Lue keskustelun säännöt.
Onko eri asia olla tsunamiorpo kuin muilla tavoin orvoksi jäänyt?
11.01.2025 |
Mitä eria sillä olisi? Eräs somettaja väittää, että näin on. En itse kyllä tiedä, että millä tavalla.
Kommentit (222)
Vierailija kirjoitti:
On itsekin voinut loukkaantua ja tapahtumasta jäädä traumat kun on ollut itse paikalla.
Jep, mutta ei tsunami ole ainoa onnettomuus jossa noin voi käydä. Onhan tuollainen onnettomuus äkillinen ja traaginen juttu, erilainen kokemus kuin menettää vanhempi pitkäaikaisen sairauden takia (joka toki on traagista myös).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän tsunamiorpoja ole enää olemassakaan ainakaan Aasian tsunamista. Kaikki ovat jo aikuisia.
Ei se orpous siihen lopu että aikuistuu. On toki eri asia olla orpo lapsi kuin aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tsunamiorpoja ole enää olemassakaan ainakaan Aasian tsunamista. Kaikki ovat jo aikuisia.
Ei se orpous siihen lopu että aikuistuu. On toki eri asia olla orpo lapsi kuin aikuinen.
Aikuisia ei kutsuta enää orvoiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On itsekin voinut loukkaantua ja tapahtumasta jäädä traumat kun on ollut itse paikalla.
Jep, mutta ei tsunami ole ainoa onnettomuus jossa noin voi käydä. Onhan tuollainen onnettomuus äkillinen ja traaginen juttu, erilainen kokemus kuin menettää vanhempi pitkäaikaisen sairauden takia (joka toki on traagista myös).
Toisaalta vanhemman menettäminen pitkäaikaiselle sairaudelle voi olla lapselle myös hyvin traumaattinen ja monella tavalla vaikuttava kokemus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On itsekin voinut loukkaantua ja tapahtumasta jäädä traumat kun on ollut itse paikalla.
Jep, mutta ei tsunami ole ainoa onnettomuus jossa noin voi käydä. Onhan tuollainen onnettomuus äkillinen ja traaginen juttu, erilainen kokemus kuin menettää vanhempi pitkäaikaisen sairauden takia (joka toki on traagista myös).
Vanhemman vaikea sairaus voi olla myös tosi traumaattista lapsille, kun näkee sen rakkaan vanhemman, jonka pitäisi olla lapsen tuki ja turva, muuttuvan heikoksi ja avuttomaksi ja hiipuvan pois. Mutta kokemus on ehkä erilainen kuin onnettomuustilanne, riippuu tietysti myös lapsen iästä ja siitä miten asiat hoidetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko näitä paljonkin Suomessa? Ihme ettei ole järjestetty mitään nenäpäivää.
oli silloin apua aasiaan konsertti
No ei oikeastaan. Totta kai jokainen tilanne missä lapsi jää orvoksi on aina ihan omanlaisensa, eikä sitä kannata verrata tapauksiin missä joku toinen on jäänyt orvoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko näitä paljonkin Suomessa? Ihme ettei ole järjestetty mitään nenäpäivää.
oli silloin apua aasiaan konsertti
Niin muuten oli, keräyksiä, konsertteja ja jotkut levytti uudestaan sen maksamme velkaa jollotuksen.
Silloin tsunamin jälkeen kirjoitettiin paljon vakuutteluja siitä miten tsunamiorvot sijoitetaan ensisijaisesti sukulaisille. Näin käsittääkseni myös tehtiin, kuntien sosiaaliviranomaiset otti lasten asiat hoitaakseen ja teki sijoituspäätökset.
Ainakin lentokentällä oli vastassa ihmisiä jotka otti yhteyttä todennäköisesti orvoksi jääneiden lasten asuinpaikkojen sosiaaliviranomaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole olemassa sellaista kuin tsunamiorpo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Silloin tsunamin jälkeen kirjoitettiin paljon vakuutteluja siitä miten tsunamiorvot sijoitetaan ensisijaisesti sukulaisille. Näin käsittääkseni myös tehtiin, kuntien sosiaaliviranomaiset otti lasten asiat hoitaakseen ja teki sijoituspäätökset.
Ainakin lentokentällä oli vastassa ihmisiä jotka otti yhteyttä todennäköisesti orvoksi jääneiden lasten asuinpaikkojen sosiaaliviranomaisiin.
Eikö niitä otettu huostaan ja viety lastenkotiin arviointijaksolle?
Orvoksi jääminen on niin henkilökohtainen kokemus, että jokainen orvoksi jäänyt kokee sen omalla tavallaan. Riippumatta siitä miten se tapahtui.
Ei voi lokeroida tämän kaltaisia asioita.
Paitsi ne tietysti lokeroi, jolla ei ole mitään kokemusta eikä kosketuspintaa ko tilanteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Orvoksi jääminen on niin henkilökohtainen kokemus, että jokainen orvoksi jäänyt kokee sen omalla tavallaan. Riippumatta siitä miten se tapahtui.
Ei voi lokeroida tämän kaltaisia asioita.
Paitsi ne tietysti lokeroi, jolla ei ole mitään kokemusta eikä kosketuspintaa ko tilanteeseen.
Meidän koulusta jäi orvoksi yksi tyttö joka itki ettei mikään voi olla pahempaa kuin se.
Eikö ole aika noloa olla sosiaaliviranomaisten sijoittama?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On itsekin voinut loukkaantua ja tapahtumasta jäädä traumat kun on ollut itse paikalla.
Jep, mutta ei tsunami ole ainoa onnettomuus jossa noin voi käydä. Onhan tuollainen onnettomuus äkillinen ja traaginen juttu, erilainen kokemus kuin menettää vanhempi pitkäaikaisen sairauden takia (joka toki on traagista myös).
Toisaalta vanhemman menettäminen pitkäaikaiselle sairaudelle voi olla lapselle myös hyvin traumaattinen ja monella tavalla vaikuttava kokemus.
Niinpä. Esimerkiksi tsunamiorvot eivät ole eläneet vuosien epävarmuudessa ja peläten menettävänsä vanhempansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tsunamiorpoja ole enää olemassakaan ainakaan Aasian tsunamista. Kaikki ovat jo aikuisia.
Ei se orpous siihen lopu että aikuistuu. On toki eri asia olla orpo lapsi kuin aikuinen.
Tällä periaatetta 90v pappanikin on orpo.
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole aika noloa olla sosiaaliviranomaisten sijoittama?
Jotain rajaa nyt.
Eihän tsunamiorpoja ole enää olemassakaan ainakaan Aasian tsunamista. Kaikki ovat jo aikuisia.