Mistä tunnistaa huomattavan älykkään ihmisen?

Kysy Trumpilta ja Putinilta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykäs osaa tarkastella asioita laajemmasta näkökulmasta eikä juutu jankkaamaan yksityiskohdista. Älykäs osaa erottaa olennaisen epäolennaisesta. Älykäs tekee johtopäätöksiä jos hänellä on riittävästi faktaa sen tekemiseen. Älykäs ei tee päätöksiä tunne edellä vaan faktoihin perustuen. 

Tyhmän havainnot pyörii hänen oman napansa ympärillä. Tyhmä ei erota mikä on asiassa olennaisinta vaan polveilee sinne tänne sotkeutuen lillukanvarsiin. Tyhmä jaarittelee loputtomasti tunteistaan eikä osaa tehdä hyviä päätöksiä. Tyhmää ei jaksa älykäs kuunnella. 

On tutkimustulos, että äly estää tai vähentää hillittömiä tunnereaktioita, mutta miksi ja miten?

Esimerkiksi niin, että sitä asiaa ehtii pohtia jo useammalta kantilta, ennen kuin mitään reaktiota ehtii syntyä. Tai sitten se tunnereaktio ei ole ihan niin välitön ja sen takia ehtii pohtia pidempään. Sama asia periaatteessa.

Työssäni kohtaan ihmisiä, joiden älykkyyttä on testattu, joten äo tiedossa. Huippuälykäs pystyy ajattelemaan monitasoisesti ilmiöitä useasta eri näkökulmasta. Keskustelu sellaisen ihmisen kanssa on palkitsevaa. Älykkyys ei takaa hyvää mielenterveyttä tai loistavia sosiaalisia taitoja. Esimerkiksi autistiset piirteet voivat haitata älykkyyden hyödyntämistä sosiaalisissa suhteissa. Itse olen keskivertoa älykkäämpi-mutten huippu. Oma älykkyysprofiili (äo 126) on epätasainen, esim. kielelliset tehtävät suoritan helposti, avaruudellista hahmotuskykyä vaativat tehtävät sujuvat kutakuinkin keskitasoisesti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykäs osaa tarkastella asioita laajemmasta näkökulmasta eikä juutu jankkaamaan yksityiskohdista. Älykäs osaa erottaa olennaisen epäolennaisesta. Älykäs tekee johtopäätöksiä jos hänellä on riittävästi faktaa sen tekemiseen. Älykäs ei tee päätöksiä tunne edellä vaan faktoihin perustuen. 

Tyhmän havainnot pyörii hänen oman napansa ympärillä. Tyhmä ei erota mikä on asiassa olennaisinta vaan polveilee sinne tänne sotkeutuen lillukanvarsiin. Tyhmä jaarittelee loputtomasti tunteistaan eikä osaa tehdä hyviä päätöksiä. Tyhmää ei jaksa älykäs kuunnella. 

On tutkimustulos, että äly estää tai vähentää hillittömiä tunnereaktioita, mutta miksi ja miten?

Varmaankin siksi, että älykkyys auttaa hahmottamaan tunnepitoisten reaktioiden seuraamukset pidemmälle, kuin seuraavaan hetkeen. Ehkä myös alitajuisesti käsittelee asioita laajemmin eikä niin helposti tulistu. Toisaalta esimerkiksi traumatisoituminen saattaa aiheuttaa voimakkaita reaktioita, jolloin älykäskin triggeröityy. Eli ei yksikään yksittäinen tekijä ole älykkyyden varma ilmentymismuoto. 

Aika hyvä vastaus

Hohhoijaa... ulkonäkö ei kerro älykkyydestä yhtään mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä. Minä olen erittäin älykäs. Ei se näy jokapäiväisessä elämässäni, koska tykkään enemmän nauraa kuin jauhaa politiikan uusista tuulista ja tieteestä. Minulla on kuitenkin erittäin hyvä looginen päättelykyky ja osaan lukea rivien välistä. Vapaa-ajallani rakastan opiskella uusia kieliä ja ylipäätään imen tietoa sieltä sun täältä. Olen ylpeä siitä, että haluan aina oppia ja käyttää hyväkseni mahdollisuuksia oppia lisää ja lisää. Oli aihe mikä tahansa.

Ei älykkäät ole tällä palstalla, joten et ole.

Olen eri, mutta minun äo:ni on mitattu virallisella testillä (ei Mensa) ja sain pisteiksi 128. Olen ollut jokusen vuoden palstalla eikä minusta voi sanoa, ettenkö olisi älykäs, vaikka en nyt niin hirveän älykkäänä itseäni k

Luulen, että se keskimääräinen älykkyys, eli 100 on aika alakanttiin. Eikö jo 80 ole kehitysvammaisuusden raja? Ehkä se normaali on jossain 120 kieppeillä, ja siitä +/- jotain pistettä on sitten hajonta. Näin oltaisiin "normaalien" ihmisten tasolla. 

Ei ole alakanttiin. Kehitysvammaisuuden raja riippuu vähän määritelmästä, mutta usein n. 70 on kehitysvammaisuuden raja. Keskimääräinen älykkyysosamäärä on jo määritelmän mukaan 100 ja nykyään keskihajontana noissa käytetään lukua 15. Varsinaisesta testistä saatavat tulokset ovat tietysti jollain muulla asteikolla ja ne sitten skaalataan tuohon normaalijakaumaan, jotta tulokset olisivat edes jotenkin vertailukelpoisia.

Älykkyydeltään normaali ihminen on ihan oikeasti noin 100 pisteen tasolla (vaihteluvälinä esim. 90-110). 120 on jo selvästi keskimääräistä älykkäämpi, sillä n. 91% ihmistä on vähemmän älykkäitä. Mensalaisia joku saattaa pitää älykkäinä, mutta siihen joukkoon päästäkseen riittää, että on parhaassa 2% eli ÄO>130.

Toisten ihmisten älykkyyden arviointia vaikeuttaa aika moni tekijä. Yksi aika merkittävä on se, että useimpien ihmisten tuttavapiiri on hyvin valikoitunut. Ystävät, sukulaiset ja usein myös työkaverit ovat suunnilleen samalla tasolla ja selvästi älykkäämpiä ja/tai tyhmempiä joukossa on paljon vähemmän. Älykkyydeltään selvästi eri tasolla olevan ihmisen ajatuksenjuoksua voi olla vaikea ymmärtää. Yleensä itseään selvästi tyhmemmän tunnistaa, mutta itseä älykkäämmät ovat vaikeampi tapaus etenkin, jos älykkyysero on suuri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä työskentelevät lääkäreinä, professoreina ym. 

Höpsis. Istumalihakset ja kova työ on se, mitä eniten tarvitaan. Huippuälykäs ei välttämättä, huom. välttämättä, näe sitä väärrättin arvoisena.

Höpsis itsellesi. Proffat ja osa lääkäreistä on SEKÄ huippuälykkäitä ETTÄ kovaa työtä tekeviä. Kumpikaan ei yksin riitä, mutta molemmat ovat tarpeen.

 

Toki on sitten totta, että proffissakin on huippuälykkäitä ja sitten vielä sitäkin älykkäämpiä. Tosin tuolla tasolla alkaa sitten tulla muitakin erottavia tekijöitä se älyn ja työn lisäksi - rohkeutta, riskinsietoa, tunneälyä, ja arvomaailmaa, jotka tekevät joistain ympäriställeen ja tietaanalalleen (ja joistain tiedemaailmalle ylipäänsä) merkityksellisempiä kuin toisista.

Kaikki proffat ja lääkärit eivät todellakaan ole huippuälykkäitä. Älykkäitä toki, mutta eivät huippuälykkäitä. Alle huippuälykkyystason älykkyys riittää kyllä, yhdistettynä ahkeruuteen, kunnianhimoon ja vaivannäköön. 

Vierailija kirjoitti:

Hohhoijaa... ulkonäkö ei kerro älykkyydestä yhtään mitään. 

Huumoria, huumoria.

Itse en ole mikään järjen jättiläinen, tiedän itsekin sen. Yritän koitata järjen puutetta muilla keinoin.

Mielestäni älykkäät ihmiset oppivat melko nopeasti. Älykkäimmät oppivat ilman käytännön harjoitusta, vaan oppivat jo kuuleman tiedon perusteella. Itse haluan oppia aina käytännön kautta, muuten en tajua. En ymmärrä välttämättä muuten. Tarvitsen paljon toistoja, että osaan. En välttämättä ymmärrä kokonaisuuksia, tai miksi joku asia tehdään niin. 

Osaavat kieliä ja ovat kiinnostuneita oppimaan sitä lisää

Ovat kiinnostuneita vähän kaikesta ja tykkäävät kuunnella lisää aiheesta kuin aiheesta

Ovat empaattisia

Ovat hyviä loogisessa päättelykyvyssä ja esim. shakissa. Olen itse surkea siinä

Ovat hyviä matematiikassa

Omaavat hyvän muistin 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä. Minä olen erittäin älykäs. Ei se näy jokapäiväisessä elämässäni, koska tykkään enemmän nauraa kuin jauhaa politiikan uusista tuulista ja tieteestä. Minulla on kuitenkin erittäin hyvä looginen päättelykyky ja osaan lukea rivien välistä. Vapaa-ajallani rakastan opiskella uusia kieliä ja ylipäätään imen tietoa sieltä sun täältä. Olen ylpeä siitä, että haluan aina oppia ja käyttää hyväkseni mahdollisuuksia oppia lisää ja lisää. Oli aihe mikä tahansa.

Yleensä älykäs pitää itseään tyhmänä, koska tuntee omat rajallisuutensa. Tietenkin muuhun väestöön verrattuna voi myöntää olevansa älykäs, mutta väliäkös sillä, sillä älykäs harvemmin kokee tarvetta vertailla itseään muihin, vaan ainoastaan itseensä, ja omat rajallisuutensa tuntien pitää itseään lopulta aika tyhmänä. Itse harrastan kaikkia mainitsemiasi asioita, vaikken tiedä, mi

Ehkä älykäs ei kuitenkaan pidä itseään tyhmänä, vaan vaikkapa tietämättömänä. Tyhmä ihminen ei ymmärrä faktoja tai tietojensa puutteellisuutta, älykäs tietää, että ei tiedä, mutta ei kuitenkaan pidä itseään tyhmänä, vaikka myöntäisikin tehneensä joskus typeriä ja huonoja päätöksiä.

Älykkyys itsessään ei vielä ole millään tavalla olennainen asia, vaan se miten sitä käyttää. 

Matalan älykkyyden kohdalla sama juttu. 

Av-mamma, joka on akateemisesti koulutettu, asiantuntijatehtävissä työskentelevä ja ylemmän keskiluokkainen.

Älykkäämpää ei maailmassa ole.

Mitä jos joku on niin älykäs että kenekään muun äly ei riitä sitä arvioimaan?

Vierailija kirjoitti:

Älykäs ihminen tiedostaa, ettei kukaan voi tietää kaikkea, ja siksi hän suhtautuu avoimesti uusiin näkökulmiin ja tietoon. Hän ymmärtää, että tiedon lisääntyessä omat näkemykset ja mielipiteet voivat kaivata päivitystä, ja hän on valmis tarkastelemaan omia uskomuksiaan kriittisesti. Älykkyyttä on kyky myöntää, että joskus on ollut väärässä, ja ottaa oppia uusista asioista sen sijaan, että jäisi kiinni vanhoihin käsityksiin.

Tyhmä ihminen puolestaan pitää tiukasti kiinni omasta kannastaan, vaikka maailma hänen ympärillään muuttuisi ja uutta tietoa olisi tarjolla. Hänen mielestään mielipiteiden muuttaminen on merkki heikkoudesta tai epävarmuudesta, eikä hän siksi halua myöntää virheitään. 

Onko hän valmis tarkastelemaan uusiakin uskomuksia kriittisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jeff Bezosin ja Steve Jobsin mukaan mm. kyky muuttaa nopeasti mieltä uuden informaation myötä on merkki korkeasta älystä. Eli sori, rokotevainoharhaiset. Tiede sen sijaan vaatii alituisesti kannan tarkistamista, vaikka akateemisessakin maailmassa on jääränsä. He eivät kuulu älykkäisiin yksilöihin.

Koskeeko tämä vain tietyn poliittisen näkökannan tietoa?

Politiikka on lähinnä idiooteille. Se perustuu uskoon, ei tietoon.

Oikeiston politiikka perustuu tunteelle, siksi se vaikuttaakin niin idioottimaiselle. 

No kyllä se on vasemmiston politiikka jossa tunteet, ideologia ja symboliset merkitykset ovat lopputulosta tärkeämpiä

Kysyin tekoälyltä oikeiston ja vasemmiston eroista faktojen ja tunteiden käytössä:

- Molemmat puolet käyttävät sekä faktoja että tunteita, mutta painotukset ja strategiat voivat poiketa.

- Vasemmisto korostaa usein järjestelmällistä analyysia ja tieteellistä näyttöä tietyissä kysymyksissä (esim. ilmasto, sosiaalinen oikeudenmukaisuus).

- Oikeisto vetoaa usein perinteisiin, yhteisöllisyyteen ja turvallisuuteen liittyviin tunteisiin, jotka voivat tuoda selkeyttä monimutkaisiin ilmiöihin.

Tuon voisi tulkita niin, että vasemmistopolitiikka perustuu hieman enemmän tosiasioihin kuin oikeistopolitiikka, mutta ero ei ole suuri. Vastauksensa perusteluissa tekoäly huomautti, että "Disinformaatiotutkimuksissa on huomattu, että tietyissä konteksteissa oikeistopopulistiset viestit leviävät helpommin sosiaalisessa mediassa, koska ne usein hyödyntävät voimakkaita emotionaalisia ärsykkeitä, kuten uhkakuvia, skandaaleja tai moraalista raivoa." Eli erityisesti oikeistopopulistit vetoavat politiikallaan tunteisiin.

Tekoälyn vastaus kuulostaa ihan perustellulta. Omat havainnot tukevat väitettä siitä, että persut, trumpistit ja muut oikeistopopulistit pelottelevat ja vääristelevät ja hakevat kannatusta nimenomaan tunnereaktoilla. Jos faktoja käytetään, ne on valikoitu tukemaan omaa aatetta. Vasemmistopolitiikassa näyttää olevan hieman vähemmän tuollaista tunnereaktiohin vetoamista, vaikka faktat eivät aina ole hallussa myöskään vasemmistolla.

 

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos joku on niin älykäs että kenekään muun äly ei riitä sitä arvioimaan?

Koirat ovat aika viisaita mutta on vaikea kuvitella että ne ajattelisivat että on nuo ihmiset älykkäitä?

Vierailija kirjoitti:

Joku täällä nyt kokee älykkyyden uhkana, kun on niin hanakasti laittamassa viisautta älykkyyttä paremmaksi määreeksi. Uskoisin että älykkäällä on käsitys molemmista ominaisuuksista, eivätkä ole toisiaan poissulkevia.

Älykkyyttä ei ole se, että yrittää väkisin pitää ihmisiä nöyrinä.

Voisi myös todeta, että tyhmä ihminen harvoin on kovin viisas, mutta älykkäästä saattaa tulla viisas, kun tietoja ja elämänkokemusta kertyy.

Osaa soittaa entuudestaan tuntemattoman vaikean kappaleen nuoteista. Aivot tulkitsevat nuotteja eli visuaalisia musiikin abstraktioita ja ohjaavat hermoston välityksellä hienomotorista toimintaa.

Simultaanitulkkaus eli kielen kääntäminen toiseen reaaliajassa. Jotkut kykenevät tähän useammalla kielellä.

Nopea, tilannesidonnainen huumori.

Kehon täydellinen hallinta esimerkiksi voimisteltaessa.

- ei käy vauvalaudalla

-käy ylilaudalla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jeff Bezosin ja Steve Jobsin mukaan mm. kyky muuttaa nopeasti mieltä uuden informaation myötä on merkki korkeasta älystä. Eli sori, rokotevainoharhaiset. Tiede sen sijaan vaatii alituisesti kannan tarkistamista, vaikka akateemisessakin maailmassa on jääränsä. He eivät kuulu älykkäisiin yksilöihin.

Koskeeko tämä vain tietyn poliittisen näkökannan tietoa?

Politiikka on lähinnä idiooteille. Se perustuu uskoon, ei tietoon.

Oikeiston politiikka perustuu tunteelle, siksi se vaikuttaakin niin idioottimaiselle. 

No kyllä se on vasemmiston politiikka jossa tunteet, ideologia ja symboliset merkitykset ovat lopputul

 

 Joko puolesta tai vastaan.  Ostrakismia vahvempaa tunnereaktiota saa hakea.