Te, jotka kävitte koulua ennen peruskoulun tuloa: millä perustein teitte valinnan keski- ja kansalaiskoulun välillä?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se kunnallinen keskikoulu tarkoitti samaa oppimäärää jonka sinä sait oppikoulussasi ja joka nyt vastaa 9 luokkaa peruskoulua.

 

Merkittävin ero oli se, että sinne ei pyritty, ja se oli ilmainen samalla tavoin kuin peruskoulu tullessaan.

Oppikouluun pyrittiin, kirjat, matkat ja ruoka maksoi.

 

Niissä oli myös paljonkin eroja mm. opetussuunnitelmassa, mm. kielitarjonnassa (opiskelin pitkän englannin kun tuolla oli tarjolla vain pitkä saksa sekä opiselin kolmea lyhyttä kieltä, kun keskikoulussa ei lyhyitä kieliä ollut tarjolla ollenkaan) ja myös aineiden laajuudessa.

Sen eron huomasi erittäin selvästi, kun lukioon tuli opiskelijoita molemmista. Keskikoulun käyneet joutuivat paikkaamaan paljon pärjätäkseen.

 

MInä kävin keskikoulun. Menin sitten naapurikunnan lukioon, jossa oli perinteinen oppikoulu.  Minä ainakin pärjäsin helposti ja paremmin kuin nämä oppikoululuokkakaverini. 

Eikö oppikoulunkin viisi ensimmäistä luokkaa olleet keskikoulu?  Täällä ei ollut kuin oppikouluja ( ei kunnallisia eikä valtion) mutta kyllä viiteen luokkaan jättäneitä kusuttiin keskikoulun käyneiksi.

En oikein millään pääse samalle altopituudelle henkilön kanssa joka lukioon mennessään oli jotain muuta kuin keskikoulun käynyt. 

Vierailija kirjoitti:

Tuota otsikkoa mietin. Ne jotka eivät menneet oppikouluun kävivät kansakoulun.

Onko kansakoulu niin häpeällinen jo sanana ettei sitä voi käyttää vaan pitää vaihtoehdoksi antaa kansalaiskoulu.  

Et ehkä tunne kansalaiskoulun merkitystä. Oli varsin vähän aikaa eli 1958-1977 olemassa, ja kansakoulun 1-2 vuotisena "jatkokouluna" pakollinen (vain) niille, jotka eivät menneet kansakoulusta muuhun kouluun kutenoppikouluun tai ammattikouluun. Mistään häpeällisyydestä ei ole kysymys, vaan eräänlaisesta välivaiheesta ennen peruskoulujärjestelmään siirtymisessä. 

Vierailija kirjoitti:

Oli itsestäänselvää, että mentiin oppikouluun. Lähes kaikki luokalta pyrkivät ja pääsivät, myös useista köyhistä kodeista mentiin oppikouluun, koska koulutusta arvostettiin ja lapsille haluttiin parempaa tulevaisuutta kuin itselle. Lapsista haluttiin ylioppilaita ja sitä tietä korkeakouluihin. 

Ei sitä koulutusta, edes oppikouluun menoa, aina arvostettu. Työläis-kommunistikodeissa usein nähtiin "herrojen" kouluna, jonne ei periaatteestakaan lapsia pantu. Ja sitten maaseudun syrjäkylillä ajateltiin kirkonkylän kouluun laittamisen olevan turhaa kirjaviisautta pois maatilan "oikeiden" töiden tekemiseltä.

Mutta tämä on toki aika- ja paikkakuntakohtaista. Tämä oma esimerkkinä itse oli Keski-Suomesta 1960-luvulta. Omat vanhempani onneksi ajattelivat toisin, olivat juuri kuten mainitsit, köyhä koti jossa koulutusta arvostettiin, ja pääsin hienosti elämässä eteenpäin koulutielle. Kiitos edesmenneet äiti ja isä siitä. 

Hieman OT. Törmäsin nettideittipalstalla paljasjalkaiseen helsinkiläiseen, joka ylpeyttä viestien kertoi opiskelleensa lukiossa latinaa. Kerroin hänelle, että minäkin opiskelin lukiossa latinaa ja että lukioni sijaitsi maalla ja että kirjoitin ällän. Mies ei meinannut uskoa kertomaani. Tuntui, että järkytin hänen maailmankuvaansa; miten ihmeessä jossain pikkukunnassa olisi voinut opiskella latinaa, tuota sivistyksen peruskalliota. Tuntui, että vein osan hänen latinaylpeydestään. 

Hieman samanlaista mentaliteettia aistin tässä keskustelussa, kun jotkut oppikoulun käyneet muistelevat opinahjoaan ja nostavat sitä korokkeelle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota otsikkoa mietin. Ne jotka eivät menneet oppikouluun kävivät kansakoulun.

Onko kansakoulu niin häpeällinen jo sanana ettei sitä voi käyttää vaan pitää vaihtoehdoksi antaa kansalaiskoulu.  

Et ehkä tunne kansalaiskoulun merkitystä. Oli varsin vähän aikaa eli 1958-1977 olemassa, ja kansakoulun 1-2 vuotisena "jatkokouluna" pakollinen (vain) niille, jotka eivät menneet kansakoulusta muuhun kouluun kutenoppikouluun tai ammattikouluun. Mistään häpeällisyydestä ei ole kysymys, vaan eräänlaisesta välivaiheesta ennen peruskoulujärjestelmään siirtymisessä. 

Tunnen paremmin kuin sinä.  Olen 8-vuotisen kansakoulun käynyt.  7 vuotta kyläkoulussa, pyoli vuotta jatkokoulua eli kansalaiskoulua syksyllä 1959 kirkonkylässä. Keväällä 1960 sain sitten kansakoulun päästötodistuksen yhtä aikaa kevättalvella jatkokulunsa suorittaneiden kanssa.

Kuten jo kerroin , 1936 -1940 syntyneillä sisaruksillani oli samanlainen järjestely jo ja sama kotitalousopettaja. He käyneet kansalaiskoulunsa siis 1950 ja 1954.

Sinun tietosi on wikipediasta.  Minun oikeasta elämästä.  Ihan sama juttu kuin tuo keskikoulu, yksityisessä koulussa oppikoulua käynyt ei mielestään käynyt keskikoulua.

Joku mikä on kirjattu wikiin, säädetty lailla tms  oli siis käytännössä jo toimimassa.

Missään tapauksessa ei kansalaiskoulu, ammattikoulu olleet vaihtoehtoja koska ei amikseen lapsia otettu.  Kansalaiskoulu päättyi sinä vuonna kun täytettiin 15.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota otsikkoa mietin. Ne jotka eivät menneet oppikouluun kävivät kansakoulun.

Onko kansakoulu niin häpeällinen jo sanana ettei sitä voi käyttää vaan pitää vaihtoehdoksi antaa kansalaiskoulu.  

Et ehkä tunne kansalaiskoulun merkitystä. Oli varsin vähän aikaa eli 1958-1977 olemassa, ja kansakoulun 1-2 vuotisena "jatkokouluna" pakollinen (vain) niille, jotka eivät menneet kansakoulusta muuhun kouluun kutenoppikouluun tai ammattikouluun. Mistään häpeällisyydestä ei ole kysymys, vaan eräänlaisesta välivaiheesta ennen peruskoulujärjestelmään siirtymisessä. 

Miten niin 1-2 vuotinen? Ainakin 70-luvun alkupuolella/puolessa välissä kotikunnassani se oli 2-3 vuotinen (luokat 7- 8 tai 7 - 9). Siellä oman kylän kansakoulussa käytiin luokat 1-6 ja kirkonkylälle kansalaiskouluun siirryttiin luokalle 7.

Vierailija kirjoitti:

Oliko koulun nimi tuupovaaran oppikoulu tai hönttilän kunnallinen keskikoulu, molemmissa oli keskikoulun oppimäärä. Kielivalintoja saattoi yksityisessä koulussa olla enemmän.

Ei ne sieltä kunnallisesta olisi tulleet lukioon kansssi jos ei olisi sitä keskikoulua ollut käyty.  Myös sinä olit keskikoulun käynyt kun hait lukioon.

Olen 1946 syntynyt teini, nuo ajat ja käsitteet hyvin muistissa ja tiedossa.  Olet jotenkin nyt jumittunut siihen että olet hienompi käytyäsi maksullisen keskikoulun kuin kunnallisen keskikoulun käyneet

 

Miljoonannen kerran: Mniä tiedän vallan hyvin, miten olen kouluni käynyt ja osaan kyllä myös verrata niiden opetussuunnitelmia vieläkin, kun kerran olen nykyään yläkoulun ja lukion lehtori.

Käymäni oppikoulu ei edelleenkään myöskään ollut yksityinen. Mistä sinä nyt sen tähän vetäisit??

 

 

Jos oikeasti olisit yläkoulun ja lukion lehtori, tietäisit ja hyväksyisit sen faktan, että ennen peruskoulun tuloa kunnalliset käytännöt olivat itse asiassa hyvin kirjavat. Eri vuosikymmeninä, eri paikkakunnilla, lisäksi maaseudulla ja kaupungissa oli hyvin eri tavoin organisoitu pakolllisen kansakoulun jälkeinen opetus. 

Ei tarvitsisi toisten vain omasta kokemuksestaan kertovien lailla huutaa ja boldata omaa subjektiivista ainutlaatuisuuttaan.

Jätit pois vaihtoehdon. Suurperheet joissa ei olisi ollut varaa lähettää kaikkia lapsia koulukaupunkiin.  Siispä ei lähetetty ketään. Tasapuolisuuden vuoksi.

Pientä kateutta oli kun meidät, suurperheen lapsista kolme nuorinta sai käydä ammattikoulun,  me 40-luvun lopulla syntyneet.

No yksi sisarus kävi kotiteollisuuskurssin, yksi opiskeli teknikoksi 50-luvulla, yksi kauppakoulun iltakouluna,  siis nämä nuorina aikuisina, loput ammatillisten kurssien kautta ammatissa.  Kaikki työelämässä koko työikänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota otsikkoa mietin. Ne jotka eivät menneet oppikouluun kävivät kansakoulun.

Onko kansakoulu niin häpeällinen jo sanana ettei sitä voi käyttää vaan pitää vaihtoehdoksi antaa kansalaiskoulu.  

Et ehkä tunne kansalaiskoulun merkitystä. Oli varsin vähän aikaa eli 1958-1977 olemassa, ja kansakoulun 1-2 vuotisena "jatkokouluna" pakollinen (vain) niille, jotka eivät menneet kansakoulusta muuhun kouluun kutenoppikouluun tai ammattikouluun. Mistään häpeällisyydestä ei ole kysymys, vaan eräänlaisesta välivaiheesta ennen peruskoulujärjestelmään siirtymisessä. 

Miten niin 1-2 vuotinen? Ainakin 70-luvun alkupuolella/puolessa välissä kotikunnassani se oli 2-3 vuotinen (luokat 7- 8 tai 7 - 9). Siellä oman kylän kansakoulussa käytiin luokat 1-6 ja kirkonkylälle kansalai

Tosiaan kunnilla oli valta järjestää se haluamallaan tavalla.  Olen 1960 kansakoulun lopettanut, maalaiskunnassa oli kansalaiskoulu puoli vuotta.  Seitsemän vuotra käytiin kyläkoulua.

Tietokoneen näppäimistöllä kymmensormijörjestelmällä kirjoittaisin oikeammin. Tällä älykännykällä näkyy tulevan paljon näppäilyvirheitä, en oikolue kirjoittamaani. Anteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota otsikkoa mietin. Ne jotka eivät menneet oppikouluun kävivät kansakoulun.

Onko kansakoulu niin häpeällinen jo sanana ettei sitä voi käyttää vaan pitää vaihtoehdoksi antaa kansalaiskoulu.  

Et ehkä tunne kansalaiskoulun merkitystä. Oli varsin vähän aikaa eli 1958-1977 olemassa, ja kansakoulun 1-2 vuotisena "jatkokouluna" pakollinen (vain) niille, jotka eivät menneet kansakoulusta muuhun kouluun kutenoppikouluun tai ammattikouluun. Mistään häpeällisyydestä ei ole kysymys, vaan eräänlaisesta välivaiheesta ennen peruskoulujärjestelmään siirtymisessä. 

 

Kansalaiskoulun loputtua pääsykokeet esim. ammattikouluun tai kauppakouluun,ei kansakoulun jälkeen. Eli kansakoulu loppui kuudenteen luokkaan,kansalaiskoulu kahdeksanteen luokkaan. Jolloin oppivelvollisuus oli suoritettu. Yhdeksäs luokka oli vapaaehtoinen.

Vierailija kirjoitti:

Hieman OT. Törmäsin nettideittipalstalla paljasjalkaiseen helsinkiläiseen, joka ylpeyttä viestien kertoi opiskelleensa lukiossa latinaa. Kerroin hänelle, että minäkin opiskelin lukiossa latinaa ja että lukioni sijaitsi maalla ja että kirjoitin ällän. Mies ei meinannut uskoa kertomaani. Tuntui, että järkytin hänen maailmankuvaansa; miten ihmeessä jossain pikkukunnassa olisi voinut opiskella latinaa, tuota sivistyksen peruskalliota. Tuntui, että vein osan hänen latinaylpeydestään. 

Hieman samanlaista mentaliteettia aistin tässä keskustelussa, kun jotkut oppikoulun käyneet muistelevat opinahjoaan ja nostavat sitä korokkeelle. 

Vähän samanlainen esimerkki myös täällä.  Maaseudun kansakoulussa alkoi englannin opettelu kolmannella luokalla,n.60-luvun  puolivälissä ja kun kerroin tämän aikuisena tutulleni , isossa kaupungissa asuneelle, niin hän ei uskonut ja totesi että miten se on mahdollista noin pienellä paikkakunnalla.  Että eipä nuo korkeasti kouluja käyneet ihan aina olleet  "kartalla",niinkuin tämä tuttuni.

Vanhemmat valitsivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hieman OT. Törmäsin nettideittipalstalla paljasjalkaiseen helsinkiläiseen, joka ylpeyttä viestien kertoi opiskelleensa lukiossa latinaa. Kerroin hänelle, että minäkin opiskelin lukiossa latinaa ja että lukioni sijaitsi maalla ja että kirjoitin ällän. Mies ei meinannut uskoa kertomaani. Tuntui, että järkytin hänen maailmankuvaansa; miten ihmeessä jossain pikkukunnassa olisi voinut opiskella latinaa, tuota sivistyksen peruskalliota. Tuntui, että vein osan hänen latinaylpeydestään. 

Hieman samanlaista mentaliteettia aistin tässä keskustelussa, kun jotkut oppikoulun käyneet muistelevat opinahjoaan ja nostavat sitä korokkeelle. 

 

Vähän samanlainen esimerkki myös täällä.  Maaseudun kansakoulussa alkoi englannin opettelu kolmannella luokalla,n.60-luvun  puolivälissä ja kun kerroin tämän aikuisena tutulleni , isossa kaupungissa asuneelle

Näin se meni, ja meille englantia opetti yläkansakoulun opettaja, joka ei itsekään ollut opiskellut englantia. Hän yritti pysyä aukeaman edellä oppilaita. Sitten tulivat kiertävät englanninopettajat, joita oli vielä vuosituhannen vaihteessa kyläkouluilla. Omilla lapsillani on aika hilpeitä muistoja eräästä kiertävästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota otsikkoa mietin. Ne jotka eivät menneet oppikouluun kävivät kansakoulun.

Onko kansakoulu niin häpeällinen jo sanana ettei sitä voi käyttää vaan pitää vaihtoehdoksi antaa kansalaiskoulu.  

Et ehkä tunne kansalaiskoulun merkitystä. Oli varsin vähän aikaa eli 1958-1977 olemassa, ja kansakoulun 1-2 vuotisena "jatkokouluna" pakollinen (vain) niille, jotka eivät menneet kansakoulusta muuhun kouluun kutenoppikouluun tai ammattikouluun. Mistään häpeällisyydestä ei ole kysymys, vaan eräänlaisesta välivaiheesta ennen peruskoulujärjestelmään siirtymisessä. 

 

 

Tunnen paremmin kuin sinä.  Olen 8-vuotisen kansakoulun käynyt.  7 vuotta kyläkoulussa, pyoli vuotta jatkokoulua eli kansalaiskoulua syksyllä 1959 kirkonkylässä. Ke

Niin, sinun laillasi tässä ketjussa useimmat ovat jumiutuneet omaan yksilölliseen koulupolkuunsa ja pitävät sitä ainoana totuutena ja ainoana yleisenä käytäntönä (kaikille vuosikymmenille ja kaikille paikkakunnille). Ja sitten on otsaa julistaa, että "tunnen paremmin kuin sinä".

Mitä wikipediassa lukee, vastaa lainsäädännöllä vahvistettua kansalaiskoulun asemaa. Sitähän, eli pakollisuutta, aloittaja kyseli.

Vierailija kirjoitti:

Oppikouluun haettiin 4. luokan todistuksella. Mentiin jos hyväksyttiin.

Oppikouluun oli myös pääsykoe ja jännitettiin sen tuloksia! Voiko tämän ajan koululaiset edes kuvitella tätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota otsikkoa mietin. Ne jotka eivät menneet oppikouluun kävivät kansakoulun.

Onko kansakoulu niin häpeällinen jo sanana ettei sitä voi käyttää vaan pitää vaihtoehdoksi antaa kansalaiskoulu.  

Et ehkä tunne kansalaiskoulun merkitystä. Oli varsin vähän aikaa eli 1958-1977 olemassa, ja kansakoulun 1-2 vuotisena "jatkokouluna" pakollinen (vain) niille, jotka eivät menneet kansakoulusta muuhun kouluun kutenoppikouluun tai ammattikouluun. Mistään häpeällisyydestä ei ole kysymys, vaan eräänlaisesta välivaiheesta ennen peruskoulujärjestelmään siirtymisessä. 

Siis peruskoulujärjestelmään siirtymisestä tiedettiin jo 1950-luvun lopulla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota otsikkoa mietin. Ne jotka eivät menneet oppikouluun kävivät kansakoulun.

Onko kansakoulu niin häpeällinen jo sanana ettei sitä voi käyttää vaan pitää vaihtoehdoksi antaa kansalaiskoulu.  

Et ehkä tunne kansalaiskoulun merkitystä. Oli varsin vähän aikaa eli 1958-1977 olemassa, ja kansakoulun 1-2 vuotisena "jatkokouluna" pakollinen (vain) niille, jotka eivät menneet kansakoulusta muuhun kouluun kutenoppikouluun tai ammattikouluun. Mistään häpeällisyydestä ei ole kysymys, vaan eräänlaisesta välivaiheesta ennen peruskoulujärjestelmään siirtymisessä. 

 

 

Tunnen paremmin kuin sinä.  Olen 8-vuotisen kansakoulun käynyt.  7 vuotta kyläkoulussa, pyoli vuotta jatkokoulua el

Sinnuu ei kiinnosta kuin oma oppikoulusi, et halua muusta kuulla. Tietääkseni olen monesti kirjoittanut, kunnat järjestivät erilailla, köyhä maalaiskunta noin.  Anteeksi jos häiritsin yhden kunnan ja perheen tosiasioilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota otsikkoa mietin. Ne jotka eivät menneet oppikouluun kävivät kansakoulun.

Onko kansakoulu niin häpeällinen jo sanana ettei sitä voi käyttää vaan pitää vaihtoehdoksi antaa kansalaiskoulu.  

Et ehkä tunne kansalaiskoulun merkitystä. Oli varsin vähän aikaa eli 1958-1977 olemassa, ja kansakoulun 1-2 vuotisena "jatkokouluna" pakollinen (vain) niille, jotka eivät menneet kansakoulusta muuhun kouluun kutenoppikouluun tai ammattikouluun. Mistään häpeällisyydestä ei ole kysymys, vaan eräänlaisesta välivaiheesta ennen peruskoulujärjestelmään siirtymisessä. 

Siis peruskoulujärjestelmään siirtymisestä tiedettiin jo 1950-luvun lopulla?

Kyllä, tai paremminkin tavoiteltiin kuin olisi tiedetty. 1940-luvun lopulta lähtien suunniteltu peruskoulu-uudistus viivästyi vuosikausia. Kepu ajoi alueellisesti ja vasemmisto yhteiskuntaluokallisesti kaikille samaa koulujärjestelmää. Rahan puutteen, ja osin oikeistossa vallinneiden asennesyiden takia peruskoulun toteutus tunnetusti tapahtui vasta 1970-luvulla.