Te jotka olette valaistuneet, kuvailkaa miten se ilmenee?

Valaistuneet eivät tee siitä numeroa.

Joogalennän iltaisin meidän puutarhassa kun naapurit on menneet nukkumaan.

Mä astraalimatkailen sexyjen tyttösten luona öisin.

Vanhat dementoituneet ukot sovittelee itselleen vaippoja  ja ilakoivat ja hihhuloivat alasti suljettujen ovien takana langenneen enkelin Lusiferin kunniaksi.

Rullaverhot ei auta

No en ole valaistunut, mutta paljon olen oppinut. Suurin muutos minussa on se, etten pelkää. Koska luotan, että kaikki kääntyy parhain päin, niin voin ottaa rennosti.

Tuttavani valaistui. Hän osasi myös kontrolloida säätä ja kuuli ihmisten puheissa ja telkkarissa salaviestejä.

Ne esittää hyveellistä ja maailmoja syleilevää anteeksiantavaista ja ohjeistaa muita samaan.

Paitsi et ku selkäs kännät ni haukkuvat, moittivat, tuomitsevat ja ihmettelevät paheksuen kaikki ja kaiken mikä ei soviheidän elämäntyyliinsä.

Käytän aurinkolaseja ettei tulevaisuus häikäise.

Vierailija kirjoitti:

Vanhat dementoituneet ukot sovittelee itselleen vaippoja  ja ilakoivat ja hihhuloivat alasti suljettujen ovien takana langenneen enkelin Lusiferin kunniaksi.

Eikö nämä papat tajua mitä ne tekee? Se niiden touhu näkyy nimittäin naamasta.

Moni valaistunut on valtion ruokittavana lepositeissä.

Ne ajelee mersulla väkijoukkoihin.

En ole valaistunut, mutta uskoisin sen ilmenevän harhaluuloisuutena. Deluusiona.

Eri päihteet psykoosineen voivat mm. aiheuttaa.

En tiedä mitä valaistuminen oikeastaan tarkoittaa. Sehän on uskonnollinen termi, buddhalaisuudessa ja hinduilla. Mutta ne "valaistuneet" joihin olen somessa törmännyt haukkuvat muita "lampaiksi" ja uskovat tietävänsä enemmän kuin "lampaat". Itse en usko valaistumiseen koska en ole uskonnollinen. Mutta uskon, että ihminen voi olla egonsa isäntä eikä renki.

Vierailija kirjoitti:

Ne esittää hyveellistä ja maailmoja syleilevää anteeksiantavaista ja ohjeistaa muita samaan.

Paitsi et ku selkäs kännät ni haukkuvat, moittivat, tuomitsevat ja ihmettelevät paheksuen kaikki ja kaiken mikä ei soviheidän elämäntyyliinsä.

Nämä luettelemasi ominaisuudet ovat niitä joita valaistuneet eivät koskaan ilmennä.

Yksinäisyyden kokemusta ei ole. Sisäisen tyhjyyden kokemusta ei ole. Erillisyyden kokemusta ei ole. Rauhan, tyyneyden ja autuuden tila on vallitseva olotila. Päivittäiset askareet ovat suunnilleen samat kuin muillakin. Valaistuneen tunnistaa oikeastaan vain toinen valaistunut. Monet luulevat olevansa valaistuneita, mutta ovat todellisuudessa saavuttaneet vasta sen ensimmäisen asteen. Valaistuneen määritelmät ja mielikuvat siitä, mitä valaistuneet ovat, ovat hakusessa myöskin ns. henkisissä piireissä. Valaistuneita on toistaiseksi hyvin vähän. Jostain syystä pari-kolme heistä oikeasti lukee myös vauva-palstaa ja tämä on tosijuttu.

Yksi heistä

Sellainen rakkauden ja kiitollisuuden fiilis, myös niinä huonoimpinakin päivinä ja vahva tunne että kaikki on yhtä. Intuitio on voimakkaampi, paljon synkronioita, joitakin 'yliluonnollisia' tapahtumia. Omalle elämälle löytyy tarkoitus.

En ole varma, oliko se mitä koin valaistumista, mutta kerron kuitenkin. Voihan se olla jokin ainutkertainen kemiallinen poikkeavuus aivoissani. Ei sitä edeltänyt valaistuksen tavoittelu. Ei se ollut mikään ulkoinen tapahtuma tms. huipentuma. Pikemminkin se oli asia, joka auttoi selviytymään.

Elin vastaeronneena hankalaksi ja epävarmaksi muuttunutta arkea. Tulevaisuus mietitytti minua monella tapaa, olin muuttamassa paikkakuntaa ja muun muassa odotin tietoa saanko opiskelupaikan. Istuin äidin olohuoneessa lukemassa ja jälleen kerran mieleeni hiipi uskonpuute koulupaikasta. Silloin jotenkin tapahtui sisimmässäni kuin pieni hengähdys, jossa mielessä mylläävät asiat ja huolet lakkasivat yhtäkkiä mylläämästä ja koin tyyneyttä ja suurta turvallisuuden tunnetta tulevaisuutta ajatellen. Jotenkin jo näin itseni perillä siellä, mihin ikinä menenkin. Vaikken edes tiennyt, mihin olen menossa :D. En tiedä vieläkään, ja olen kyllä sen jälkeen kulkenut vaikka mitä mutkia. Elämä on tuonut paljon hyviä, mutta välillä myös ikäviä aikoja ja kokemuksia. Että ei se tehnyt minusta mitenkään aivan erityisen onnekasta ulkoisesti. Silti minä näen itseni edelleen turvallisesti "perillä", sen verran hyvä tuo hetki oli ettei se ole minulta unohtunut.

Parikin tälläistä hetkeä olen kokenut. Mutta lopputulema on se, että elämä on arkea ja pieniä hetkiä.

Vierailija kirjoitti:

Ne esittää hyveellistä ja maailmoja syleilevää anteeksiantavaista ja ohjeistaa muita samaan.

Paitsi et ku selkäs kännät ni haukkuvat, moittivat, tuomitsevat ja ihmettelevät paheksuen kaikki ja kaiken mikä ei soviheidän elämäntyyliinsä.

Kuvauksesi sopii pikemmin uskovaisten kielteisiin ominaisuuksiin, ei valaistuneiden.