Päätin, että nyt eroan
Tässä on pian 4 kk mietitty erotaanko vai ei. Nyt kuitenkin minusta tuntuu, että ei tästä tule enää mitään. Mutta en tiedä, kuinka menen tässä eteenpäin. Puoliso yrittää vielä, että emme eroaisi.
Olen kuitenkin jumissa asian kanssa, enkä tiedä mitä pitää tehdä seuraavaksi kun toinen haraa vastaan.
Kommentit (58)
Eihän sitä toinen voi mitenkään estää. Tietysti voi anella ja rukoilla ja suostutella ja sellaista, mutta sinähän sen päätät joka päivä että jatkatko vai et. Jos olet varma että ei ole kyse mistään ohimenevästä, korjattavissa olevasta tai typerästä päähänpistosta, niin parempi kai erota kuin vitkutella.
Asunto myyntiin jos sellainen on. Jos ei, niin uudet asunnot etsintään. Jos lapsia, ajanvaraus lastenvalvojalle. Eteenpäin
Jos 4 kk mennyt näin, niin sitten on vaan päätettävä jääkö vai lähteekö
Mikä on syy sile, että haluat eron? Kuinka kauan olette olleet yhdessä ja minkä ikäisiä olette?
Onko lapsia, yhteistä kotia jne.?
Mun mies jätti mut 18 vuoden avioliiton jälkeen vain sanomalla, että haluaa eron ja lähti kodistamme. Se oli siinä, ero hoidettu alle 10 minsassa.
Mitä sitten että hän haraa vastaan? Olet päättänyt erota, joten eroatte. Et sinä hänen lupaansa ja suostumustaan siihen tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä toinen voi mitenkään estää. Tietysti voi anella ja rukoilla ja suostutella ja sellaista, mutta sinähän sen päätät joka päivä että jatkatko vai et. Jos olet varma että ei ole kyse mistään ohimenevästä, korjattavissa olevasta tai typerästä päähänpistosta, niin parempi kai erota kuin vitkutella.
Kuka tekee päätöksen joka päivä?
Vierailija kirjoitti:
Miten se päätös vain tehdään.
Ihan samalla tavalla kuin päätät syötkö aamupalaksi tänään puuroa vai et. Päätös on paljon isompi vaikutuksiltaan, mutta päättämiseen ei tarvita sen enempää kuin mihin tahansa muuhun päätökseen. Seuraava askel on alkaa toteuttaa steppejä, jotka vievät kohti lopputulosta, jota päätöksestäsi haluat. Siis kaivat puurotarvikkeet esiin ja teet puuron tai informoit puolisoa päätöksestä, laitat avioerohakemuksen vetämään, alat katsella asuntoa jne.
Vierailija kirjoitti:
Jos 4 kk mennyt näin, niin sitten on vaan päätettävä jääkö vai lähteekö
Miten on mennyt mielestäsi siis? ? 😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂
Miten jotkut alentuvat roikkumaan ja vonkaamaan, jos toinen on selkeästi sanonut, että haluaa eron. En mä ainakaan haluis ihmistä, joka haluaa eron musta.
Voit laittaa eron vireille yksinkin. Siitä se lähtee.
Pitkän aikaa ollut vaikeuksia kommunikaation kanssa. Välillä menee parempaan, mutta oikeastaan samaa rataa pyörii ja olemme lähtöruudussa jatkuvasti. Mies ei suostu paritetapiaan ja alkanut myös puhumaan asioista halventavaan sävyyn.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on syy sile, että haluat eron? Kuinka kauan olette olleet yhdessä ja minkä ikäisiä olette?
Onko lapsia, yhteistä kotia jne.?
Mun mies jätti mut 18 vuoden avioliiton jälkeen vain sanomalla, että haluaa eron ja lähti kodistamme. Se oli siinä, ero hoidettu alle 10 minsassa.
Etkä aikaisemmin huomannut mitään merkkejä, ettei suhteessa kaikki ole kunnossa? Vai etkö halunnut huomata? Et edes jälkikäteen?
Minun exäni aikoinaan petti ja jätti seitsemän vuoden suhteen jälkeen. Vaan kyllä minä tiesin jo pari vuotta sitä ennen, ettei suhteemme ole kunnossa. Olin vain kykenemätön ja osin haluton tekemään asialle mitään.
Jos olen jo tehnyt päätöksen eikä toinen halua mitkä tässä on vaihtoehdot
Vierailija kirjoitti:
Mikä on syy sile, että haluat eron? Kuinka kauan olette olleet yhdessä ja minkä ikäisiä olette?
Onko lapsia, yhteistä kotia jne.?
Mun mies jätti mut 18 vuoden avioliiton jälkeen vain sanomalla, että haluaa eron ja lähti kodistamme. Se oli siinä, ero hoidettu alle 10 minsassa.
Yhteisiä vuosia takana 13 . Lapsia on. Ikää kohta 34.
Ammattieroajat näköjään linjoilla kommentoimassa.
Itse olen kiitollinen vaimolleni, joka jaksoi valaa uskoa avioliittoomme, kun itse epätoivoisen ajanjakson heikkona hetkenä puhuin eron mahdollisuudesta.
Palstamamma olisi varmaan kylmästi näyttänyt ovea. Hän ei ole sellainen. Arvostan.
Vierailija kirjoitti:
Miten jotkut alentuvat roikkumaan ja vonkaamaan, jos toinen on selkeästi sanonut, että haluaa eron. En mä ainakaan haluis ihmistä, joka haluaa eron musta.
Minä muistan yhden entisen heilani, joka jätti minut parin vuoden seurustelun jälkeen. Keräsin sitten hänen kodissaan olleet tavarani ja sanoin heipat.
Hetken päästä alkoi viestipommitus, miksi en anellut häntä takaisin? Enkö koskaan rakastanutkaan häntä? Joko minulla oli uusi katsottuna jne. On minullakin sentään vähän itsekunnioitusta, enkä halua seurustella ihmisen kanssa, joka ei halua olla minun kanssani.
Se on moro ja näkemiin?