Opettajan avautuminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miettikääs tätä: Viime vuonna oli suuri peruskoulun tulevaisuustoimikunta koolla hahmottelemassa tulevaisuuden peruskoulua. Työryhmä oli laaja ja tuotti opetusministeriölle ja opetushallitukselle suunnitelmia. Tuohon toimikuntaan ei taaskaan kuulunut yhtään opettajaa, joka olisi voinut tarjota suunnitelmiin vähän järjen ääntä.



Tulevaisuuden peruskoulun painopistealueena on mm. tekoäly. Tuossa toimikunnassa ei älytty edes sitä, että panostus äidinkielen hyvään osaamiseen olisi ollut kannattavampaa. Hyvän kielitaidon osaava pystyy käyttämään tekoälyä paremmin kuin tekoälyllä vähän leikkinyt.

 

Yritysmaailma ei tarvitse suomenkielisiä osaajia mihinkään. Koulutus ei suinkaan tähtää oppilaan älyn ja sivistyksen kasvattamiseen vaan ainoastaan yritysten tarpeisiin ja niihin vastaamiseen.

Et sitten huomannut, että ei kyse ollut vain suomen kielestä vaan ÄIDINkielestä, olipa se sitten suomi, saame, suahili, thai, ruotsi tai mikä tahansa. Sillä tarkoitetaa ensimmäisensä opittua kieltä, jonka pohjalla rakentuu muiden kielten oppiminen.

Kyllä yritykset tarvitsevat sivistyneitä ja kunnolla käyttäytyviä työntekijöitä. Edelleen näkee työpaikkailmoituksia, joissa ainoa vaatimus on "auttava suomen kielen taito".

Aivan kauheaa.

Vierailija kirjoitti:

En hetkeäkään usko, että kirjoittaja on oikea, pätevä ammatillisten aineiden opettaja. Jos olisi, hän pelkäisi hallituksen 100 miljoonan euron säästöjä ja potkuja.

Oikeasti ammattikoulun opettajat ei kuvittele, että nuorista saadaan yhteiskuntakelpoisia oppivelvollisuutta lyhentämällä. Sen sijaan he ovat huolissaan säästöistä, jotka uhkaa jättää tuhansia amiksen opettajia työttömiksi ja romuttaa ammattikoulujen tason.

Et tainnut lukea aloitusta. Ammattikoulujen taso on jo nyt romahtanut niin, että vain etevimpien ja motivoituneimpien tason laskeminen on enää  mahdollista.

Luultavasti ap on suuresti helpottunut, jos saa potkut. Ammatillisena opettajana hän luultavasti löytää oman alansa ammattityötä.

Ai Li Andersson keksi älypuhelimet ja pakotti jokaisen vanhemman hankkimaan sellaiset lapsilleen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu, aika erikoista on ollut lukea lehdistä uutisia nuorten katoavista kyvyistä ja yleisestä elämänhallinan puutteesta. Sitä vain ihmettelee, mitä näiden kotona oikein tapahtuu ja mitä siellä kouluissa tehdään, että nämä kuitenkin etenevät luokalta toiselle ja lopulta työnantajien päänsäryksi. Tosiaan sekin, millaiseksi maailma näiden käsissä muovautuu.

Kotona ei osata ehkä auttaa eikä toimia vanhempina. 

 

Valitettvasti nykypäivänä koulu ei pljon pysty tekemään asioiden eteen mitään, kun koulussä on koulukunnottomia, kouluun sopimattomia, niin sairaita ettei osastokaan ota heitä vastaan, koska ei ole hoito vastetta, täysin erityisluokkapaikasta hyötyvät oppilaat yleisopetuksessa jne. 

 

Luuletko, että kukaan luokanopettaja saati aineenopettaja, joka opettaa 100-200

 

Olen ollut opettajan sijaisena monessa eri paikassa peruskoulussa. Olen tavannut ruotsin opettajan, joka vaihtoi eri kouluun, koska jo pari vuosikymmentä sitten oli oppilaita, jotka eivät osanneet ruotsiksi "jag heter". Ei ollut kyseisen opettajan oma vika. Toki opettajan syy voi olla, jos oppilas ei osaa amk:n pääsykokeessa kirjoittaa englanniksi edes yhden pisteen verran.

Olen tavannut myös lukiolaisia, jotka kuluttivat aikansa lähinnä katsomalla ikkunasta ulos. Kännykät eivät vielä silloin olleet yleisessä käytössä. En tiedä, pääsikö ylioppilaaksi se nuori, jonka tekemättä jääneen tehtävän vein rehtorin selvitettäväksi. Mikäpä minä sijaisena olin estämään hänen ylioppilaaksi pääsyään. Päättäjäispäivänä eläkkeelle jäävä opettaja sanoi suorat sanat oppilaitten hyysäämisestä. Se oli ongelma lukiossakin jo silloin. 

Oma kokemus on se, että 2004 ja 2005 syntyneillä lukiolaisilla oli vielä keskimäärin hyvä luetun ymmärtämisen taito ja yleiset opiskelutaidot. 2006 ja 2007 syntyneillä heikommat ja nyt näillä 2008 syntyneillä uusimmilla lukiolaisilla huomattavasti heikommat taidot, vaikka peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo olisi ollut hyvä. 

Ja tämä kaikki alkaa jo varhaiskasvatuspuolelta, josta lapset kouluun siirtyy. Keskittymiskyvyn puute, vuorovaikutustaidot olemattomat, pettymystensietokyky täysin olematon jne. Lapsissa ei vika ole, vaan siinä ympäristössä, johon he kasvaa. Lasta kiikutetaan vaikka missä terapiassa ja haetaan diagnooseja ja tukitoimia, kun sen sormen pitäisi kääntyä itseä kohti, miettien omaa toimintaa ja johdonmukaisuutta vanhempana.

Kiitän myös Li Anderssonia tästä, on tahtotila, että yhteiskunnan on lapsi kasvatettava, ei huoltajien tarvitse. Myös kustannettava se kasvu ja tukitoimet, mitä lähes joka toinen lapsi nykyisin tarvitsee. Joihin meidän verorahoista menee iso osa. Monelle vaka on ilmaista, mutta se tulee kyllä meidän kaikkien maksettavaksi veroissa.

Ottakaa vanhemmat nyt se vastuu lapsen kasvatuksesta, jo pienestä pitäen, kuunnelkaa tätä hätähuutoa! Parhaamme teemme, mutta se ei riitä. Tämä ikäpolvi tulee olemaan meidän veronmaksajat. T. Vakaope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järkyttävää tekstiä tuo aloitus. En tiennyt että tilanne on noin paha. 

Ei kannata uskoa kaikkea lukemaansa. Kyseessä tuskin on opettaja, jo käytetty kieli ja väärät termit sen kertovat.

Tilanne on ihan oikeasti noin paha. Opetan yläkoulussa ja lukiossa (ilman keskiarvorajaa). Meillä heikoimmat lukiolaiset ovat ihan samanlaisia, kuin ap:n kuvaamat amislaiset. He ihan aidosti kuvittelevat pääsevänsä lukiosta läpi puhelintaan tuijottamalla ja kynsiään lakkaamalla. Aivan kotimaista tekoa ovat nämä nuoret.



Peruskoulumme oppilaista 25-30% ei tule kykenemään työelämään. Ihan järkyttävää.

Miksi sinä päästät nämä työelämään kykenemättömät läpi peruskoulusta? 

Mitä muuta voi tehdä? Luokalle ei voi jättää, ja olisi se noloa, jos kaikki numerot olisivat viitosia. Entiseen aikaan kehitysvammaiset saattoivat istua 3- luokalla lukutaidottomina 16-vuotiaiksi, kunnes oppivelvollisuus päättyi. Ei onnistu enää nykyisin. En ole tavannut kuin yhden oppilaan,  joka oli jäänyt jo 1. luokalle, koska ei oppinut vielä lukemaan.

Minä vuonna oppikirjat jätettiin pois opetuksesta? 

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemus on se, että 2004 ja 2005 syntyneillä lukiolaisilla oli vielä keskimäärin hyvä luetun ymmärtämisen taito ja yleiset opiskelutaidot. 2006 ja 2007 syntyneillä heikommat ja nyt näillä 2008 syntyneillä uusimmilla lukiolaisilla huomattavasti heikommat taidot, vaikka peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo olisi ollut hyvä. 

Sama kokemus. Nuorimmat sukupolvet ovat eläneet nuoruutensa aikana, jolloin some on suunniteltu mahdollisimman koukuttavaksi. Heidän aivonsa ovat rakentuneet toisin kuin aikaisemmilla sukupolvilla. Oppimisesta on tullut heille vaikeaa ja oppimisen ilo on siksi kadonnut.

Vierailija kirjoitti:

"Jättäisin luokalle jos saisin. Se olisi näiden nuorten etu. Nykyiseen opetussuunnitelmaan on kirjattu viitosen kriteerit, joita minun on virkavastuulla noudatettava. Viitosen saadakseen ei tarvitse osata juuri mitään. Esimerkiksi liikunnassa riittää läpi pääsyyn, että käy muuteman kerran näyttäytymässä koko yläkoulun aikana.

Minun ei enää tarvitse antaa sääliviitosia. Ne on kirjattu sisään opsiin. Jouduin uusien kriteerien myötä laskemaan läpipääsyn rimaa."

Miksi sinä hyväksyt tämän? 

Ei sitä tarvitse hyväksyä. Mutta mikä olisi vaihtoehto?

Onhan opettaja yrittäneet, mutta ei se ole mihinkään johtanut. Hallinto on suhtautunut ylimielisesti tavallisten opettajien ehdotuksiin. Vielä on joitakin pieniä, vanhanaikaisia kyläkouluja, joissa on vielä vanhat tavat.

Vierailija kirjoitti:

Minä vuonna oppikirjat jätettiin pois opetuksesta? 

Ei siitä vielä kovin pitkä aika ole, kun lukio'kirjat' muuttuivat digitaalisiksi. Katsos kun se on kovasti ekologisempaa ja taloudellisempaa niin, kun ei tarvitse painaa kirjoja joka vuosi erikseen.

Mainokset peilaavat todellisuuta: toivotunlainen lapsi on röyhkeä öykkäri - siitähän kasvaa voittaja!

Tällaiset arvot johtavat sitten -arvannette mihin?

Vierailija kirjoitti:

Ai Li Andersson keksi älypuhelimet ja pakotti jokaisen vanhemman hankkimaan sellaiset lapsilleen?

En tiedä, mutta lapsellani ei ole ja aina vaan kovaäänisemmin vaaditaan koulun puolesta sellainen hankkimaan.

Taiteellisesti lahjakas lapsi, joten en viitsi tuhota lahjakkuutta antamalla käteen pyhää paskarasiaa ja muuttolupaa pois reaalimaailmasta digitaaliseen.

Olen usamman kerran huomauttanut koulun rehtorille, että perusopetuksen tulee olla maksutonta ja älylaitteet ei ole, joten oppilaiden henkilökohtaisten digilaitteiden käyttö perusopetuksessa ei ole lain mukaan mahdollista syrjimättä oppilaita. Henkilohtaisten älylaitteiden käyttö perusopetukseen ei siis ole edes laillista, mutta millä saisi nämä "koulutetut" akat sen tajuamaan?

Samaa todistanut työmaalla, kun saamme työharjoittelijoita. Vaikka osa toki on motivoituneita ja hyviä oppijoita (emme edellytä osaamista, ainoastaan halua oppia ja harjoitella) niin osa ei kylene edes tulemaan ajoissa töihin.

Pahimmat tulevat myöhässä ja istuvat pukutiloissa odottamassa, että heidät haetaan ??? Vaikka eivät siis tietenkään soita että "hei, sori tulin myöhässä, oletko missäpäin työmaata/ mistä löydän?"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai Li Andersson keksi älypuhelimet ja pakotti jokaisen vanhemman hankkimaan sellaiset lapsilleen?

En tiedä, mutta lapsellani ei ole ja aina vaan kovaäänisemmin vaaditaan koulun puolesta sellainen hankkimaan.

Taiteellisesti lahjakas lapsi, joten en viitsi tuhota lahjakkuutta antamalla käteen pyhää paskarasiaa ja muuttolupaa pois reaalimaailmasta digitaaliseen.

Olen usamman kerran huomauttanut koulun rehtorille, että perusopetuksen tulee olla maksutonta ja älylaitteet ei ole, joten oppilaiden henkilökohtaisten digilaitteiden käyttö perusopetuksessa ei ole lain mukaan mahdollista syrjimättä oppilaita. Henkilohtaisten älylaitteiden käyttö perusopetukseen ei siis ole edes laillista, mutta millä saisi nämä "koulutetut" akat sen tajuamaan?

Joo, älä taivu painostuksen edessä. Miksi koulu vaatii hankkimaan älypuhelimen? Ihan typerää omaan nilkkaan ruikkimista.

Meillä on koulussa oppikirjat, mutta se ei ole tilannetta pelastanut. Oppilaat eivät silti lue kokeisiin tai tee läksyjään. Osa ottaa kirjan esille vain tunnilla.



 

Vierailija kirjoitti:

Joo, älä taivu painostuksen edessä. Miksi koulu vaatii hankkimaan älypuhelimen? Ihan typerää omaan nilkkaan ruikkimista.

Miksi lapseni jää ulkopuolelle, kun opettaja käskee ladata suoraan opetukseen liittyvän äpin puhelimeen?

No onneksi tämä älypuhelingengi on kuitenkin jo sen verran "digilandiassa", ettei ole mitään huolta siitä, että lapseni jäisi jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä vuonna oppikirjat jätettiin pois opetuksesta? 

Ei siitä vielä kovin pitkä aika ole, kun lukio'kirjat' muuttuivat digitaalisiksi. Katsos kun se on kovasti ekologisempaa ja taloudellisempaa niin, kun ei tarvitse painaa kirjoja joka vuosi erikseen.

Ekologisuutta sillä seurauksella, että lapsistamme tulee tyhmiä. /Pisa

Siitäkin on jo tehty tutkimuksia, että fyysisen kirjan lukeminen ja siitä asioiden opettelu on oppimisen kannalta parempi vaihtoehto kuin digitaalinen materiaali. Oppikirjasta on helpompi hahmottaa asioiden kokonaisuus, tehdä muistiinpanoja ja fyysisen kirjan lukeminen edistää keskittymistä.