Lue keskustelun säännöt.
Mikä tää fiilis oikein on, joka aamu, ei jaksa enää tätä
08.01.2025 |
Ihan hirveän vaikeata oli taas herätä ja nousta ja hoidin aamutoimet kuin sementissä ahdistuksen ja tympääntyneisyyden vallassa, kuitenkin ihan ok ajatus olla ja mennä töihin, mutta tää olotila joka aamu, ja usein iltaisin, kun miettii aamua ja "pakko nousta ja lähteä".
En jaksaisi, mutta en minä kotonakaan kaikkia päiviä, siis esim.työttömänä, jaksaisi/haluaisi olla.
Itkettää. Tällaista ollut tämä arkiaherrus jo vuosia.
Kommentit (88)
Tuttu tuo ap:n kuvailema fiilis jota mulla jatkui vuosia ja vuosia. Nyt sitten tilanne on se että jaksaminen ja oma sietokyky ihan kaikkea kohtaan on aika tasan nolla eikä se enää muuksi muutu vaikka kuinka vaatisi, huutaisi tai vaikka pakottaisi.
Enkä tiedä mikä tämän enää korjaisi vai korjaako mikään. En osaa enää unelmoidakaan mistään enkä varmasti jaksaisi sellaistakaan muutosta. Lähinnä odotan vain sitä lopullista lepoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä vikiset, ole hyvilläsi että sinulla on työpaikka.
Oletko nainen, onko rauta-arvot tsekattu? Siis ferritiini. Voi aiheuttaa burniksen ja masennuksen kaltaista oireilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Burn outin yksi oire oli minulla,,etten halunnut mennä nukkumaan, kun tiesi, että tulee taas aamu.
Minulla lapsen saaminen paransi tästä merkityksettömän tuntuisesta elämästä. Siitä.tuli elämälle tarkoitus.
Itsekin halusin aina olla äiti ja perustaa perheen, mutta se juna meni jo ja jäin lapsettomaksi ikisinkuksi. Joku toinen varmasti nauttii tästä ihan täysin siemauksin, mutta oma elämäni on todella tyhjää ja merkityksetöntä kun en ole kenellekään tärkeä (tarpeellinen) eikä elämässä ole läheisiä ihmisiä. Tai siis ihmisiä ylipäätään.
Mulla oli sama. Siksihän töissä käydään, että saadaan turvattua oma ja perheen elämä. Olen jo eläkkeellä nyt ja monesti kaipaan töihin. Ihan huuhaata monet tyhmät kuvitelmat nykyaikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä jeesaa se että ohjelmoin itseni kuin robotin joka vaan tekee kaiken sen enempää ajattelematta, koska eihän tässä nyt vaan ole mitään mieltä missään jos yhtään alkaa ajattelemaan.
No onkohan tää nyt ihan oikea paikka valittaa asiasta? Ootko esim. hoitoon miettinyt?
Minulla lapsen saaminen paransi tästä merkityksettömän tuntuisesta elämästä. Siitä.tuli elämälle tarkoitus.