittäjä on duunari vaikka tulot olisi mitä.
Mä olin kans tulossa kysymään, että ketkä siihen ylempään keskiluokkaan kuuluu?
Vierailija kirjoitti:
Varmaan voi olla monta mieltä, mutta kyllä kulttuurisuus ilmiönä kuuluu nimenomaan ylempään keskiluokkaan ja yläluokkaan. Ylemmän keskiluokan kulttuuripääoma on laajempi kuin alemnaman keskiluokan.
Ylempi keskiluokka ei ole kuitenkaan joutilaisuudessaan täysin riippumaton kuten yläluokka.
Yläluokka on vaikea käsite. Yläluokkaan liitetään esimerkiksi vaikutusvaltaa, ja se taas ei tapahdu joutilaana, vaan työelämän kautta. Joutilaisuus ja yläluokka ovat yhdistyneet joskus 1700-luvulla ehkä. Yläluokka ei ole myöskään mitenkään täysin riippumaton, vaikka riippuvaisuus on erilaista kuin alemmalla keskiluokalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon perheen nettotulot, että on ylempää keskiluokkaa?
Noin muljoonannen kerran, pelkät tulot eivät määritä luokkaa. Kovatuloinen raksayrittäjä on duunari vaikka tulot olisi mitä.
Mä olin kans tulossa kysymään, että ketkä siihen ylempään keskiluokkaan kuuluu?
Lääkärit, juristit, ylempi virkamiehistö, esim presidentti Stubb ollut tyypillistä ylempää keskiluokkaa. Nyt en tiedä, olisiko siirtynyt kuitenkin yläluokkaan, koska on presidentti, ihan asemansa ja vaikutusvallan takia
Vierailija kirjoitti:
Suomi on niin kovin sisäänpäin lämpiävä.
On totta, että täällä saa hyvää koulutusta, mutta niin saa muualtakin.
On hyvä nähdä maailmaa oman navan ulkopuoleltakin - voidaan vaikka oppia siitä miten ja mitä muut tekevät ja saataisiin vihdoin talouskasvua liikkeelle.Omaan tuttavapiiriin kuuluu yritysjohtajia, ja monen lapsia opiskelee ulkomailla.
Se, että muualtakin saa hyvää koulutusta, ei ole yleensä se todellinen syy lähteä muualle. Syy on se, ettei pääse suoraan sisään haluamalleen alalle Suomessa, mutta pääsee ulkomaiseen yliopistoon. Ulkomaille lähteminen maksaa, mutta sillä välttää välivuodet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon perheen nettotulot, että on ylempää keskiluokkaa?
Noin muljoonannen kerran, pelkät tulot eivät määritä luokkaa. Kovatuloinen raksayrittäjä on duunari vaikka tulot olisi mitä.
Mä olin kans tulossa kysymään, että ketkä siihen ylempään keskiluokkaan kuuluu?
Lääkärit, juristit, ylempi virkamiehistö, esim presidentti Stubb ollut tyypillistä ylempää keskiluokkaa. Nyt en tiedä, olisiko siirtynyt kuitenkin yläluokkaan, koska on presidentti, ihan asemansa ja vaikutusvallan takia
Niin, ei todellakaan joutilaisuuden tai riippumattomuuden takia. Malliesimerkki suomalaisesta luokka-aseman määräytymisestä.
Status symbolit ovat iPhone ja Canada Goose. Tutkinto joko Helsingin yliopistosta tai Aallosta. Ylempi luokka osaa puhua englannin lisäksi ruotsia, ranskaa tai saksaa.
Vierailija kirjoitti:
Status symbolit ovat iPhone ja Canada Goose. Tutkinto joko Helsingin yliopistosta tai Aallosta. Ylempi luokka osaa puhua englannin lisäksi ruotsia, ranskaa tai saksaa.
Kielitaito ja opinahjo kyllä, mutta Canada Goosea en tunnista statussymboliksi.
Sosiologian määritelmät ylemmälle keskiluokalle ovat menneestä maailmasta jossa korkeakoulututkinto merkitsi automaattisesti korkeaa tulotasoa ja johtavaa asemaa sekä myös korkeaa "sivistystasoa" sillä työläistaustalta tai edes alemman keskiluokan perheistä ei juurikaan korkeakouluun hakeuduttu.
Nykyään tohtoritkin ovat niitä tavisperheistä lähtöisin olevia työttämiä jotka hyvinkin juuri sosiologian maisterin paperit saatuaan tajusivat ettei tällä tutkinnolla pääse edes markettiin hyllyttäjäksi ja joutuivat jäämän laitokseen tohtorin papereita väsäämään koska assarin paikkaakaan ei nykyään saa ilman kahta tutkintoa.
Näiden elintaso ja kulttuuriharrastukset sekä matkailu tms. jäävät työuran aikana selvästi sen peruskolusta amiksen putkimieslinjalle lähteneen koulukaverin ruokalunnan alapuollelle. Ainoa mitä näille jäi käteen on kuviteltu usko siitä että ovat kuitenkin "hienompia ihmisiä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sen erottaa, kuka on oppinut jo lapsena käymään tohtoripromootioissa ja kuka ei.
Olen käynyt useammassa tohtoripromootiossa, mutta en ole koskaan nähnyt niissä yhtään lasta.
Minä olen ollut kouluikäisenä mukana vanhemman väitöstilaisuudessa, mutta karonkkaan tai promootioon en tietenkään osallistunut. Ne ovat aikuisten juhlia.
Kylläpä vanhempasi väitteli todella vanhana jos olit jo kouluikäinen! Väikkäri pitää tehdä alle kolmekymppisenä ja harvalla on vielä vaikkapa 28-vuotiaana kouluikäisiä lapsia. Joten luuseri.
Olipa typerä kommentti. Lääkiksessä aika harva taitaa ehtiä väittelemään alle kolmikymppisenä, kun ensin pitää ehtiä erikoistuakin. Siihen vielä päälle mahdolliset perhevapaat, armeijat ym., niin helposti ollaan kolmenkympin paremmalla puolella. Ja saahan osa lapsia kesken opiskelunkin. Kouluikäinen voi olla vaikka 7v.
Edustavatko tohtorit muka ylempää keskiluokkaa? Ainakaan itse en, vaikka olen väitellyt.