Lue keskustelun säännöt.
Opettajan avautuminen
10.01.2025 |
Työskentelen opettajana ammatillisessa oppilaitoksessa, jossa on yli 1500 opiskelijaa. Pidän työstäni, mutta ajoittain käyn läpi suoranaisia sulan kauhun tuntemuksia seuratessani nykymenoa ja miettiessäni tulevaisuuden yhteiskuntaa. Osaamistarpeita ja työvoiman tarvetta piisaa alalla kuin alalla, mutta pystytäänkö niihin nykytarjonnalla vastaamaan? Enkä puhu nyt määrästä vaan laadusta.
Rajoitetun merkkimäärän vuoksi varsinainen teksti kommenteissa.
Kommentit (438)
Olen lukion englannin opettaja, takana 30 vuotta opettamista. Uskon täysin kaiken, mitä ap kirjoitti.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana sekä osaamisen taso että opiskelutaidot ja -halu ovat romahtaneet. Esimerkiksi viime syksynä aloittaneista oppilaistani (tai opiskelijoista, jolla nimellä heitä pitäisi kutsua, vaikka monella ei näytä olevan käsitystä siitä, mitä opiskelu on) 90%:lla englannin numero peruskoulun jälkeen oli 9 tai 10. Lukion ensimmäisen ENA1-2 -opintojakson jälkeen arvosanat putosivat keskimäärin kolme numeroa, osalla enemmän. Osaaminen on vaatimatonta, kännykkä vie huomion, ja ihan kylmän viileän rauhallisesti oppitunnilla aletaan esimerkiksi meikata.
Tämän ensimmäisen opintojakson kielioppiasiat ovat pelkkää kertausta ja peruskielioppia. Sitä ei osata. Myös ajatus siitä, että sanoja pitäisi ihan opetella jotta ne osaisi, on melkeinpä ennenkuulumaton. Kuitenkin lähes kaikilla on vahva usko siihen, että he kyllä osaavat englantia natiivin tasolla, osaavat siis kaiken, eikä oppimateriaalissa tai opettajalla ole heille mitään annettavaa. Hehän viettävät vapaa-aikansa netissä ja katsovat englanninkielistä materiaalia, ja hienosti osaavat siellä viestiä (im like perfect in english, r u). Myös media ja vanhemmat toistavat mantraa siitä, miten hyvin kaikki osaavat englantia.
On oppilaiden kannalta todella epäreilua, että heillä ei ole oikeaa kuvaa osaamisestaan. Jos peruskoulun päättötodistuksen numero on kiitettävä, on vain liian vaativan lukion opettajan syy, että koe on vaikea ja tulos on järkytys. Jos lukioon tultaisiin osaamista vastaavilla numeroilla, ei ehkä kestäisi kahta vuotta ymmärtää, että jopa englannissa pitääkin tehdä töitä oppimisen eteen, muista aineista puhumattakaan. Se, että kollegat peruskoulussa eivät enää nykyisten opsien puitteissa saa vaatia juuri mitään, on valtava karhunpalvelus. Luojan kiitos meillä on kuitenkin valtakunnallinen yo-koe.
Mutta nythän lukiokin on muuttumassa kouluksi, jossa kaikki pitää saada ylioppilaiksi. Tervemenoa ABBA-ylioppilaat jatko-opiskelemaan ja työelämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma lapsi on vasta vitosella, mutta vanhempien asenne puhelimen käyttöön järkyttää. Kyllä meidän lapsi on niin fiksu, että osaa itse laittaa rajat. Ei, ei osaa. Toisille on ok että lapset katsovat kauhua ja pornoa laitteillaan. Jo vuosia sitten. Pari lasta on non stop ylikierroksilla, mutta tölkillinen energiajuomaa ja megasäkki karkkeja auttaa. Rajoja ei ole ja typeryydet kuitataan "no kyllä mekin aikoinaan". Kun opettaja puhui ruutuajasta ja nukkumisen tärkeydestä
Kiroilu ja todella pilkkaava kielenkäyttö on ihan must. Normaalit käytöstavat, kiitos ole hyvä, lippis pois päästä sisällä ovat tuntemattomia. Alisuoriutumisella jopa leuhkitaan. Miksi mitään pitää opiskella, kun kaiken voi katsoa googlesta,
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Itse kirjoitin ylioppilaaksi -90 ja silloin muistan kun puhuttiin, että 7 prosentilla kansasta on akateeminen tutkinto.
Eikö tuo ole ihan realismia, että tuon verran on niitä ihmisiä, joilla on kykyä akateemiseen ammattiin? Loput keksii sitten jotain muuta.
Ongelma on mielestäni pikemminkin se, että matalasti koulutetuille ei löydy töitä. Ei ole enää tehtaita ja matalan kynnyksen palveluammatteja.
Mihin se matalasti koulutettu porukka menee muualle kuin työttömäksi?Suomessa on aika tavalla myös työttömiä tohtoreita.
No tämä just. Eli miksi kaikkien pitäisi olla niin korkeasti koulutettuja? Mielestäni 7 prosenttia väestöstä voi olla akateemisesti koulutettuja, tällöin he myös työllistyvät.
Kaikilla ei voi olla korkeakoulututkintoa, koska silloin kaikille ei riitä koulutusta vastaavaa työtä. Ja kuka ne suorittavat työt silloin tekee?
Suomessa on tehty aivan liian korkealentoista koulutuspolitiikkaa. Pitää olla realisti ja ymmärtää, että aina on se 10-20 prosenttia väestöstä, jotka osaavat hädintuskin lukea ja kirjoittaa. He tarvitsevat matalan kynnyksen työpaikkoja. Ennen sellaisia oli tehtaissa. Nyt meillä ei enää ole tehtaita. Mihin nämä ihmiset pääsevät töihin?
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää tekstiä tuo aloitus. En tiennyt että tilanne on noin paha.
Ei kannata uskoa kaikkea lukemaansa. Kyseessä tuskin on opettaja, jo käytetty kieli ja väärät termit sen kertovat.
Minä olen ammatillinen opettaja ja allekirjoitan aloittajan tekstin. Pääkaupunkiseudun opiskelija-aines on huolestuttava. Se on alkanut peruskoulun uudistuksesta, jolloin ei saanut vaatia mitään vaan koulussa pitää olla kivaa ja helppoa. Ne joilla on potentiaalia, eivät käytä sitä ja alisuoriutuvat, kun ei vaadita mitään. Ne joiden koulunkäynti on haasteellista, eivät saa oikeanlaista tukea, esim. kielitukea. Poliittiset päättäjät, huom!
Tämäkin on kumma väite, sillä Suomen heikoimmat oppimistulokset löytyvät Kainuusta ja Itä-Suomesta ylipäätään, ei pääkaupunkiseudulta.
Vierailija kirjoitti:
Olen lukion englannin opettaja, takana 30 vuotta opettamista. Uskon täysin kaiken, mitä ap kirjoitti.
Ylioppilaskoe ei enää auta. Kun opiskelijoiden osaamisen taso laskee, laskee myös läpäisyyn vaadittava osaamismäärä. Pisterajat ovat selvästi laskeneet ja hyvin heikolla osaamisella pääsee nykyään läpi. Aina löytyy se 5% yrittäjiä, jotka ovat vielä heikompia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä se on jo lukionkin puolella. Tai no ehkä jossain Ressun lukiossa nyt ei, mutta muualla tuollainen on aika tavallista. Yliopistoissakin on viime vuosina aloittanut opiskelijoita, joilla on puutteita sisälukutaidossa. Pääsykoeuudistus oli katastrofi.
Kannattaa opiskella erityisopettajaksi! Kohta tarvitaan erityisopettajia yliopistossakin!
Ehkä olet myös opettajana päätynyt väärään kouluun. Menisit lukioon opettamaan, jos yleissivistys on noin tärkeää. Nuoret menevät amikseen hankkimaan ennen kaikkea AMMATIN. Ei niillä maailmansotien yksityiskohtien ulkoamuistamisella ole työnantajien mielestäkään väliä, jos haluaa vaikka hitsaajaksi tai leipuriksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olet myös opettajana päätynyt väärään kouluun. Menisit lukioon opettamaan, jos yleissivistys on noin tärkeää. Nuoret menevät amikseen hankkimaan ennen kaikkea AMMATIN. Ei niillä maailmansotien yksityiskohtien ulkoamuistamisella ole työnantajien mielestäkään väliä, jos haluaa vaikka hitsaajaksi tai leipuriksi.
Lukiossa on nykyään ihan sama meininki, jos keskiarvoraja on alle 8. Osa istuu puhelimillaan, meikkaa, lakkaa kynsiään tai katselee tietokoneillaan verkkokauppojen sivustoja. Pojilla taas on usein jokin peli tai useampi auki koneella oppitunnin aikana.
Vierailija kirjoitti:
Ammattikoulun opettajalla on mielenkiintoista kun opettaa esim 20 oppilaan luokkaa josta 1-7 osaa jo koko kurssin sisällön valmiiksi (kerrataan lähinnä peruskoulussa opittua), ja toisaalta 1-7 luokasta on sellaisia jotka tarvitsivat erityisopetusta että edes selviäisivät läpi kurssista. Koeta siinä opettaa näitä 18 oppilasta niin että osaavimmillekkin löytyisi haastetta ja heikoimmatkin saisi läpi. Niin ja ne 2 puuttuvaa pääsi sitten erityisopettajalle käymään kurssin.
Tässä on yksi syy, miksi meidän lapsi menee lukioon. Hänellä on jonkin verran oppimisvaikeutta (ja toisaalta myös ns. akateemisia vahvuuksia), mutta ahkeruudella ja tuella on pärjännyt silti peruskoulussa kivasti.
Ammattikoulussa olisi todennäköisesti vastassa tilanne, jossa hän olisi jopa hyvä oppilas, mutta saman aikaisesti tarvitsisi tukea. Tiedämme, ettei tule tapahtumaan, koska paljon pahemmissa vaikeuksissa olevia on niin paljon.
Menee siis lukioon: Enemmän luokkamuotoista, opettajajohtoista opetusta, joka sopii hänelle. Lukion oppimäärän kanssa myös me vanhemmat kykenemme tukemaan paremmin.
Ammattikoulu kuulostaa nykyään siis siltä, että sinne ei uskalla laittaa tukea tarvitsevaa, koska resurssit ovat niin heikot, että ns. lievä tapaus ei saa tukea ja toisaalta kärsisi juuri niistä ongelmista (kuten luokkien levottomuus ja läsnäopetuksen vähäisyys), jotka ovat oppimiselle kriittisiä hänen tapauksessaan.
Tämä on todella sääli, koska itsekin olen alalla, jossa tarvitaan paljon osaamista, jota ammattikoulut kasvattavat. Arvostan siis suuresti ns. ammattimiehiä ja -naisia, mutta tuntuu, että tämän maan koulutusjärjestelmä ei enää arvosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olet myös opettajana päätynyt väärään kouluun. Menisit lukioon opettamaan, jos yleissivistys on noin tärkeää. Nuoret menevät amikseen hankkimaan ennen kaikkea AMMATIN. Ei niillä maailmansotien yksityiskohtien ulkoamuistamisella ole työnantajien mielestäkään väliä, jos haluaa vaikka hitsaajaksi tai leipuriksi.
Lukiossa on nykyään ihan sama meininki, jos keskiarvoraja on alle 8. Osa istuu puhelimillaan, meikkaa, lakkaa kynsiään tai katselee tietokoneillaan verkkokauppojen sivustoja. Pojilla taas on usein jokin peli tai useampi auki koneella oppitunnin aikana.
Mitä ihmettä oikein odotat oppilailta, jolla on huono todistus? Että istuvat kuin tatti paikallaan kuunnellen herkeämättä?
Mitenkäs omana kouluaikana ne heikkojen arvosanojen oppilaat keskittyi opetukseen? Sehän se olisi kummallista, että he saisivat huonoja todistuksia, vaikka kuuntelivat keskittyneesti ja tekivät läksynsä huolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikoulun opettajalla on mielenkiintoista kun opettaa esim 20 oppilaan luokkaa josta 1-7 osaa jo koko kurssin sisällön valmiiksi (kerrataan lähinnä peruskoulussa opittua), ja toisaalta 1-7 luokasta on sellaisia jotka tarvitsivat erityisopetusta että edes selviäisivät läpi kurssista. Koeta siinä opettaa näitä 18 oppilasta niin että osaavimmillekkin löytyisi haastetta ja heikoimmatkin saisi läpi. Niin ja ne 2 puuttuvaa pääsi sitten erityisopettajalle käymään kurssin.
Tässä on yksi syy, miksi meidän lapsi menee lukioon. Hänellä on jonkin verran oppimisvaikeutta (ja toisaalta myös ns. akateemisia vahvuuksia), mutta ahkeruudella ja tuella on pärjännyt silti peruskoulussa kivasti.
Ammattikoulussa olisi todennäköisesti vastassa tilanne, jossa hän olisi jopa hyvä oppilas, mutta saman aikaisesti tarvitsisi tukea. Tiedämme, ettei tule tapahtumaan, koska paljon pahem
Hallitus leikkaa ammattikouluilta 120 miljoonaa. Kuvittele, mikä on tilanne sen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olet myös opettajana päätynyt väärään kouluun. Menisit lukioon opettamaan, jos yleissivistys on noin tärkeää. Nuoret menevät amikseen hankkimaan ennen kaikkea AMMATIN. Ei niillä maailmansotien yksityiskohtien ulkoamuistamisella ole työnantajien mielestäkään väliä, jos haluaa vaikka hitsaajaksi tai leipuriksi.
Lukiossa on nykyään ihan sama meininki, jos keskiarvoraja on alle 8. Osa istuu puhelimillaan, meikkaa, lakkaa kynsiään tai katselee tietokoneillaan verkkokauppojen sivustoja. Pojilla taas on usein jokin peli tai useampi auki koneella oppitunnin aikana.
Mitä ihmettä oikein odotat oppilailta, jolla on huono todistus? Että istuvat kuin tatti paikallaan kuunnellen herkeämättä?
Mitenkäs omana kouluaikana ne heikkojen arvosanojen oppilaat keskittyi opetukseen? Sehän se olisi kummallista,
Kyllä ne ennen keskittyivät ja pystyivät lukiossa jopa nostamaan numeroitaan. Nyt he lähinnä viettävät aikaa ja valittavat kun eivät opi mitään. Vaikea on oppia, jos ei yhtään opiskele.
Eikö presidenttimmekin jossain haastattelussa sanonut, että päivässä pitäisi lukea kirjaa tunnin verran, harrastaa liikuntaa toinen tunti ja yhden tunnin voi käyttää somessa. Ihan hyvä nyrkkisääntö, tosin itse en ymmärrä miten joku lukee vain tunnin päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö presidenttimmekin jossain haastattelussa sanonut, että päivässä pitäisi lukea kirjaa tunnin verran, harrastaa liikuntaa toinen tunti ja yhden tunnin voi käyttää somessa. Ihan hyvä nyrkkisääntö, tosin itse en ymmärrä miten joku lukee vain tunnin päivässä.
Kertoiko presidentti myös, millainen kiusaaja ja heikko oppilas oli koulussa? Kuinka heikosti pärjäsi koulussa ja mekasti tunneilla?
Jos presidenttimme olisi ollut näiden palstaopettajien koulussa, he olisivat sanoneet, ettei hänestä tule ikinä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hetkeäkään usko, että kirjoittaja on oikea, pätevä ammatillisten aineiden opettaja. Jos olisi, hän pelkäisi hallituksen 100 miljoonan euron säästöjä ja potkuja.
Oikeasti ammattikoulun opettajat ei kuvittele, että nuorista saadaan yhteiskuntakelpoisia oppivelvollisuutta lyhentämällä. Sen sijaan he ovat huolissaan säästöistä, jotka uhkaa jättää tuhansia amiksen opettajia työttömiksi ja romuttaa ammattikoulujen tason.
Toistetaan: hallitus jättää työttömäksi jopa tuhansia opettajia ammattikouluista. Oppilaitoksia suljetaan.
Toki, tämä ei auta asiaa. Toisaalta pitkäkään koulutus ei auta yhtään mitään, jos opiskelijat eivät ole kykeneviä ja motivoituneita oppimaan yhtään mitään. Eli kyllä tämä oppilasaines on se vakavampi asia Suomen tulevaisuuden kannalta. Open tulevaisuuden kannalta toki se on se leikkaus. T. Säästämisen takia työttömäksi jäänyt peruskoulun ope
Vierailija kirjoitti:
Miksei opettajat tee asialle mitään? Miksi opettajat eivät vaadi muutoksia, ettei tarvitse päästää lukutaidottomia peruskoulun läpi? Miksi ette vaadi resursseja, henkilökuntaa ja aikaa?
Missä on opettajien munat?!
Turha opettajia syyttää. Opetushallituksessa istuu oikeistopamppuja, joilla ei ole mitään käsitystä koulumaailmasta. Aivottomista säästöistä, luokkakokojen kasvusta, resurssipulasta (mm. juuri se, että luokalle ei jätetä), kärsii sekä oppilaat että opettajat.
Jos opettajia kuunneltaisiin, koululaitoksemme olisi täysin kunnossa. Mutt akun kuunnellaan niitä, jotka asioista eivät mitään tiedä ja kouluja johdetaan kuin yrityksiä PLUS, että meillä suomessa oikeistomme on ehkä maailman huonoin talous- ja rahaosaaja, tulokset ovat tässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olet myös opettajana päätynyt väärään kouluun. Menisit lukioon opettamaan, jos yleissivistys on noin tärkeää. Nuoret menevät amikseen hankkimaan ennen kaikkea AMMATIN. Ei niillä maailmansotien yksityiskohtien ulkoamuistamisella ole työnantajien mielestäkään väliä, jos haluaa vaikka hitsaajaksi tai leipuriksi.
Lukiossa on nykyään ihan sama meininki, jos keskiarvoraja on alle 8. Osa istuu puhelimillaan, meikkaa, lakkaa kynsiään tai katselee tietokoneillaan verkkokauppojen sivustoja. Pojilla taas on usein jokin peli tai useampi auki koneella oppitunnin aikana.
Mitä ihmettä oikein odotat oppilailta, jolla on huono todistus? Että istuvat kuin tatti paikallaan kuunnellen herkeämättä?
Mitenkäs omana kouluaikana ne heikkojen arvosanojen oppilaa
Suosittelen muistin virkistystä. Ei todellakaan keskittyneet. Jos peruskoulussa edes auttavasti kuunteli tunneilla ja teki läksynsä, oli vähintään kasin oppilas. Mietipä uudelleen muistojasi.
Peruskoulussa jos tekee läksyt ja kuuntelee, ei ilman jotain oppimisvaikeutta käytännössä saa heikkoja todistuksia.
Ne, jotka paransivat myöhemmin oli niitä, joita ei koulunkäynti yläasteella kiinnostanut tippaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää tekstiä tuo aloitus. En tiennyt että tilanne on noin paha.
Ei kannata uskoa kaikkea lukemaansa. Kyseessä tuskin on opettaja, jo käytetty kieli ja väärät termit sen kertovat.
Minä kyllä uskon joka sanan. Omat lapset ovat amiksessa ja peruskoulun 9:nnellä. Vanhempi pärjää, mutta nuorempi on juuri tällainen TikTokkaaja tyhjäpää, josta vaan tulee isona rikas. Some on niin koukuttava, että sieltä ei pääse mitenkään irti ja kotona raivokkaat riidat hajottaa myös minun, yh-äidin sielun, kun puhelinta ei saa pois teiniltä kuin väkivalloin. Koulussa vanhempainvarteissa olen ihmetellyt rehtorin munattomuutta, ettei ihan järjestyssääntöhin saada sovitettua kännykkäkieltoa kouluun. Miksi siihen tarvitaan erikseen laki? Aloittaja on täysin oikeassa myös siinä, että tästä koulutuksen alasajosta voi syyttää Li Anderssonia, jonka visiot oli niin pielessä kun vaan voi, perusvasemmistolaista unelmahöttöä.
Olen hyvin surullinen meidän nuorten toivottomasta tulevaisuudesta ja pahoillani koko Suomen puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää tekstiä tuo aloitus. En tiennyt että tilanne on noin paha.
Ei kannata uskoa kaikkea lukemaansa. Kyseessä tuskin on opettaja, jo käytetty kieli ja väärät termit sen kertovat.
Minä olen ammatillinen opettaja ja allekirjoitan aloittajan tekstin. Pääkaupunkiseudun opiskelija-aines on huolestuttava. Se on alkanut peruskoulun uudistuksesta, jolloin ei saanut vaatia mitään vaan koulussa pitää olla kivaa ja helppoa. Ne joilla on potentiaalia, eivät käytä sitä ja alisuoriutuvat, kun ei vaadita mitään. Ne joiden koulunkäynti on haasteellista, eivät saa oikeanlaista tukea, esim. kielitukea. Poliittiset päättäjät, huom!
Tämäkin on kumma väite, sillä Suomen heikoimmat oppimistulokset löytyvät Kainuusta ja Itä-Suome
No ehkäpä siellä Kainuussa asiat ovat vielä huonommin. Osaan hyvin kuvitella metsäläispojan, jonka mielestä kaikki oppiminen on ihan v*tun p*askaa. Toisaalta - ehkäpä hän pärjää siellä metsästämällä ja tasaamalla autoja? Naista ei vaan saa.
Minä olen ammatillinen opettaja ja allekirjoitan aloittajan tekstin. Pääkaupunkiseudun opiskelija-aines on huolestuttava. Se on alkanut peruskoulun uudistuksesta, jolloin ei saanut vaatia mitään vaan koulussa pitää olla kivaa ja helppoa. Ne joilla on potentiaalia, eivät käytä sitä ja alisuoriutuvat, kun ei vaadita mitään. Ne joiden koulunkäynti on haasteellista, eivät saa oikeanlaista tukea, esim. kielitukea. Poliittiset päättäjät, huom!