Mikä tää fiilis oikein on, joka aamu, ei jaksa enää tätä
Ihan hirveän vaikeata oli taas herätä ja nousta ja hoidin aamutoimet kuin sementissä ahdistuksen ja tympääntyneisyyden vallassa, kuitenkin ihan ok ajatus olla ja mennä töihin, mutta tää olotila joka aamu, ja usein iltaisin, kun miettii aamua ja "pakko nousta ja lähteä".
En jaksaisi, mutta en minä kotonakaan kaikkia päiviä, siis esim.työttömänä, jaksaisi/haluaisi olla.
Itkettää. Tällaista ollut tämä arkiaherrus jo vuosia.
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa herätä aikaisemmin ja käydä salilla treenaamassa tai juoksemassa. Saat enemmän energiaa päivääsi.
Mitä sitten, kun sekin tuntuu niin yhden tekevältä? Olen siis elänyt aktiivisesti jo yli vuosikymmenen, nykyään ehkä vähemmän aamupainotteisesti. Olen vaan alkanut kyseenalaistaa sitäkin. Päivästä toiseen toistuu nekin rutiinit. Tuntuu merkityksettömältä. En ole enää 20 vee fresh typykkä.
N32
Eläkepaperit vetämään. Kummasti jaksaa taas kun ei tarvitse käydä töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa herätä aikaisemmin ja käydä salilla treenaamassa tai juoksemassa. Saat enemmän energiaa päivääsi.
Herätä aikaisemmin, kun vaikeuksia herätä jo nytkin? Eikä ole energiaa mihinkään töiden lisäksi/jälkeen.
Ap
Siinä se syy sitten tulikin, passiivuus. Ei sinun tarvise heti lähteä maratoonia juoksemaan vaan pienin askelin lähteä liikkeelle, esim ihan vaan 15min kävely.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa herätä aikaisemmin ja käydä salilla treenaamassa tai juoksemassa. Saat enemmän energiaa päivääsi.
Herätä aikaisemmin, kun vaikeuksia herätä jo nytkin? Eikä ole energiaa mihinkään töiden lisäksi/jälkeen.
Ap
Liikunta lisää energiaa. Totut kyllä.
Kyllä varmaan. Itse menin (aluksi pakotin itseni siihen) kylmään suihkuun heti kun herätyskello äänteli, ei muuta kuin ylös ja kylmään suihkuun. Siihenkin tottuu. Ai että kahvi maistui hyvälle sen jälkeen. Eläkkeellä nykyisin kylmiä suihkuja vain kesäkuumalla.
Vitamiinit käyttöön.
Välillä voi myös nukkua päikkärit
Herää nainen, kehosi yrittää kertoa sinulle. Fyysinen passiivisuus väsyttää, mitä enemmän laiskottelet, sitä vähemmän jaksat. Hyvä kestävyyskunto torjuu väsymystä. Katse myös sinne jääkaappiin. Ja vaienna uhriasema ajatukset.
Vierailija kirjoitti:
Vitamiinit käyttöön.
Välillä voi myös nukkua päikkärit
Vitamiinit ja muut välttämättömät ravintoaineet saa syömästämme ravinnosta.
Missä välissä työsskäyvä ihminen pystyy nukkumaan päikkärit?
Vierailija kirjoitti:
Vitamiinit käyttöön.
Välillä voi myös nukkua päikkärit
Perusterveen aikuisen ei kannata kuluttaa rahojaan kalliisiin vitamiineihin vaan ennemminkin satsata värikkääseen ruokaan. Monipuolinen ruokavalio on usein paras ja riittävä tapa kerätä talteen elimistölle tärkeät vitamiinit.
Vierailija kirjoitti:
Samaa ja nyt niin lähellä romahdusta että lopetan kohta elämäni .En olisi uskonut itsestäni että tälläiseen jamaan olen joutunut ettei ulospääsyä enää ahdistuksesta ole.
Älä missään nimessä!! Yhteys työpsykologiin, työterveyshuoltoon ja saikulle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vitamiinit käyttöön.
Välillä voi myös nukkua päikkärit
Vitamiinit ja muut välttämättömät ravintoaineet saa syömästämme ravinnosta.
Missä välissä työsskäyvä ihminen pystyy nukkumaan päikkärit?
Töiden jälkeen olen usein sen tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa herätä aikaisemmin ja käydä salilla treenaamassa tai juoksemassa. Saat enemmän energiaa päivääsi.
Mitä sitten, kun sekin tuntuu niin yhden tekevältä? Olen siis elänyt aktiivisesti jo yli vuosikymmenen, nykyään ehkä vähemmän aamupainotteisesti. Olen vaan alkanut kyseenalaistaa sitäkin. Päivästä toiseen toistuu nekin rutiinit. Tuntuu merkityksettömältä. En ole enää 20 vee fresh typykkä.
N32
Yritän jatkaa liikunnan harrastamista, mutta siitäkin on tullut pakkopullaa. Sitä samaa oravanpyörää. Aamulla kampeaa töihin, sitten kotiin, ruokaa, salille, pesulle ja nukkumaan. Sitten sama rumba taas uudestaan päivästä toiseen.
Eli tarvitset muutosta.
Ystävyyssuhteet, mielenkiinnon kohteet, työn ulkopuolinen elämä? Mitä niihin kuuluu?
Kyllä tuota palkkatyössä jaksaa, mutta ajatelkaas tätä. Mä kävin työttömänä ollessani työkokeilussa, vai mikä sen nimi nyt oli, noilla fiiliksillä. Hirveä ahdistava työ ja työyhteisö. Itkin joka aamu töihin lähtiessäni. Ja tämä kaikki ilman palkkaa!!
Vierailija kirjoitti:
Herää nainen, kehosi yrittää kertoa sinulle. Fyysinen passiivisuus väsyttää, mitä enemmän laiskottelet, sitä vähemmän jaksat. Hyvä kestävyyskunto torjuu väsymystä. Katse myös sinne jääkaappiin. Ja vaienna uhriasema ajatukset.
Et ole tainnut kuulla masennuksesta ja/tai uupumuksesta?
Uupumus on nyt trendikästä erityisesti naisten keskuudessa ja kilvan komppailevat toistensa uupumuksia. Ensin selaillaan someinfluenssereiden kiiltokuvaelämää ja tuttujen ja puolituttujen somekulisseja yöhön asti ja sitten kas kummaa kun aamulla väsyttää ja oma arki ja työt harmittaa kun ei ole kivitaloja ja huviloita ja matkustelua ja palmuja.
Vierailija kirjoitti:
Ystävyyssuhteet, mielenkiinnon kohteet, työn ulkopuolinen elämä? Mitä niihin kuuluu?
Ei ole minkäänlaisia ihmissuhteita (ja siis työkin yksintyöskentelyä) eikä työn ulkopuolista elämää. Vai lasketaanko tämä palstailu jommaksi kummaksi? Ja ne ainoat mielenkiinnonkohteet on taas sellaisia, ettei niihin ole minkäänlaista mahdollisuutta eikä niitä voi ikinä toteuttaa / saavuttaa / harrastaa joten turha niiden ajattelemisellakaan on itseään kiusata.
ei ap mutta just tasan sama jama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävyyssuhteet, mielenkiinnon kohteet, työn ulkopuolinen elämä? Mitä niihin kuuluu?
Ei ole minkäänlaisia ihmissuhteita (ja siis työkin yksintyöskentelyä) eikä työn ulkopuolista elämää. Vai lasketaanko tämä palstailu jommaksi kummaksi? Ja ne ainoat mielenkiinnonkohteet on taas sellaisia, ettei niihin ole minkäänlaista mahdollisuutta eikä niitä voi ikinä toteuttaa / saavuttaa / harrastaa joten turha niiden ajattelemisellakaan on itseään kiusata.
ei ap mutta just tasan sama jama.
Mitä tuollaiset saavuttamattomat / toteuttamattomat mielenkiinnon kohteet oikein ovat?
Itselleni ei ole mikään ongelma rutiinit eikä se tasainen/tylsä arkikaan mutta tämä on, että päivästä/viikosta/kuukaudesta/vuodesta toiseen toistuu just ne sellaiset asiat joita ei välttämättä kiinnostaisi hoitaa edes sitä ekaa/yhtä kertaa. Näitä sitten saa tahkota uudelleen ja uudelleen kun taas mikä tahansa kiva asia on sellainen, ettei se taatusti toistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihaan tätä oravanpyörää päivästä toiseen. Oispa niin hyvä palkka, et vois tehä vaan osittaista. Haluaisin enemmän aikaa liikunnalle ja muille asioille, joista pidän..
Olet rakentanut itsellesi kulissin johon sinulla ei ole koskaan ollutkaan varaa?
Teen ihan normaalia työaikaa ja vaan yhtä työtä. Luulen, että työnantajakaan ei suostuisi vaan osittaiseen työaikaan. Ja sitten sais tehdä samat hommat pienemmässä ajassa pienemmällä liksalla.
Vierailija kirjoitti:
Ystävyyssuhteet, mielenkiinnon kohteet, työn ulkopuolinen elämä? Mitä niihin kuuluu?
Missä välissä niille on aikaa ja energiaa?
Olisiko ap:llä joku vitamiinipuutos? Kyllähän minuakin joskus nuorempana ketutti lähteä töihin ja jotkut aamut olivat kuin tervanjuontia. Neljä vuosikymmentä kumminkin jaksoin ja iäkkäämpänä siinä 50vee aloin ottamaan vitamiineja jotka auttoivat minua. En niitä ravintolisiä marketeista vaan apteekista ostin. Nykyisin otan talvella D-vitamiinia muutaman kuukauden. Töissä ollessani otin keväisin B12-vitamiinikuurin joka vuosi senjälkeen kun olin 50 täyttänyt. Vaihdevuodet meni huomaamatta myös ohi.