Te, jotka kävitte koulua ennen peruskoulun tuloa: millä perustein teitte valinnan keski- ja kansalaiskoulun välillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulussakin oli alkuaikoina yläasteen puolella kolme erilaajuista oppimäärää kielissä ja matematiikassa. Laajin oppimäärä vastasi vanhoja keskikouluopintoja.

Meillä oli ruotsissa kaksi tasokurssia ja englannissa ja matematiikassa kolme. Ruotsin pitkä ja englannin ja matikan keskitason ja laajat kurssit vastasivat vanhoja keskikouluopintoja. Ruotsin lyhyt tai englannin tai matikan suppeat kurssit eivät antaneet mahdollisuutta jatkaa lukioon. Ammattikouluun niillä pystyi jatkamaan, mutta se oli silloin 2-vuotinen eikä siitä voinut jatkaa eteenpäin.

Eli käytännössä tuo peruskoulun tasokurssivalinta oli ihan sama asia kuin jos olisi pitänyt valita kansakoulu tai oppikoulu. Tulevaisuus päätettiin 11-12-vuotiaana.

Toisaalta oli hienoa, kun oppimishaluiset saivat kerrankin opiskella rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi maisterin tutkinnot suorittanut sekoilla sanojen oppikoulu ja keskikoulu välillä.  Olin lukevinan jonkun  käyneen oppikoulua, jotkut vaan keskikoulua.   Tosin siitä on jo 50 vuotta kun peruskoylu tuli.

Miten sinä jaksat jankata samaa asiaa sivutolkulla käsittämättä, että täällä kirjoittaa sen ikäisiä ihmisiä, jotka tasan tarkkaan tietävät, mitä olivat keski- ja oppikoulu? Katsos kun mene eläkeikää lähestyvät maisterit kävimme niitä paljon ennen kuin sinä synnyit.

 

 

Niin, miksi sitten korostatte,  minä menin oppikouluun , kaverit meni

Oikeasti lahjakkaat sai stipendejö jos koti oli huono. Et siis ollut oikeasti lahjakas.

Jos vanhemmat eivät laita oppikouluun hakemaan ei ole mitään etuja silloin haettavissa.  Kuka niitä stipendejä jossain syrjäkylillä olisi myöntänyt, kylien isännät vai?

Tuo on siis vanhanajan ihmisten pilkkaamista mitä kirjoitit jos itse olet ollut etuoikeutettu opiskelemaan.

Esim se oppikouluun meno monesti maaseudulla tarkoitti koulupaikkakunnalla asumista, ei vain lukukausimaksuja ja kirjoja.

Olen monesti miettinyt samaa asiaa, miten oppikouluun tuli mentyä. Varmasti suurin syy oli äitini, joka ei ollut sinne päässyt. 

4lk keväällä tankattiin oppikouluun pyrkivän opasta, mutta kun joskus kesällä pääsykokeen piti olla, pääsyyn riitti todistus, helpotus ja kiukku turhaan lasketuista laskuista.

Oppikoulu oli naapurikunnan kanssa yhteinen kunnallinen keski-koulu, jonne syrjäkyliltä oli ilmainen linja-auto kuljetuskin, koulu ja kirjatkin olivat ilmaisia.

Tässä vaiheessa peruskoulu teki tuloaan ja keskikoulu loppui4lk ja siirryttiin 9lk peruskouluun ja saatiin peruskoulun päästötodistus keskikoulun opetussuunnitelman mukaan. 

Itse jatkoin fyysisesti samassa koulurakennuksessa lukioon. Osa lopetti ja jatkoi ammattikouluun, tekniseen kouluun, kauppaopistoon, emäntäkouluun. 

Meidän kunnassa+naapurikunnan lapset  myös kansalaiskoulu 7-9lk oli fyysisesti samassa rakennuksessa kuin oppikoulu (keskikoulu+lukio) kansalaiskoulu oli tuossa vaiheessa hyvin pieni oppilasmäärältään, sillä kaikki kolme luokkaa olivat yhdessä, kun oppikoulun puolella oli 3 rinnakkaisluokkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No et kovin välkky ole jos pidät keskikoulua ja oppikoulua eri koulutuksina. Kansalaiskoulut eivät olleet mitään " lisäluokkia"  vaan pakollista kahdeksan luokan oppivelvollisuutta.

No noin ne opinnot oli meidän kunnassamme järjestetty.

Pieni kunta joka oli sopinut yhteisen keskikoulun naapurissa olevan toisen pienen koulun kanssa. Tämä keskikoulu oli ilmainen, sinne kuljettiin koulubussilla meidän kunnasta, eikä sinne ollut pääsykoetta.

Kansalaiskoulu oli järjestetty siellä oman kunnan kansakoululla käytäväksi.

Oppikoulu oli sitten naapurikaupungissa ja siellä piti maksaa matkat, kirjat ja ruoka, kun tuli ko kaupungin ulkopuolelta. Ja sinne oli pääsykoe. Siellä oli myös lähin lukio tuon oppikoulun jatkona.

Olet syntynyt varmaan -61 tai myöhemmin. Silloin on haettu vain kansiksen todistuksella. -60 syntyneillä oli vielä kaksipäiväine

Peruskouluun siirtyminen ja haku oli varmaan aika paikkakunta kohtaista, itse tosiaan hain 4lk todistuksella - 61 syntyneenä, Serkku -59 syntynyt, kuntarajan takana kävi peruskoulun, en nyt muista aloittiko jo peruskoulussa, muttei kuitenkaan oppikoulua enää ollut. 

Lahdessa 1960 syntyneet siirtyivät peruskouluun keskikoulun ( hih, vaiko oppikoulun) viimeisellä luokalla eli viidennen kävivät peruskoululaisina.  Sitä en tiedä saivatko keskikoulun (hih) , oppikoulun (hih)  vai peruskoulun päättötodistuksen.  Kumpikin tuntemani kuitenkin jätti tähän keskikouluun,  toinen meni ammattikouluun sähköasentajaksi, toinen kauppaopistoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No et kovin välkky ole jos pidät keskikoulua ja oppikoulua eri koulutuksina. Kansalaiskoulut eivät olleet mitään " lisäluokkia"  vaan pakollista kahdeksan luokan oppivelvollisuutta.

No noin ne opinnot oli meidän kunnassamme järjestetty.

Pieni kunta joka oli sopinut yhteisen keskikoulun naapurissa olevan toisen pienen koulun kanssa. Tämä keskikoulu oli ilmainen, sinne kuljettiin koulubussilla meidän kunnasta, eikä sinne ollut pääsykoetta.

Kansalaiskoulu oli järjestetty siellä oman kunnan kansakoululla käytäväksi.

Oppikoulu oli sitten naapurikaupungissa ja siellä piti maksaa matkat, kirjat ja ruoka, kun tuli ko kaupungin ulkopuolelta. Ja sinne oli pääsykoe. Siellä oli myös lähin lukio tuon oppikoulun jatkona.

Olet syntynyt varmaan -61 tai myöhemmin. Silloin on haettu vain kansiksen todist

 

Ei aloittanut -59 syntynyt peruskoulussa. Kansakouluun jääneet Lapissa -60 syntyneet "jäivät luokalle", jotta saivat peruskoulun todistuksen, joten -61 syntyneet ovat käyneet koko koulunsa peruskoulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi maisterin tutkinnot suorittanut sekoilla sanojen oppikoulu ja keskikoulu välillä.  Olin lukevinan jonkun  käyneen oppikoulua, jotkut vaan keskikoulua.   Tosin siitä on jo 50 vuotta kun peruskoylu tuli.

Miten sinä jaksat jankata samaa asiaa sivutolkulla käsittämättä, että täällä kirjoittaa sen ikäisiä ihmisiä, jotka tasan tarkkaan tietävät, mitä olivat keski- ja oppikoulu? Katsos kun mene eläkeikää lähestyvät maisterit kävimme niitä paljon ennen kuin sinä synnyit.

 

 

Niin, miksi sitten korostatte,  minä menin oppikouluun , kaverit meni keskikouluun.

Minun jörkeeni tuo ei mahu, selitäpä nyt oppineena mistä moinen ylpeily?.

 

Aika moni meni, jos ei halunnut jatkaa lukioon ja halusi nimenomaan ammattityöhön. Sitten oli niitäkin, jotka eivät päässeet opistoon eikä muuten lukuhalut riittäneet lukioon. 

Ei keskikoulu nyt niin korkea koulutus ollut ettei sillä olisi voinut amikseen mennä.  Vuosi kauemmin 16-vuotiaaksi kun kansakoulusta pääsi 15-vuotiaana. En muista pääsikö amikseen heti kansakoulun käytyään vai oliko 16 ikäraja.

On tavallaan hassua että nykyistä peruskoulua vastaavan keskikoulun käyneet kehuvat koulutuksellaan. Ei enää olisi voinut duunariksi ruveta ja mennä amikseen.  Se oli tyhmille kansakoululaisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi maisterin tutkinnot suorittanut sekoilla sanojen oppikoulu ja keskikoulu välillä.  Olin lukevinan jonkun  käyneen oppikoulua, jotkut vaan keskikoulua.   Tosin siitä on jo 50 vuotta kun peruskoylu tuli.

Miten sinä jaksat jankata samaa asiaa sivutolkulla käsittämättä, että täällä kirjoittaa sen ikäisiä ihmisiä, jotka tasan tarkkaan tietävät, mitä olivat keski- ja oppikoulu? Katsos kun mene eläkeikää lähestyvät maisterit kävimme niitä paljon ennen kuin sinä synnyit.

 

 

Niin, miksi sitten korostatte,  minä menin oppikouluun , kaverit meni

 

Missä viestissä on non kirjoitettu? Toki moni meistä muistaa, monesko oli siinä koulun ovella olleessa nimilistassa. Minäkin, mutta siitä on kahdenlaista tietoa, joten jätän kertomatta.

Jako luokkiin meni meillä niin, että A- ja B-luokkiin menivät  ne, jotka tulivat 4. luokalta ja C-luokalle ne, jotka tulivat 5. tai 6. luokalta, koska he eivät olleet lukeneet kansakoulussa englantia. Keskikoulun 5. luokalla tuli D-luokka, joka oli keräilyerä tiettyjä valinnaisaineita valinneista ja luokalle jääneistä. En tiedä, millä ansioilla minä sille luokalle päädyin, kun meitä 9 vuodessa koko koulun suorittaneita oli siellä aika vähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskikouluun pyrittiin ja vain välkyimmät pääsivät opiskeleman. Lukioon vaadittiin keskikoulun suorittaminen ja tämä oli ainoa tie yliopistoon.

Ei oppi/keskikouluun ollut vaikea päästä. Lähes kaikki pyrkijät pääsivät. 

Lähes, mutta osa vasta 5. tai 6. luokilta.

Vierailija kirjoitti:

Eikä kansalaiskoulua "valittu". Se oli pakollista oppivelvollisuutta, kunnasta riippuen 1-2 kansakoulun viimeistä luokkaa.

Korjaan asiavirheet: Oli varsin vähän aikaa eli 1958-1977 olemassa, ja pakollinen (vain) niille, jotka eivät menneet kansakoulusta muuhun kouluun kuten oppikouluun tai ammattikouluun. 

N. 1960>

Kunnallinen keskikoulu oli ilmainen. Keskikouluun oli pääsykokeet. Keskikoulusta oli mahdollista pyrkiä lukioon ( maksullinen).

Kansalaiskoulua kävivät ne jotka eivät päässeet/ menneet keskikouluun( 2 vuotinen, enemmän käytännön asioita). 

Tässä keskustelussa hyvin korostuu se että ikäluokastani valmistui 1965 noin 5000-  6000 ylioppilasta. Tieto löytyy helposti googlella. En tarkkaa lukua muista nyt.

Toki kannattaa vielä 60 vuoden päästä leuhkaista että pääsin oppikouluun, koska edusti noin 10 % ikäluokastaan, ylioppilaaksi valmistui noin 5%. Vuonna 1965.

Nykyisin suuri osa ikäluokastaan valmistuu ylioppilaaksi. 

Ajan suuri erottava tekijä, keskustassa oli oppikoululaisten sisäpiha hengaamisessa, toisaalla amisten ja työssäkäyvien. Tanssipaikat oli eri, joskus tuli ( humalassa) opiskelijapojat uskossa että duunarityttöjen kanssa pääsee kokemusta hankkimaan.

Vierailija kirjoitti:

Itse siirryin kansakoulun neljänneltä luokalta oppikouluun vanhempieni ohjaamana. Olin viimeistä ikäluokkaa Tampereella jolle valinta oli edessä.

Minä olin taas ensimmäinen ikäluokka omalla paikkakunnallani, joka kävi ns. peruskoulun, eli meillä ei enää ollut tuota valintaa, mutta vuotta vanhemmilla oli. Tosi moni kansalaiskouluun päätynyt jättäytyi luokalle, jotta pääsivät peruskouluun ja sitä kautta sitten jatkoivat ihan lukioon saakka. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikä kansalaiskoulua "valittu". Se oli pakollista oppivelvollisuutta, kunnasta riippuen 1-2 kansakoulun viimeistä luokkaa.

Korjaan asiavirheet: Oli varsin vähän aikaa eli 1958-1977 olemassa, ja pakollinen (vain) niille, jotka eivät menneet kansakoulusta muuhun kouluun kuten oppikouluun tai ammattikouluun. 

Kyllä ammattikouluun piti olla kansakoulun päättötodistus.  Kansalaiskoulu oli osa 8-vuotista kansakoulua.

Ei nyt amikseen sentään 13-vuotiaita otettu.  Jonka ikäisiä lapset olivat kunnissa joissa oli kaksivuotinen kansalaiskoulu.

Kotikunnassani oli yksivuotinen kirkonkylässä, kyläkoulujen lapset kävivät viimeisen vuoden siellä (asuen asuntolassa osa)  saaden 15-vuotiaina suoritettua kansakoulun oppimäärän 

Oppikouluksi sitä muistaakseni kutsuttiin. Omassa kunnassa ei ollut omaa ja nelosluokalta sinne hain ja pääsin. Ei varmaan kovin kallista ollut, meillä oli aika köyhää. Meillä oma kunta maksoi kirjat ja koulumatkat. Vuoden ehdin käydä kun muutettiin Joensuuhun, siellä oli jo peruskoulut. Seiskaluokasta eteenpäin oli tasokurssit ja suoritin keskikoulun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikä kansalaiskoulua "valittu". Se oli pakollista oppivelvollisuutta, kunnasta riippuen 1-2 kansakoulun viimeistä luokkaa.

Korjaan asiavirheet: Oli varsin vähän aikaa eli 1958-1977 olemassa, ja pakollinen (vain) niille, jotka eivät menneet kansakoulusta muuhun kouluun kuten oppikouluun tai ammattikouluun. 

Kyllä vanhemmat sisarukseni, syntyneet 1936 -1940 kaikki kävivät jo jatkokoulun , sanottiin myös soppakouluksi.  Se oli kirkonkylässä puolivuotinen kotitalousopetus seitsemännen luokan jälkeen eli siis kansakoulun 8. Luokka.

Heillä oli sama tiukka ja pelätty vanhapiika opettajana joka oli vielä minulla -59.  Mielestäni ei ollut niin paha kuin maineensa, osasi antaa kiitostakin.  Vaikka olin enemmän teoreetikko kuin keiton keittäjä. Hän neuvoikin että mee vaikka kauppakouluun.

Vierailija kirjoitti:

Ei keskikoulu nyt niin korkea koulutus ollut ettei sillä olisi voinut amikseen mennä.  Vuosi kauemmin 16-vuotiaaksi kun kansakoulusta pääsi 15-vuotiaana. En muista pääsikö amikseen heti kansakoulun käytyään vai oliko 16 ikäraja.

On tavallaan hassua että nykyistä peruskoulua vastaavan keskikoulun käyneet kehuvat koulutuksellaan. Ei enää olisi voinut duunariksi ruveta ja mennä amikseen.  Se oli tyhmille kansakoululaisille.

Enpä ole kenenkään ole jollain keskikoululla kehuneen. Ei sitä ainakaan silloin paljon noteerattu, keskikoululaiset pääsivät helpommin haluamalleen linjalle. Omalla amisluokallanikin kaikilla oli keskikoulun todistus. Se vaan oli ihan luonnollista, paremmin menestyneet saavat enemmän valinnanvaraa. Muutama luokalta lähti tekuun, minulle riitti koulun penkillä istuminen vaikka ihan mielenkiintoista se oli. Sähkö- ja elektroniikka oli ala, töihin menin ihan eri aloille.

Tuota otsikkoa mietin. Ne jotka eivät menneet oppikouluun kävivät kansakoulun.

Onko kansakoulu niin häpeällinen jo sanana ettei sitä voi käyttää vaan pitää vaihtoehdoksi antaa kansalaiskoulu.