Vaimoni ei pysty keskustelemaan rakentavasti. Mikään ei auta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vaimo tietää itsekin, että olette liian erilaiset ja hän haluaa kevyttä yläpilveä, kunnes löytää mielestään toisen yhtä tasokkaan, eikä halua luopua eduistanne nyt. Haluaa kuvitella että kaikki on ok, vaikka ei ole.

Toinen vaihtoehto on se, että teillä on valtataistelu? Kolmas, että olet mokannut jo ajat sitten ja vaimosi vihaa sinua edelleen ja siksi keksii uusia riidan aiheita. Neljäs on, että haluaa yksinkertaisesti tuhota mielenterveytesi.

Pallotteletteko erosta puhumista syyttelemällä toisianne, vai?

Hyvä pointti tuo valtataistelu. Vaimo varmaan näkee asian niin. Hän esim. väittää että minä päätän kaikki asiat. Ei pidä paikkaansa. Hänestä voi tuntua siltä, mutta ei pidä paikkaansa. Hän voi tulla ja mennä ihan vapaasti. Voi tehdä sitä ruokaa mitä haluaa. Voi katsoa niitä ohjelmia mitä haluaa jne. Ihan kuin hänelle ei

Niin, tottakai. Heittäydyt vaan hankalaksi, jos vaimo ei teekään, niinkuin toivoisit... Pistät luurit päähän ja aloitat mykkäkoulun? Mutta toki hänellä on vapaus valita.

Kuulostaa, että vikaa on vähän molemmissa. Kyllä pitää suostua keskustelemaan toiselle tärkeästä asiasta. Mutta vastavuoroisesti myös siitä, mikä toisella pyörii mielessä. Ihan turha jäädä jankkaamaan, kumpi ehti nostaa oman asiansa ensin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vaimo tietää itsekin, että olette liian erilaiset ja hän haluaa kevyttä yläpilveä, kunnes löytää mielestään toisen yhtä tasokkaan, eikä halua luopua eduistanne nyt. Haluaa kuvitella että kaikki on ok, vaikka ei ole.

Toinen vaihtoehto on se, että teillä on valtataistelu? Kolmas, että olet mokannut jo ajat sitten ja vaimosi vihaa sinua edelleen ja siksi keksii uusia riidan aiheita. Neljäs on, että haluaa yksinkertaisesti tuhota mielenterveytesi.

Pallotteletteko erosta puhumista syyttelemällä toisianne, vai?

Hyvä pointti tuo valtataistelu. Vaimo varmaan näkee asian niin. Hän esim. väittää että minä päätän kaikki asiat. Ei pidä paikkaansa. Hänestä voi tuntua siltä, mutta ei pidä paikkaansa. Hän voi tulla ja mennä ihan vapaasti. Voi tehdä sitä ruokaa mitä haluaa. Voi katsoa niit

Mutta! Mitä elämää toi nyt on? 

Minä olen vähän sitä mieltä, että nämä tällaiset parisuhteen tila -keskustelut ovat vähän yliarvostettuja. Usein teot ratkaisee, eikä sanat.

Tee heti tänään asioita, joilla saat suhdetta parempaan suuntaan. Jatka huomenna. Ole sellainen puoliso, kuin toimivassa ja hyvässä suhteessa olisit. 

Vierailija kirjoitti:

Jos ihmistä, siis  puolisoaan rakastaa niin päästään yli kaikista vaikeistakin asioista keskustelemalla,

luvaten keskustelun päätteeksi, että asia haudataan eikä sitä enää pyöritellä riitelyn aiheeksi.

Ja lupaus pitää! Rakkaus ja kunnioitus puolisoaan kohtaan vain lujittuu. Noin on tapahduttava ja 

se on oikein ja kohtuullista onnellisessa avioliitossa. Hyvää jatkoa ja olkaa onnellisia, että teillä on

toinen ihminen rinnallanne ajattelemassa yhteistä hyväänne. nim.Yksin elävä joka eli pitkään liitossa,

jossa ei keskusteltu.

Mä epäilen suuresti, että mulla toimis toi asioista vaikeneminen, jos vain niin päätetään. Asia kuitenkin vaivaa ja kysymyksiä nousee mieleen.. Näkeehän toinenkin sen, ettei kaikki ole kunnossa.

Sitten pitäs vaan hymyillä ja vastata kysyttäessä, että kaikki on hyvin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekö sitten on rakentavaa laittaa luurit päähän ja ignoorata?

Jos sinä et suostuisi keskustelemaan minua kiinnostavasta/painavasta asiasta, jonka nostan esiin, niin en todellakaan hyppäisi siitä sinun aiheeseesi. Ja tiedätkö miksi? Siksi koska se olisi väärin ja täysin oikeustajun vastaista.

Jos sinulla olisi joku keskustelutarve niin ottaisit joskus esiin ja olisin siitä valmis keskustelemaan. 

Sori laitan nyt luurit korville. 

ap

Eli kun kyseenalaistin tapasi keskustella rakentavasti (josta aloituksessa kerrot), oli se mielestäsi aiheen vaihto ja vedit luurit korville?

Rakentavaa keskustelua on se että keskustellaan siitä aiheesta, mistä keskustelun avaaja haluaa keskustella. Se ei ole rakentavaa keskustelua, että toinen osapuoli ei halua keskustella tästä aiheesta vaan keksii tilalle jotain muuta. Tässä vaiheessa on jo poikettu rakentavan keskustelun uralta. Kun näin on tehty, niin ei minulla ole mitään syytä jatkaa keskustelua. Ajattelitko että kun minulla olisi ensin pyyhitty pöytää, niin on ihan ok. että tämän päälle vielä peräänkuulutat minulta rakentavaa otetta? Aina epäkohteliaat ja röyhkeät voittaa keskustelut, joten ei kannata lähteä heidän viitoittamalle uralle, mitä uraa sinäkin tässä virittelet.

ap

Politiikan termein kannattaisi varmaan "tehdä johtopäätökset". Looginen ongelmien ratkaisija ja tunnekuohuinen syyllisten etsijä eivät vain yksinkertaisesti sovi yhteen.

Nyt, jos olet oikeassa niin nosta kytkintä. Ei jää vaimo miettimään, kuten et myös sinä.

Anna vaimolle vapaus. Ei tarvitse miettiä kuka on oikeassa ja kuka on rakentava ja kuka ei.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on parisuhteessa käynyt niin, että mies jäi ensin kiinni pettämisestä vuosia sitten ja sitten jäin minä. Onko tämä vuosia vanhojen asioiden vetäminen nyt sitä, ettei samankaltaisia asioita saa käyttää argumentteina toisinpäin?

Esimerkiksi, mies ei vuosienkaan jälkeen osaa vastata kysymykseen miksi petti. Silti hän odottaa, että minä osaan vastata samaan kysymykseen. Hänestä vedän vanhoja asioita mukaan keskusteluun, jos kysyn häneltä, että "miksi sinä et osaa edelleenkään vastata, mutta odotat, että minä osaisin vastata samantien?"

Tässä nyt vaan esimerkki siitä, miten vanha tilanne voi vaikuttaa nykytilanteeseen..

Ihmettelen että miksi vatvotte vanhoja juttuja. Kai tajuatte, ettei johda mihinkään. 

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menkää terapiaan. Jos keskusteluyhteys katkeaa, on suhteen loppulaskenta alkanut.

Ollaan jo aikaa sitten oltu terapiassa.

Vaimo aina ensitöikseen istunnon alussa heitti keksimänsä ongelman ilmaan ja sitä sitten käsiteltiin. Minä sitten aina terapian jälkeen (myös terapeutin kuullen) ihmettelin vaimolle että miksi otti kulloisenkin asian esiin, kun ei kuitenkaan terapian ulkopuolella asiasta halunnut keskustella?  Hän sanoi että pitäähän siellä terapiasta jostain aiheesta keskustella. Tietysti tuo keskusteluaihe koski aina minun jotain keksittyä vikaa.

ap

Keksitty vika? Et sinäkään kovin rakentavalta kuulosta.

Sanonta. "Jos väittelet idiootin kanssa, pidä huoli, ettei hän tee samoin."

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa, että vikaa on vähän molemmissa. Kyllä pitää suostua keskustelemaan toiselle tärkeästä asiasta. Mutta vastavuoroisesti myös siitä, mikä toisella pyörii mielessä. Ihan turha jäädä jankkaamaan, kumpi ehti nostaa oman asiansa ensin.

 

Jos sinulla pyörii tällä hetkellä joku asia mielessä, niin ota esille ja keskustelkaa asiasta rakentavasti. Jos joku toinen haluaa keskustella jostain muusta joku toinen päivä, niin keskustelkaa hänen asiastaan.

Ei rakentava keskustelu ole mitään "nokittamista" ja vastavuoroista syyttelyä ja että vanhat asiat kaivetaan esiin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menkää terapiaan. Jos keskusteluyhteys katkeaa, on suhteen loppulaskenta alkanut.

Ollaan jo aikaa sitten oltu terapiassa.

Vaimo aina ensitöikseen istunnon alussa heitti keksimänsä ongelman ilmaan ja sitä sitten käsiteltiin. Minä sitten aina terapian jälkeen (myös terapeutin kuullen) ihmettelin vaimolle että miksi otti kulloisenkin asian esiin, kun ei kuitenkaan terapian ulkopuolella asiasta halunnut keskustella?  Hän sanoi että pitäähän siellä terapiasta jostain aiheesta keskustella. Tietysti tuo keskusteluaihe koski aina minun jotain keksittyä vikaa.

ap

Keksitty vika? Et sinäkään kovin rakentavalta kuulosta.

Kerro yksikin syy, miksi jostain asiasta pitäisi keskustella terapiassa, mutta ei keskustella terapian ulkopuolella, ei ennen terapiaa, eikä sen jälkeen ja viitaata kintaalle koko asialle terapian ulkopuolella?

ap

Vierailija kirjoitti:

Sanonta. "Jos väittelet idiootin kanssa, pidä huoli, ettei hän tee samoin."

Minä en väittele. Jos keskustelu ei johda mihinkään, niin lopetan sen.

Vaimoni ei lisäksi ole idiootti. Hän on älykkäämpi kuin minä. Äo yli 120.

ap

Ap, olet kehittynyt näiden keskustelujen aikana. Alat olla sujut asian kanssa.

Mitä sitä noin onnetonta liittoa enää jatkamaan? Vastauksen löydät sisäisesti, tai sitten petät itseäsi. Meitä et.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä on ilmeisesti paljon keskusteltavaa. Arvaisin, että vaimosi pitää sun rakentavia keskusteluja lillukan varsina tärkeämpien asioiden jäädessä ilman huomiota. Olisiko nyt aika sulkea se tietokone ja ottaa kuulokkeet korvilta?

Ajattelet näemmä pitkäti samoin kuin vaimoni, että omat keskusteluideat on niitä tärkeitä ja tässä tapauksessa ne minun keskusteluavaukseni "lillukan varsia". Ihmettelen kyllä miksi niitä "tärkeämpiä asioita" ei sitten oteta esille, kuin vaan jonakin vastavetona toisen keskusteluhalukkuuteen muista asioista.

ap

No pidätkö simä vaimon esiin nostamia asioita tarkeinä? Vai vedätkö luurit korville?

Voin keskustella päämäärähakuisesti vaimon esille nostamista aiheista. En kuitenkaan niin ett

Pitäiskö sun tehdä esityslista ja sit käsittelette aiheet sen mukaisessa järjestyksessä. Molemmat vielä päätätte, paljon kumpikin on valmis antamaan aikaa kullekin aiheelle. 

Oikeasti kuulostat raskaalta besserwisseriltä. Onnea molemmille jatkoelämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vaimo tietää itsekin, että olette liian erilaiset ja hän haluaa kevyttä yläpilveä, kunnes löytää mielestään toisen yhtä tasokkaan, eikä halua luopua eduistanne nyt. Haluaa kuvitella että kaikki on ok, vaikka ei ole.

Toinen vaihtoehto on se, että teillä on valtataistelu? Kolmas, että olet mokannut jo ajat sitten ja vaimosi vihaa sinua edelleen ja siksi keksii uusia riidan aiheita. Neljäs on, että haluaa yksinkertaisesti tuhota mielenterveytesi.

Pallotteletteko erosta puhumista syyttelemällä toisianne, vai?

Hyvä pointti tuo valtataistelu. Vaimo varmaan näkee asian niin. Hän esim. väittää että minä päätän kaikki asiat. Ei pidä paikkaansa. Hänestä voi tuntua siltä, mutta ei pidä paikkaansa. Hän voi tulla ja mennä ihan vapaasti. Voi tehdä sitä ruokaa mitä haluaa. Voi katsoa niit

"Tuossa sanoit itsekin sen ongelman. Tyypillisenä naisen a se vaatii jopa sinunkin hallintaa ja haluaa valtaa teillä. Onko teillä muutenkin semmoinen meno että asiassa kuin asiassa nainen luulee olevansa aina oikeassa ja nainen vaatii että kaikki on mentävä aina niin kuin se haluaa ja sinä et saa nostaa esiin naisen aiheuttamia ongelmia ilman että nainen alkaa uhriutumaan jostain aivan eri asiasta eikä suostu kantamaan vastuuta omista puheista ja teoista/tekemättömyydestä?"

Eiköhän jokainen luule olevansa oikeassa? Miksi kukaan vänkäis jotain, minkä tietää olevan väärin? 

Oikeassa tai väärässä, ei ole ongelma, vaan se, miten tilanteen käsittelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kurja tilanne toi puhumattomuus. Liitostanne on tullut tukala ja kuiva. En itse jaksaisi tuota päivästä päivään. 

Voisitko keksiä jotain poikkeavaa? Ehdotat vaimollesi elokuviin/teatteriin menosta. Sen jälkeen syömään ja vähän viiniä juotavaksi. Juttelisitte keskenänne asioista jotka ovat olleet mieluisia elämässänne.

Kääntäisit kelkan ihan yllättäen toiseen suuntaan. Hankit itsellesi jotain uutta päälle. Ostat vaimollesi  parfyymia tai vaikka jotain seksikästä alusvaatteita.

Kokeile edes. Kun muutat itsesi niin mahdollisuus on myös että toinen muuttuu. Ei tarvi välttämättä terapiassa käydä, monet ovat kuivia kantturoita, hyvät terapeutit ovat jossain muualla. Olet sitten ainakin yrittänyt ja jos se ilmapiiri ei muutu, on samaa kuivaa olemista, niin josta kytkintä ja move on.

Ei tuommoisesta käytöksestä pidä palkita!!!! Ethän itsek

Palkita?? Eihän tässä ole kyse kasvatus- tai koulutussuhteesta! Voi hyvänen aika, emme tiedä edes, mikä on tän vaimon käsitys ja kokemus samasta tilanteesta. Järkyttävä asenne nyt kyl.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä on ilmeisesti paljon keskusteltavaa. Arvaisin, että vaimosi pitää sun rakentavia keskusteluja lillukan varsina tärkeämpien asioiden jäädessä ilman huomiota. Olisiko nyt aika sulkea se tietokone ja ottaa kuulokkeet korvilta?

Ajattelet näemmä pitkäti samoin kuin vaimoni, että omat keskusteluideat on niitä tärkeitä ja tässä tapauksessa ne minun keskusteluavaukseni "lillukan varsia". Ihmettelen kyllä miksi niitä "tärkeämpiä asioita" ei sitten oteta esille, kuin vaan jonakin vastavetona toisen keskusteluhalukkuuteen muista asioista.

ap

No pidätkö simä vaimon esiin nostamia asioita tarkeinä? Vai vedätkö luurit korville?

Voin keskustella päämäärähakuisesti vaimo

Varmaan voi kuulostaa mutta semmoiselta se kuulostaa, jos asioista halutaan keskustella niin että keskustelusta on jotain hyötyä. ja että edistystä tapahtuu, ainakin toistensa ymmärtämisen tasolla. On hyvä tietää mihin toinen pyrkii teoillaan. Sitten kun nämä tämmöiset tietää, niin keskustelun tarve aika lailla katoaa. On tosi rasittaavaa että asioissa ei päästä eteenpäin, vaan aina palataan sinne alkupisteelle ja pitäisi alkaa alusta. Ei oikein innosta tämmöinen keskustelu.Varmaan on ihmisiä jotka viihtyvät tyhjänpäiväisen väännön parissa, onpas,eipäs ole , onpas..jne siinä se ilta menee ilmeisen viihtyisästi.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä on ilmeisesti paljon keskusteltavaa. Arvaisin, että vaimosi pitää sun rakentavia keskusteluja lillukan varsina tärkeämpien asioiden jäädessä ilman huomiota. Olisiko nyt aika sulkea se tietokone ja ottaa kuulokkeet korvilta?

Ajattelet näemmä pitkäti samoin kuin vaimoni, että omat keskusteluideat on niitä tärkeitä ja tässä tapauksessa ne minun keskusteluavaukseni "lillukan varsia". Ihmettelen kyllä miksi niitä "tärkeämpiä asioita" ei sitten oteta esille, kuin vaan jonakin vastavetona toisen keskusteluhalukkuuteen muista asioista.

ap

No pidätkö simä vaimon esiin nostamia asioita tarkeinä? Vai vedätkö luurit korville?

Voin keskustella päämäärähakuisesti vaimon esille nostamista aiheista. En kuitenkaan niin että hän ei keskustele minun esille nostamastani aiheesta ensin tyhjentävästi ja rakentavasti, vaan ohittaa tämän keskusteluavaukseni ja hyppää omaan ideaansa. Tähän en suostu.

Haluan asiallista keskustelua, niin että minun esille ottamani asia keskutellaan loppuun. Sen jälkeen vaikka tunnin päivän tauko ja ottakoon sitten omat asiansa esiin. Ilman mitään riippuvuussuhdetta minun asiani kanssa, kun ei sitä yhteyttä kerran ole.

ap







----------------------------------------------------



Nyt on pakko naisena kysyä, että miksi tätä ap:n keskustelutapaa niin hanakasti alapeukutetaan? Tämä tyyli oli mun ja exän kanssa nimenomaan sovittuna kaikkien arjen asioiden suhteen. Eli jos toinen halusi keskustella jostain, mihin toivoi muutosta, niin silloin toinen todellakin kuunteli mitä sanottavaa toisella oli, tottakai sai vastata oman näkemyksensä kyseisestä asiasta, ja sitten pohdittiin miten asiasta päästään eteenpäin. 



Mutta jos toisella siinä hetkessä nousi joku " no mutta sinäkin teet niin ja näin", niin se piti vainen niellä, ja ymmärtää että sen asian hetki on sitten seuraavana päivänä/ joskus kun itse sen ottaa keskusteluun. 



Eihän noista muuten tule kuin jankkausta ja riitaa. Sinä teet niin - NO KUULE ITSE TEET NIIN JA NÄIN!  Ja silloinkin teit sitä ja tätä...



Toi on myös yksi asia minkä olen jo lapsillenikin opettanut. Että asiat pitää voida käsitellä ja sopia. Ja kun niin on tehty, niitä ei enää kaivella jossain seuraavassa satunnaisessa tilanteessa esiin lyömaseiksi. Hyvin ovat teinitkin jo tämän ymmärtäneet, mutta ilmeisesti aikuisille ihmisille se on tosi vaikeaa.